Voiko menneisyydestä tuomita?

itse en voisi jotain vastaavaa iljettävyyttä niellä. ero olisi edessä. mutta minä en muutenkaan ole edes halukas antamaan anteeksi suuria hölmöilyä ja hairahduksia.

se on kuitenkin sun oma asias mitä teet.

Itse kestäisin, jos mies olisi ollut vankilassa mistä tahansa muusta, siis MISTÄ TAHANSA muusta kuin raiskauksesta.

Nyt kun tiedät, mieti mitä tunnet häntä kohtaan. Pystytkö elämään asian kanssa?

rikos minkä voi tehdä, vankilan hierarkiassa raiskarille voi tehdä mitä tahansa. He ovat usein pelkääjä vankeja istuvat ajan eristyksissä muista rikollisista. Oli teosta sitten 10 vuotta vai 30 vuotta niin teko ei vanhene uhrilla koskaa, mieti mitä raiskauksen uhri tuntenut/tuntee. Jätä se paskaperse, toivottavasti pojat pääsivät kivitalossa antaa omaa rakkautta kuonakasalle siis tarkoitin miehellesi.

jouduin miltei nuorempana raiskatuksi, kun muutaman vuoden vanhempi mies kiinnostui minusta mutta minä en hänestä. Onneksi kaveri tuli väliin eikä mitään päässyt tapahtumaan. Pelästyin kovasti ja tekijä oli ihan tosissaan ja vähät välitti kun yritin kieltää häntä.
Minä en ikinä pystyisi olemaan sellaisen ihmisen kanssa joka on joskus raiskannut jonkun. ihminen joka tekee sellaista täytyy olla täysin mätä ihminen. En tiedä voisiko siitä muuttua, mutta minä en luottaisi.
Tietysti kannattaisi kysyä mitä tapahtui tai ottaa itse selvää, koska jotkut oikeus käsittelypaperit on mahdollista ulkopuolisenkin nähdä. On tietysti niitäkin että nainen väittää tulleensa raiskatuksi ja mies saa suoraan rangaistuksen. Mutta jos mies on jo salannut koko asian luulisi että takana on jotain muuta kuin väärinkäsitys tai vastaavaa.

Mieti sitten kun teille tulee suurempi riita. Miten miehesi silloin käyttäytyy?
Voisiko mies käyttäytyä akressiivisesti, vaikkei vielä olisikaan niin tehnyt. Mutta jos kerran on tehnyt jotain niin hirveää niin hän voi silti hyvin tehdä jotain pahaa sinullekin myöhemmin.

Harkitse tarkkaan tunteitasi. Olen tavallaan kohtalotoverisi. Seurustelin miehen kanssa, jolla tiesin olevan vankeusrangaistuksia alla. Hän kertoi oppineensa elämänkoulun läksyt ja haluavan elää normielämää. Joskus kertoi varkauksistaan ja ryöstöistä. (eipä tietenkään kaikkea) Mutta halusin uskoa ja hänen pari lähiomaistaan tuki häntä.. Mies paljastui patologiseksi valehtelijaksi, teeskenteli kaiken ja samaan aikaan teki petoksia, salakuljetusta ja varkauksia.
Epäilen myös sekaantuneen alaikäiseen, mutta todisteita ei ole. Nettipornosivustot ja deittihaku yli kymmenen vuotta nuorempana on aika sairasta. Kun aloin epäillä ja kysellä, mies hermostui ja valehteli lisää. Umpikuja tuli vastaan ja mies lähti, varasti kylläkin omaisuuttani ensin.
Kerroin kaikki tietoni eteenpäin ja tein tarvittavat suojausoimenpiteet. Kaveri lähti linnaan, mutta uhkasi tehdä elämästäni helvettiä, kun "vasikoin". Muutin pois kotikaupungistani ja häirintä jatkui sähköpostin kautta, kun hän pääsi pois. Yritti selvittää osoitettani ja naureskeli minun rikossyytteilleni häntä vastaan. Hain lähestymiskieltoa ja se evättiin, kun häirintä oli käräjäoikeuden mielestä vähäistä. Toisinsanoen minua ei oltu piesty. Eikä käsittelyssä huomioida henkilön taustaa. Naurettavaa paskaa!!
Nyt liikuskelen aina "aseistettuna". Nuo paskiaiset ei opi eikä parane ikinä. Jos tekee kerran, tekee uudestaan. Minulta ei myötätuntoa riitä, olen läpikäynyt mielessäni tilanteen jos se mies tulee kimppuuni. Otan hengen pois..Tiedän seuraukset, mutta laki ja poliisi eivät voi auttaa. Se tuli selväksi viimeistään Espoon Sellon ampumisissa.
Ymmärrän, että tilanne on sinulle vaikea. Ajattele kuitenkin vain itseäsi. Minä toivon, että pääsisit miehestä eroon.

Olet todella vaikeassa tilanteessa. Kysymys lienee siitä, pystytkö elämää sen asian kanssa, että miehesi on raiskannut (kenties useampia)? Itse en todennäköisesti pystyisi, sillä seksuaalinen väkivalta on inhottavimpia asioita, mitä tiedän. Tuskin asia menee koskaan ohi, koska et pysty unohtamaan asiaa. Kuullessani uusista raiskaustapauksista olisi tekopyhää lähteä tuomitsemaan näitäkään tekijöitä yhtään sen pahemmiksi kuin mitä oma miehesi on. Todella ikävä tilanne!

Kerrot asiasta Avoliitto -osastolla.
Tiesitko että seurusteluaika on juuri aikaa jossa opitaan tuntemaan toinen. Jos olisit odottanut tarpeeksi kauan kunnes tuo asia olisi tullut ilmi, et todennäkoisesti olisi edes ajatellut avoliittoa miehen kanssa.

Mutta et ole ensimainen joka liian nopeasti liimaa itsensa ventovieraaseen ihmiseen. (Sitahan tuo mies sinulle oli!)

Hänen menneisyydessä on raskauttavia tekoja joita ei saa katsoa liian kevyesti. Tietenkin tulet tekemään aivan mitä itse haluat, sivullisten on täydellisen tarpeetonta ehdotella sinulle edes mitään. Mutta on kuitenkin asiallista muistuttaa että seuraavalla kerralla ystävää valitessasi, älä hyokkää tarjoamaan alapäätäsi ja asuntoasi ensimmäiselle vastaantulijalle!

Parisuhteen pitäisi pohjautua rehellisyyteen - oletko sitä mieltä, että teillä näin on? Ei se, että häpeää jotain, ole mikään syy olla kertomatta noin tärkeää asiaa ihmiselle, jota väittää rakastavansa! Jos mies olisi ollut rehellinen ja luotettava, hän olisi kertonut koko jutun jo ennen kuin muutitte saman katon alle, ja antanut sinun päättää, pystytkö elämään se tosiasian kanssa, että hän on raiskaaja.
Sorry, mutta eipä sanonta "mihin se seepra raidoistansa pääsee" ole mitenkään tuulesta temmattu...
Mies on pettänyt sinut jättämällä kertomatta jotain ylen oleellista itsestään - mitähän muuta vielä tulee esille..?

Ihminen voi parantua alkoholismista yms. Ihminen voi muuttua paljonkin, mutta raiskaus on jo sellainen asia, että jotenkin en usko, että sellainen ihminen voi muuttua. Silloin on jokin ihmisessä pahasti vialla, jos toisen raiskaa. Se on aivan hirvittävä teko. Onko hän saanut edes ammattiapua?

En tiedä kuinka pystyt olemaan ihmisen kanssa, jonka tiedät tehneen sellaisen teon? Pahottelut, mutta sitä mieltä vaan olen...

Vuosi on lyhyt aika olla yhdessä, sinuna lähtisin tässä vaiheessa.