jos kaikki on ulkoisesti hyvin, mutta luottamus puuttuu täysin. meillä on unelmien talo, kummallakin hyvä työ, kummatkin rakastaa lapsia ja lasten kasvatuksestakin ollaan samaa mieltä. luottamuspula johtuu siitä, että petin muutama vuosi sitten. sitä kesti puoli vuotta. vuosi sen jälk petin uudestaan, mutta en fyysisesti. minulla oli 30v kriisi sillon, jonka olen itse jo "ohittanut". en vain voi rakastaa toista kun koko ajan epäilee, että petän. tai yritän ja tiedän että rakastan, mutta se tunne on kadonnut jonnekkin. ymmärrän kyllä että epäilee, mutta nykyään siihen ei ole syytä. olen alalla, jossa on vain vastakkaista sukupuolta olevia ihmisiä. sekään ei auta yhtään tässä tilanteessa. enkä aio vaihtaa alaa, koska se on unelmieni työ. niin ja yhdessä ollaan oltu kohta 11v.
elääkö kukaan nykypäivänä parisuhteessa ilman rakkauden tunnetta?
olen nykyään ihan helvetin yksinäinen. ei ketään kenelle kertoa tästä. luulen ettei puolisollanikaan.
asumme pienellä paikkakunnalla. jos erottais, pitäis minun muuttaa väh n 20km päähän. olisi niin paljon helpompaa, jos voisin muuttaa johonkin lähelle.
töissä pystyn vielä esittämään iloista. kun tulee kotiinlähdön aika, mietin vain että milläköhän päällä toinen on tänään.
elääkö kukaan nykypäivänä parisuhteessa ilman rakkauden tunnetta?
olen nykyään ihan helvetin yksinäinen. ei ketään kenelle kertoa tästä. luulen ettei puolisollanikaan.
asumme pienellä paikkakunnalla. jos erottais, pitäis minun muuttaa väh n 20km päähän. olisi niin paljon helpompaa, jos voisin muuttaa johonkin lähelle.
töissä pystyn vielä esittämään iloista. kun tulee kotiinlähdön aika, mietin vain että milläköhän päällä toinen on tänään.
Vastaukset 17
Vanhimmat
PETTÄJÄ ei arvosta taikka kunnioita omaa avo/aviopuolisoa. Kiva kun tuut vielä kehumaan saavutuksillasi. Tee kerrankin oikein ja tajua EROTA,puolisollesi kuuluu parempi ihmissuhde kuin sinä pystyt tarjoamaan.
oma vikasi, kärsi kurja,kärsi..
Kysyn nyt ihan ensteeks et.. tää on siis ihan vakavissaan kirjotettu?
Ehdottaisin, että ensin vietätte aikaa yhdessä. Tilatkaa vaikka matka johonkin, ilman lapsia. Puhukaa toisillenne, nimenomaa PUHUKAA TOISILLENNE! Ja vaikka homma menisi vaikka riitelyksi, parempi sekin, kuin pelkkä mykkäkoulu ja kyräily. Liian monet parisuhteet kariutuu, kun ei osata kertoa toiselle missä mättää, vaan haudataan kaikki vaan maton alle. Ja kohta on maton alla sellainen kupru, mitä ei tasoita enää millään.
Yksi keino eheyttää tai selvittää parisuhde, on ottaa aikalisä. Yksinkertaisesti toinen vain muuttaa pois kotoa vähäksi aikaa ja mietitään asioita. Sovitaan lapsista tapaamiset tai vuoroviikot lasten kanssa, aivan kuin avioerotilanteessa. Ei kuitenkaan laiteta mitään lopullista avioeroa vireille. Käydään vaikka samalla perheterapiassa, mutta ei asuta saman katon alla. Usko vaan, että tämä tilanne selkeyttää ajan kanssa omat tunteesi toista kohtaan.
Miksi kiusata itseään, jos ei ole hyvä olla toisen kanssa? Miksi vain pettää kumppaniaan, eikä yritäkkään tehdä asialle mitään? Kyllä ratkaisu on lopultakin ihan omassa päässäsi, joko hyväksyt toisen sellaisena kuin hän on ja yritätte yhdessä parantaa suhdettanne tai sitten lähdet... Ja voin vain sanoa, että suhde ei aina vaihtamalla parane!
Mut älä masennu, ymmärrän sua!
Oon ite jo 10 vuotta viettäny kulissiliittoa ja ukon huorareissujen tähden.
Alussa olin katkera, mutta kun mieskin halus vaan jatkaa, niin yhdessä ollaan.
Selväksi tein, että vain rahan ja lasten takia jatkan, ja sillä ollaan menty.
Seksiä en kuitenkaan ole enään viimeaikoina halunnut, paitsi jos juon itseni turraksi, eli joskus.
Eri huoneissa nukutaan ja parempi niin.
Itsekkään en enää odota mieheni näkemistä ja aivan sama milloin koteutuu.
Rakkauteen en enään usko, joten ihan sama ketä ukko kuksii.
Lasten kanssa olen kuitenkin onnellinen ja he eivät tilanteesta kärsi, mies muutenki suurimman osan ajasta menossa.
En ole kuitenkaan ajatellut eläkepäiviä mieheni kanssa viettää. Sen ajan vain, että lapset pärjäävat omillaan, mitään marttyyri- yksinhuoltajaa en ala leikkiin. Nuorena olin 4 vuotta sellainen,rahat ei riittäny mihinkään.
kuullostaa tutulta
etteivät lapsesi vaistoa, ettei vanhempien välillä ole enää mitään? Oletko ajatellut, minkälaisen mallin annat heille parisuhteesta? Omat vanhempani toimivat juuri noin ja itse lapsena ajattelin, että eroaisivat kun eivät toisistaan tykkää. Mutta kun ei. Kynsin hampain piti pitää yllä näytelmää onnellisesta avioliitosta. Pitkään kuvittelin omassa liitossani, että mitä sitten jos mies ei enää minusta välitä, eihän vanhempanikaan välittäneet toisistaan. Sitten aloin ajatella lapsiani ja erosin 15 vuoden näytelmän jälkeen. Toivon totisesti, ettei aikuisten välinen kotileikki ole vaikuttanut lapsiini liikaa ja pystyvät tulevaisuudessa hyvään parisuhteeseen.
Aikuiset liian helposti aliarvioivat lasten älykkyyttä ymmärtää asioita. Lapset ottavat mallin vanhemmistaan elikkäpäs miten vanhemmat käyttäytyvät, lapset pitävät sitä "normaalina". Tunnekylmässä ilmapiirissä kasvaa suurella todennäköisyydellä lapsia, jotka peittävät myös tunteensa; tulkitsevat "näin pitää toimia, tunteita ei saa näyttää". Millaisen mallin haluat lapsillesi antaa? Kulissit kunnossa vaikka hampaat irvessä. Mieti sitä.
Jokainen tekee omat ratkaisunsa.
Toiset on realistisempia kuin toiset, jotkut elää vain pää pilvissä uskoen rakkautta aikuisten välillä olevan pitkässä liitossa. Höpön höpön..
Minullakin mies, joka reissuhommissa ja näemme noin kerran kuukaudessa. Pitäiskö teidän pumpulipäiden mielipiteitten takia meidänkin muka erota? Hah!
Asiallisesti käyttäydytään ja lapset voivat hyvin! Nuorin on pyytänyt,että emme eroaisi ennen kuin hän lähtee opiskelemaan.
Lähden kuitenkin omilleni parin vuoden päästä, kun nuorinkin lähtee.
Meitä on todella paljon näissä kylmissä liitossa olevia, mutta osaamme ajatella elämässä muutakin kuin sitä lässynlässyn rakkautta.
Aito rakkaus on vain vanhempien ja lasten välinen.Kahden aikuisen rakkaus kestää vain aikansa.
Tekin huomatte sen, kun tarpeeksi kauan liitoissanne olette.
tässä oltu 10v yhdessä, periaatteessa ulkoisesti kaikki hyvin, vain rakkaus puuttuu.
Tässä sitä mietin tarvitseeko 40v vielä rakkautta
Samankaltainen tilanne. Miehellä taustalla muutama yksittäinen pettäminen vuosien takaa, itsellä parasta aikaa menossa toinen suhde. Olen muuttanut pois ja parhaillaan pohdimme, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olen sitä mieltä, että kun tunne toiseen lähtee ja ihminen alkaa pettämään, on korjaaminen sen jälkeen äärettömän hankalaa. Paljon särkyy eikä paluuta ole koskaan enää samaan. Todellinen rakkaus puuttuu eikä elämä ilman sitä riitä ainakaan minulle, vaikka on lapsi ja kulissit kunnossa. Olen sitten vaikka yksin.
Todellinen rakkaus on sitä että rakastaa toista silloin kun hän sitä vähiten odottaa. Varmaan tiesitkin tämän.
Hyvin harva vain siihen pystyy ja osa ei haluakaan
Niinhän se on, että sitä saa, mitä tilaa.
Sinä menit ja petit puolisoasi ja nyt sitten ihmettelet, että mitä teet, kun suhteenne ei ole entisensä ja miehesi ei luota sinuun. Ai, että et voi rakastaa puolisoasi, kun toinen epäilee sinua koko ajan, mutta kuitenkin haluat riippua siinä aineellisessa hyvässä, jota teillä yhdessä on!!
Sinä menit ja rikoit teidän parisuhteessanne jotakin sellaista, mitä ei taida enää mitenkään saada edes joten kuten korjattua. Kyllä ne lapset vaistoavat vanhempien kulissiavioliiton näyttelemisen. Lapset ovat herkempiä vaistoamaan kuin osaisi arvatakaan.
Nosta kissa pöydälle ja keskustele miehesi kanssa aivan suoraan ja avoimesti, mitä hän haluaa teidän avioliitoltanne, jatkatteko yhdessä ja yritätte korjata sitä vai lähdettekö eri teille?
Kuuntelepa vaihteeksi miehesi tuntoja oman ruikuttamisesi sijaan ja asetu välillä hänen asemaansa.
Se on tänä päivänä niin helppoa mennä pettämään, mutta sellaisella on aina hintansa.
Mitä luulit sillä elämässäsi parantavasi - nyt on itselläsi karvas pala nieltävänä. Näyttelet työpaikalla ja muuallakin...ei ole kadehdittavaa sinulla. Jos talot ja tavarat ovat sinulle niin tärkeitä, niin sitten jatkat sitä näyttelemistä tai valitset miehesi kanssa toisen vaihtoehdon, yritätte yhdessä tai eroatte.
Minä elän ilman tunteita nykyisessä liitossa. Ihan hölmöä. Ehdotan sinua rakentamaan nykyistä suhdettasi; olet jo hajottanut sitä riittävästi. Jos luottamus on poistunut teidän väliltä niin sen hankkiminen on ensimmäinen asia, ei ne tunteet. Tilanteesi on vaikea mutta on varmasti ratkaistavissa. Kukaan meistä ei ole täydellinen joten käy rohkeasti elämässäsi eteenpäin. Ei erokaan ole kaiken loppu.
Hyvä, että vituttaa. Toivon, että kun tulet huomenna kotiisi, miehesi nussii vuoteessanne rakastajaansa, saa lapsen, menee naimisiin, ostaa volvon ja kultaisen noutajan, jättää sinut puille paljaille, avojaloin hankeen, kusee samalla jaloillesi, kun heittää, vittuillee vielä samalla oven avauksella.
Aika ongelma sulla kun saat ittes tuollaiseen raivoon ihan ventovieraan tilityksen takia??
Ei kovin terveeltä vaikuta tuo sunkaan purkaus.
Taitaa olla sulla jokin agressiivisuusongelma, joka vaatis kyllä hoitoon menoo..?
Vieläkö kädet tärisee ja pää on punaisena??
heh heh!
kumppaniasi kohtaan, koska kiellät hänen oikeutensa omiin tunteisiinsa: epäluottamukseen sinua kohtaan. hänen tunteensa ovat täysin oikeutetut. Avioliitossa on ajateltava myös toista, ei vain itseään. Oletko reilu ja rehellinen kumppaniasi kohtaan? Miksi ajauduit pettämiseen? Ainakin kuulostaa siltä, että sama syy on yhä taustalla, nyt vain oikeutat rakkaudettomuuden tunteesi itsellesi heijastamalla ne kumppaniisi. Koeta luoda keskusteluyhteys. Tärkeintä on olla rehellinen ja avoin. Siten voittaa aina, ja jotain mitä ei rahalla saa.