kun pieni lapsi kiroilee?
Miten reagoit,
oikea tapa
17325
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
heristelen sormee ja höpötän ja pöpötän ku viimest päivee. Mittee tulost ei oo syntynnä kuitenkaa vaik mie nii asiantuntijana itteen piänkii. Täytyskö miun männä työnohjauksee?
*nauraa poskihampaat maitohapoil*
kiroilevat vanhemmat
naurattaa.
siinä lapsen kiroilussa naurattaa?
Riippuu...
Mutta usein paras tapa on olla antamatta minkäänlaista reaktiota.
tarttuisin hihasta tai hupusta kiinni. Olin työharjottelussa yhdessä tarhassa. Annoin lapsille vauhtia ulkona keinussa niin siihen tuli yksi tyttö seisomaan eteen ja sanoi ettei liiku ellei hän pääse keinuun. Selitin sille monta kertaa että hänen vuoro tulee kohta mutta se ei uskonut. Mulla paloi päreet, otin sitä hupparin hihasta kiinni ja lähdin taluttaa sitä pois siitä keinun edestä. Mulle huusi ne muut tarhatätit siellä pihalla että "Zisel päästä heti irti!!". Ei kai se tyttö muuten ois tajunnutkaan että siihen käytiin käsiksi mutta kun muu henkilökunta tekee siitä kauheen numeron!
Potkut sain kesken työharjottelun. Työtodistus on silti kiitettävä ja pomo kirjotti siihen että "Zisel on ehdottomasti lastenhoito-alalle suuntautunut ihminen joka saa lapset viihtymään....." jne
lasta lopettamaan topakkaan äänensävyyn,jos kiroilu jatkuisi kaikista kielloista ja toimsit huolimatta.
Niin en olisi huomaavinanikaan tällöin lapsen huomionherätys yrityksiä.
Meidän 5v poika on ollut nyt muutaman viikon päiväkodissa.
Tähän mennessä on opittu seuraavaa:
- Piä se turpas kiinni
- Vitun idiootti
- Haista paska
- Ei kuulu sulle
Saa nähdä mitä siellä opetellaan ensi viikolla.
Niin...ne seuraamukset. Jäähypenkille viideksi minuutiksi ja anteeksipyyntö.
olen ojentanut sanallisesti. - En hyväksy kotona sellaista kielenkäyttöä murkkuikäisiltäkään.
Pojan kavereita ole joutunut myös kehottamaan muuttamaan puhetapaansa, mikäli aikovat oleilla minun kodissani ja pihassa.
Jos kuulen vieraan lapsen kiroilevan yllättäen, esim. kaupassa, saatan hätkähtää ja huomioni kiinnittyy lähinnä hänen seurassaan olevan aikuisen reaktioihin. - Mikäli aikuinen on vaivautunut tai pyytää lasta siistimään puheensa, olen tyytyväinen ja minua alkaa ehkä naurattaa. - Jos aikuinen ei edes huomaa asiaa, olen pahoillani tilanteesta, mutta en puutu siihen.
lasta saippualla niin mullekin tehtiin ei olis muuten tehonnu.
Tyrmistyn jotenkin....en nyt vieraita ala komentaa ellei sentään kotonani aleta kiroilee.
Muuten minun lapseni ei ole koskaan sanonut edes sanaa v***** tai perkele, meillä ei kiroilla ja en itse myöskään itse kiroile ehkä se johtuu siitä.
näyttää vihaiselta ja paheksuvalta ja jos se jatkaa uhkaan saippualla.
Lasten kanssa on turhaa alkaa inttämään tai huutamaan se tehoaa vähiten.
Jos lapsi olis tosi agressiivinen ja kiroilis laittaisin sen varmaan istumaan jäähypenkille jossa sais luetella kaikki tuntemansa kirosanat. Siellä se sitten istuis ja sylkis ja kiroilis mutta pois ei saisi tulla vasta ennen kuin sanon. Näin opetettiin kun olin töissä lastentarhassa....lapset voi myös sylkeä päälle jos niillä on paha olo - tai lyödä!!!! Tärkeintä on oppia hallitsemaan itseään. Myös se että kysyy miltä tuntuu ja miksi on tärkeää että oppii käsittelemään tunteita..
minähän niille opetinkin. Hyvä konsti oli oppia uusia tuhmia sanoja, kun soitti tarhatäti jazulle ja viattomasti kysyi, että mikähän se san olikaan, kun ei saanut sanoa. että luettelepas niitä ja mä sanon HEP, sittenkun oikea sana tulee vastaan;-)
selvennän että minä en ole sit jazuli, en ole niin maalainen sen kai huomaa..
niin tietenkin alan isoon ääneen taivastella, että "Voi perkele, mistä vitusta toi saatanan kakara on oppinut kiroilemaan, kun meillä ei kotona kiroilla yhtään".
kysyn ihmeissäni, miksi hän niin sanoi.
en huomaisikaan. Jos siitä tekee suuren numeron, lapsi tajuaa käyttää sitä jatkossakin huomion herättämiseksi. Kun on niinkuin ei huomaisikaan, lapsi toteaa sen yrityksen turhaksi ja lopettaa moisen touhun.