Oikeasti rassaa... Mitä tämä tarkoittaa, kun mies sanoo toisaalta haluavansa olla kanssani, ja rakastaa, mutta toisaalta aina silloin tällöin tuo esille kuinka kaipaisi vapautta ja haluaisi ehkä olla sinkku. Olemme olleet yhdessä kolme vuotta ja asumme kimpassa. Mies on vajaa kolmekymppinen.
Olen vaan tässä... ja vissiin odotan milloin minut jätetään.. Mies puhuu nykyään erosta aina kun tulee vähänkin ikävämpää riitaa (loppujen lopuksi aina pikkujutuista), on meinannut jättää minut tosissaan jo ainakin kolme-neljä kertaa, ja minä olen aina ylipuhunut jatkamaan, ja hän on katunut ja halunnut tosissaan jatkaa myös kun vihantunne ja suuttumus on mennyt ohi.
Ajattelevatko kaikki miehet noin, että toisaalta haluttaisi olla sinkku ja vapaa? Onko tämä ihan tuhoontuomittua? Alkaa käydä itsetunnolle.. En enää tiedä mikä on asemani hänen elämässään. Hän ei tiedä yhtään mitä haluaa ja mistä edes tykkää!
Olen vaan tässä... ja vissiin odotan milloin minut jätetään.. Mies puhuu nykyään erosta aina kun tulee vähänkin ikävämpää riitaa (loppujen lopuksi aina pikkujutuista), on meinannut jättää minut tosissaan jo ainakin kolme-neljä kertaa, ja minä olen aina ylipuhunut jatkamaan, ja hän on katunut ja halunnut tosissaan jatkaa myös kun vihantunne ja suuttumus on mennyt ohi.
Ajattelevatko kaikki miehet noin, että toisaalta haluttaisi olla sinkku ja vapaa? Onko tämä ihan tuhoontuomittua? Alkaa käydä itsetunnolle.. En enää tiedä mikä on asemani hänen elämässään. Hän ei tiedä yhtään mitä haluaa ja mistä edes tykkää!
Vastaukset 11
Vanhimmat
ratkaisu on erota, niin että sinä jätät miehen. Jos hän oikeasti välittää, hän tulee takaisin ja jos ei, niin pääsitpähän eroon. Haluatko tosiaan elää tuollaisessa epävarmuudessa vuosikausia, yrittäen olla tekemättä mitään virhettä, ettei mies vain lähde? Ei siitä mitään tule. Anna hänen kokeilla vapautta ja kokeile ehdottomasti uusia asioita sinäkin sillä välin. En nyt tarkoita mitään laumaa miehiä, vaan vaikka uutta harrastusta tai vastaavaa. Tai miksei laumaa miehiäkin, jos haluat. Seuraavan kerran, kun mies alkaa puhua erosta, niin sano, että olet samaa mieltä ja että tauko olisi paikallaan. Joko mies tajuaa mitä on menettänyt tai sinä pääset vähintään toimimattomasta suhteesta eroon. Väkisin ei voi ketään pitää.
En kuuntelisi ollenkaan tommosta kiristystä! Jos ukko uhkaa erolla niin sano että "kerää kamppeesi, senkus lähdet, tossa on ovi!" jos hän sitten ei häivykkään niin sano että älä ikinä uhkaa erolla ellei sitä tarkoita. Miksi nyöristelet häntä kun hän sinua noin kiristelee??? Se on nöyryyttävää!!!! Ja todennäköisesti käyttää sitä keinona siksi saadakseen vaan oman tahtonsa läpi riidoissanne, jotta tuntisit syyllisyyttä. Haluatko todella elää tollasessa suhteessa joka on pohjaltaan noin epävarma? Oletko ansainnut sellaista? Sinuna lähtisin ja säilyttäisin loput itsetunnon rippeet mitä jäljellä on...
ja monta pierua kainalossa..hah!
Totesit itse ongelman ytimen "Hän ei tiedä yhtään mitä haluaa ja mistä edes tykkää! "
Kuinka voisit olla itse levollisella mielell jos mies on tuollainen. Hän ei taida olla parisuhde- ihmisiä kuten sinä.
mulla on samanlainen tilanne. Olen mies, seurustellut 4 vuotta. Olen pari kertaa uhannut erolla riitojen jälkeen, mutta olen kyllä tarkoittanut sitä. Tosin tyttöystävänikin on uhitellut erolla varmasti kymmene kertaa. Ei enää viime aikoina sentään. Syynä on juuri lievä vapauden kaipuu, joka on syntynyt pikkuhiljaa. Kaipuu taas on syntynyt siitä, että suhde on melko intohimoton ja seksiä harvoin. Vaikka asiat korjaantuisivat hänen puolelta, en tiedä pystyisinkö itse enää korjaamaan omaa intohimottomuuttani. Hän on itse asettanut pelisäännöt sellaisiksi, että erolla uhitellaan, jos on sellainen tunne. Uskoisin, että suurin osa miehistä salaa kaipailee sinkkuaikoja, varsinkin jos suhde jollain tavalla kahlitseva. Se on biologinen tosiasia.
Jos mun poikaystävä sanoisi että haluaisi olla sinkku, niin mä sanoisin ihan suoraan että sen kun menet, mun kanssa ei ole pakko olla jos ei halua. Vaikka kuinka rakastan häntä, niin tossa menee yks raja mitä ei meidän suhteessa ylitetä. Parisuhde perustuu vapaaehtoisuuteen ja erolla uhkailu missään tilanteessa on sikamaista toisen tunteiden hyväksikäyttöä (pelko hylätyksi tulemisesta, yksinäisyys yms.) Laittakaa hyvät ihmiset jotain rajoja sille, mitä toiselta olette valmiit sietämään. Jos te annatte toisen käyttäytyä itseänne kohtaan sikamaisesti, niin sellainen käytös jatkuu aina vaan.
Mun miekkonen on mut jo pari kertaa jättäny, vaikka meillä on vapaa suhde ja intohimoinen!! Ei ollut ees mitään riitoja alustamassa näitä tapahtumia. Kummallakin kerralla annoin hänen mennä ja takaisinhan se pyys. Se on kyllä kuluttavaa tommonen ailahtelevaisuus. Pian huomaat ettet ite enää heittäydy mukaan täysillä ja tunteet alkaa hyytyä. En tiedä miks mun mies on tommonen. Ehkä sille tulee välillä vahva olo että ei tykkää musta eikä meidän suhteesta oo mihinkään mutta sitten se muuttaa mielensä.
Mä oon itte tuollainen tyttö, joka ei tiedä mitä haluaa. Mun mieli ailahtelee niin pahasti ja oon tullu siihen pisteeseen monta kertaa että oon yrittänyt jättää nykysen, ja kerran jätinkin. Ja aina oon päässyt kuitenkin takaisin, enkä vieläkään tiedä onko meidän suhde terveellä pohjalla. Intohimoa on ja paljon, tykätään olla yhdessä ja tehdä asioita yhdessä. Mutta syyllisyys omien tunteideni vähyydestä ajaa mut aina siihen että alkaan syytella nykyistäni, ja kaadan kaikki sen syyksi. KOhta se ei enää jaksa kattella mua, tuntuu, että se on kohta saanu tarpeeksi, ja mä en vieläkään oo osannu päättää. Toivon vaan niin kovasti että saisin tehtyä päätöksen, että haluanko sen vai en.
Aivan ihana mies se on, mutta rakkauden tunne puuttuu multa. Ollaan seurusteltu nyt 8kk. Edellinen 6 vuotta kestänyt suhteeni loppu tuossa vuosi sitten, ja mut jätettiin sillon. Siitä on tässä samalla pitäny yrittää selvitä. Tää että en tiedä mitä haluan, on ollu mun elämän kuluttavinta aikaa. Tämä nykyiseni raakastaa mua, mutta mä en sitä. Tästä syyllisyyden tunteesta on tullut niin ahdistava, että sen takia oon sitten yrittänyt lähteä. Tämä mies on sitten aina puhunut mut kuitenkin jäämään.
menny aivan liian pian uuteen suhteeseen. siitä noi sun ongelmat johtuu. oo vähän aikaa itsekses.
Rakastaminen tai se että ei rakasta, on selvä tunne ja rakkaussuhteen perusta pitää
olla se, että rakastaa. Näin ainakin suhteen alussa (0...1...2 vuotta).
Sitten parin vuoden jälkeen huumarakkaus muuttuu arkirakkaudeksi, jota on
vaikeampi enää havaita esim. ihmisistä jotka kulkevat tai istuvat kaupungilla..he
vain näyttävät olevan yhdessä, mutta eivät selvästi "rakastuneilta".
Jos suhteesi on tuossa alkuvaiheessa ja tunnet jo noin selvästi että et rakasta,
niin kerro se tälle toiselle ihmiselle ja miettikää millaisen suhteen haluatte vai onko
parempi lopettaa.
"Hän ei tiedä yhtään mitä haluaa ja mistä edes tykkää! " eikös se ole tuossa sanottu. Jos mies ei tiedä niin hankala on muidenkaan. Pakkaa kamat ja jätä miettimään.