Koko ongelman voi tiivistää yhteen lauseeseen: Poikaystäväni pelkää, että lihon. Hän pelkää sitä niin paljon, että seurailee syömisiäni ja kertoo mitä saan syödä ja mitä en.
Poikaystäväni on laihdutuskuurilla, vaikka on normaalipainoinen ja katsoo tarkkaan mitä syö. Hän haluaa näyttää hyvältä ja mikäs siinä. Minua ei juuri vähempää voisi kiinnostaa kaloreiden laskeminen ja kulutuksen seuraaminen, lähinnä syön mitä haluan ja mitä mieli tekee. Liikun jonkin verran, mutta nykyisen työsuhteeni takia olen joka ilta melko poikki, koska työni on jatkuvaa seisomista ja liikkumista paikasta toiseen.
Saan siis koko ajan suhteessamme kuulla naljailua liittyen syömiseeni. "Kuka hullu pistää noin vitusti voita leivälle? Etkö sä tajua, että tolla menolla sä lihot? Luuletko sä olevasi joku luonnonoikku, joka ei liho? Mä en halua, että susta tulee läskikasa. Etkö sä hyvä luoja tajua, ettet sä pysy ton näköisenä tolla menolla?" Olen painanut jo vuosia saman verran kuin nytkin enkä ole ikinä kiinnittänyt sen suurempaa huomiota syömisiini. Syön silloin, kun on nälkä.
Eniten ihmetyttää, että miksi poikaystäväni on huolissaan lihomisestani. Olen 166 cm pitkä ja painan 51 kiloa. Painoindeksini mukaan (mikä ei minua kiinnosta, kiinnostaa ainoastaan se, miltä näytän peilistä) olen normaalipainoni alarajoilla (18,5). Tämän siis otan esille siksi, että olen jo vuodet ollut tällainen enkä ole tästä muuksi muuttunut.
Poikaystäväni ei halua, että minusta tulee samanlainen "muumimamma" kuin hänen äitistään (hänhän ei ole synnyttänyt kuin 4 lasta tähän maailmaan, voisikohan mitenkään liittyä asiaan). Kuulemma myös hänen tyttöpuoliset vanhat koulukaveritkin ovat yläasteajoilta levenneet muutamassa vuodessa ihan hirveästi.
Miten siis saada hänen päähänsä se, etten minä anna itseni paisua lihavaksi? Tällä hetkellä syön salaa herkkuja häneltä, koska tiedän, että niistä tulee ihan valtavan iso numero. Me ei esimerkiksi koskaan syödä karkkiakaan yhdessä, kun katsotaan leffaa, mikä on varmaan ihan tavallinen veto muille pariskunnille. Joskus kun sanon meneväni kaupungille, niin saatankin mennä kebabille ihan vain siksi, että tekee kamalasti mieli kebabia ranskalaisilla, mutten kehtaa sanoa, koska en jaksa kuulla läskipuheita. Kyllä minäkin huolestuisin, jos oikeasti alkaisin tästä pahasti lihomaan, mutta tällä hetkellä luotan siihen, että aineenvaihduntani ei hidastu ihan yks kaks ja voin jatkaa entisellä mallillani. Olen kumminkin vasta parikymppinen.
Poikaystäväni on laihdutuskuurilla, vaikka on normaalipainoinen ja katsoo tarkkaan mitä syö. Hän haluaa näyttää hyvältä ja mikäs siinä. Minua ei juuri vähempää voisi kiinnostaa kaloreiden laskeminen ja kulutuksen seuraaminen, lähinnä syön mitä haluan ja mitä mieli tekee. Liikun jonkin verran, mutta nykyisen työsuhteeni takia olen joka ilta melko poikki, koska työni on jatkuvaa seisomista ja liikkumista paikasta toiseen.
Saan siis koko ajan suhteessamme kuulla naljailua liittyen syömiseeni. "Kuka hullu pistää noin vitusti voita leivälle? Etkö sä tajua, että tolla menolla sä lihot? Luuletko sä olevasi joku luonnonoikku, joka ei liho? Mä en halua, että susta tulee läskikasa. Etkö sä hyvä luoja tajua, ettet sä pysy ton näköisenä tolla menolla?" Olen painanut jo vuosia saman verran kuin nytkin enkä ole ikinä kiinnittänyt sen suurempaa huomiota syömisiini. Syön silloin, kun on nälkä.
Eniten ihmetyttää, että miksi poikaystäväni on huolissaan lihomisestani. Olen 166 cm pitkä ja painan 51 kiloa. Painoindeksini mukaan (mikä ei minua kiinnosta, kiinnostaa ainoastaan se, miltä näytän peilistä) olen normaalipainoni alarajoilla (18,5). Tämän siis otan esille siksi, että olen jo vuodet ollut tällainen enkä ole tästä muuksi muuttunut.
Poikaystäväni ei halua, että minusta tulee samanlainen "muumimamma" kuin hänen äitistään (hänhän ei ole synnyttänyt kuin 4 lasta tähän maailmaan, voisikohan mitenkään liittyä asiaan). Kuulemma myös hänen tyttöpuoliset vanhat koulukaveritkin ovat yläasteajoilta levenneet muutamassa vuodessa ihan hirveästi.
Miten siis saada hänen päähänsä se, etten minä anna itseni paisua lihavaksi? Tällä hetkellä syön salaa herkkuja häneltä, koska tiedän, että niistä tulee ihan valtavan iso numero. Me ei esimerkiksi koskaan syödä karkkiakaan yhdessä, kun katsotaan leffaa, mikä on varmaan ihan tavallinen veto muille pariskunnille. Joskus kun sanon meneväni kaupungille, niin saatankin mennä kebabille ihan vain siksi, että tekee kamalasti mieli kebabia ranskalaisilla, mutten kehtaa sanoa, koska en jaksa kuulla läskipuheita. Kyllä minäkin huolestuisin, jos oikeasti alkaisin tästä pahasti lihomaan, mutta tällä hetkellä luotan siihen, että aineenvaihduntani ei hidastu ihan yks kaks ja voin jatkaa entisellä mallillani. Olen kumminkin vasta parikymppinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
niin no.. sinä itse tunnet miehen ja tiedät parhaiten mistä nappuloista häntä kannattaa kääntää. listasin muutaman vaihtoehdon, joita voisit harkita ongelman korjauttamiseksi/sivuuttamiseksi.
1. jätä mies, etsi toinen äijä joka ei nalkuta sinulle
2. myötäile miehen kanssa. sano aivan kulta teen näin jos se tekee sinut onnelliseksi, ja syö salaa mitä huvittaa.
3. koita rakentavaa keskustelua, selitä, että jos alat pahasti lihota, alat vaikka urheilla enemmän, ja että tuo hänen käytös on turhaa ja tarpeetonta ja aiheuttaa sinulle stressiä. stressi lihottaa ihmisiä PALJON. SIIS TODELLA TODELLA PALJON.
4. ala sinäkin nalkuttamaan miehellesi pienistä asioista joita hän tekee/ei tee. esim hänellä on liian pitkät varpaankynnet. kun hän jossain vaiheessa tajuaa kysyä miksi valitat kaikesta, sano, että jos hän kokee tarpeelliseksi huomautella sinun syömisestä, sinullakin on oikeus arvostella häntä.
5. ignooraa täysin miehen kommentit, että hän huomaisi, ettei niillä ole mitään vaikutusta sinuun. kutsu ystäväsi kylään ja järjestä roskaruokakekkerit, kun mies on paikalla. hän ei todennäköisesti viitsi huutaa sinulle, jos vieraita on kylässä.
6. seuraavan kerran, kun menette miehen äidin luokse, keskustele tästä poikaystäväsi "ongelmasta" vakavasti hänen äitinsä kanssa. muista kuulostaa huolestuneelta ja vilpittömältä.
7. saa hirveitä itkuraivokohtauksia kun liikutte p-ystäväsi kanssa julkisilla paikoilla, esim. ravintolassa. kun joku tulee kysymään onko kaikki hyvin, sano, että poikaystäväni mielestä olen lihava.
8. kun miehen kaverit tulee kylään ja he aikovat syödä jotain pikkuisenkin epäterveellistä, heitä ruoka äkkiä pois ja sano, että teidän yhteisestä päätöksestä tuollaisia ruokia ei tässä talossa syödä.
9. heitä kaikki rasvat/jauhot/sokerit menemään ja ryhdy vegaaniksi, ainakin nimellisesti. jos poikaystäväsi uskaltaakin syödä lihaa, tai jotain ei-vegaaniruokavalioon kuuluvaa, kerro hänelle eläinten oikeuksista, ja kuinka julmaa hänen käytöksensä on.
Nauroin ääneen kun luin näitä ehdotuksia! :D Aivan loistavaa!
"Suunnatonläskikasa" (mitä kyllä epäilen): mieti tarkkaan tahdotko jatkaa tuollaisen miehen kanssa. Kuvittele että saatte tulevaisuudessa lapsia, ja koko raskausajan joudut kuulemaan kuinka "läski" olet.
Hän vie sinua lihottavaan suuntaan! Itse olin hoikka 25 vuotiaaksi asti vaikka pistin suuhuni mitä mieli teki. En ajatellut pahemmin ruokaa tai painoa. Sitten aloin syömään lievään stressiin, mielipahaan siis piristysmielessä. Aloin lihomaan ja nyt olen bmi 29. Minun on vaikea olla ajattelematta ruokaa ja joka päivä on pakko herkutella edes jollain. Jos sinäkin alat ajattelemaan ruokaa liikaa poikaystäväsi puheiden takia tai sen takia että joudut herkuttelemaan salaa niin voi käydä samoin. Kerroppa tämä tarina hänelle jos vaikka lopettaisi ja antaisi sinun nauttia milloin mieli tekee.
Jos niin käy että alat lihomaan/suhtautumaan ruokaan eri tavalla niin kannattaa heti korjata asia liikunnalla ja muuttamalla ruokailutottumuksia ettei käy samoin kun minulle.
Joillakin tuo painonhallinta on mennyt äärimmäisyyksiin. Poikaystäväsi on yksi niistä.
Itselläni ei ole koskaan ollut mitään ongelmia painoni kanssa, ehkä joskus teininä olin liian laiha, mutta sekin korjaantui kun aloin käymään säännöllisesti salilla armeijan jälkeen. Seurustelin lukiossa ja sen jälkeenkin erään naisen kanssa joka lihoi varmaan sen yli 30 kiloa vajaan kolmen vuoden suhteemme aikana. Seurasin vierestä kun toinen söi itsensä ulos suhteestamme. Hän taantui hoikasta ja urheilullisesta telinevoimistelijasta työttömäksi ylipainoiseksi sohvaperunaksi ja tyhmyyttä ja ujouttani minä en uskaltanut sanoa naiselle mitään hänen mässäilystään tai huonoista elintavoista, mutta valehtelisin jos väittäisin etten jättänyt naista hänen ulkomuotonsa takia, sillä se oli varmasti eräs suurimmista yksittäisistä syistä suhteen päättymisessä.
Nyt kun ikää on jo muutaman vuoden enemmän, niin uskallan kyllä puuttua naiseni syömiseen ja liikkumiseen jos siihen on vain aihetta. Onneksi tämä nykyinen osaa kyllä itsekin itsestään huolta pitää, enkä ole koskaan hänen syömisiinsä puuttunut, mutta jos hänelle näyttää käyvän niin kuin tuolle lukiossa tapaamalleni naiselle, niin puutun kyllä siihen heti kun vain aihetta ilmenee.
Olen seurustellut yli vuoden poikaystäväni kanssa enkä ole tähän astisen elämäni aikana syönyt näin terveellisesti ja liikkunut näin paljoa, mitä nyt olen.
Ero on siinä, että poikaystäväni ei syö terveellisesti siksi, että laihtuisi, vaan siksi, että urheilee paljon. Silloin pitää syödä. Ja paljon, koska energiankulutus on ihan eri luokkaa silloin kun yrittää saada lihasta luun ympärille.
Jos työsi on jatkuvaa seisomista, liikkumista, tavaroiden kantamista-siirtelemistä, niin siinä tarvitaan aivan erilailla ja erilaista energiaa, kuin tietokoneen näpyttelyssä.
Poikaystävälläsi ei taida olla minkäänlaista käsitystä energiantarpeesta ja energian kulutuksesta. Sinun täytyy perehtyä hyvin ravitsemukseen, jotta voisit PERUSTELLA miesystävällesi, miksi syöt kokonaisen koipi-reiden ja miksi laitat voita leivän päälle (mikä on mielestäni lähinnä tottumiskysymys, en ole 3-4 vuoteen käyttänyt margariinia leivän päällä).
Minä olen painanut viimeiset 10 vuotta noin 58 kiloa. Se heittelee -1kg, riippuen siitä, mikä aika on kuukaudesta. Eikä se ole siittä mihinkään muuttunut, vaikka syömistottumukseni ovat muuttuneet myös jonkun verran terveellisempään suuntaan.
onnekas nainen, kun pääsi ajoissa kaltaisestasi kusipäästä eroon. Tee sama palvelus nykyisellesi ja siirry käyttämään huoria.
Jätä se. Aika pinnallista ja hermostuttavaa varmaan. Haluatko elää loppuikäsi tuollaisen kanssa? Ja mitä sitten, jos saatte lapsia ja laihtumiseen menee sen jälkeen hieman aikaa? Alkaako hän painostaa sinua vimmatulla voimalla tai alkaako katsella toisia?
lapsetkin ovat dietillä jo tarhaiässä. Joo, luuseri pellolle vaan, ottakoot anorektikon kaveriksi niin saa mitä toivoo.
Mulla on sama ongelma. Tyttöystäväni herkuttelu häiritsee, mutta olen pitänyt suuni kiinni muutamaa lipsahdusta lukuunottamatta. Syy siihen, että herkuttelu häiritsee, on pitkälti omassa tarkassa diettaamisessa ja kehonrakennusharjoittelussa. Tähtään kisoihin, joten kyse varsin tiukasta menosta. Toisaalta tyttöystäväni on jo nyt 9-10 kg ylipainoinen, joten laihduttaminen jo hänen oman terveytensä takia olisi kohdallaan, herkuttelun sijaan. Poikaystäväsi odottaa ilmeisesti samanlaista suhtautumista sinulta ruokavalioon kuin hänkin. Ongelma on arvomaailmassa ja hänen kontrollin halussaan. Toisaalta on ymmärrettävää, ettei kukaan halua kumppaninsa lihovan, ellei anorektikosta ole kyse. Itse odotan kumppanilta vahvaa itsekuria oman terveytensä suhteen, onhan itsellänikin sellaista. Valitettavasti tyttöystäväni lihominen ja siitä huolimatta jatkuva herkuttelu on aiheuttanut suoranaista fyysistä vastenmielisyyttä häntä kohtaan. Tuolla ylempänä on kyllä aika varoittava esimerkki miten telinevoimistelijasta tuli sohvaperuna, eli näin voi käydä sekä miehelle että naiselle, jos itsestä ei pidetä huolta, Joskus puuttuminen (ajoissa!) on tärkeää. Painon pitäminen on huomattavasti helpompaa kuin laihduttaminen.
Tekeekö ap:n poikaystävä mielestäsi oikein nalkutuksellaan?
Minun käsitykseni mukaan hän tuolla tavalla vain ajaa tyttöystävänsä lihomaan.
Tuollainen jatkuva kyttääminen ja nalkutus saa vastapuolen vain himoamaan roskaruokaa. Normaalioloissa hän syö vain tarpeeseensa, eikä siis liho. Silloin kun niitä mielitekoja ei saa tyydyttää vapaasti, vaan se on tehtävä salaa, lipsahtaa homma hyvin herkästi ylensyömisen puolelle. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä tuo poikaystävä tulee lihottamaan tyttöystävänsä, vaikka hänen pyrkimyksensä on aivan päinvastainen.
Poikaystävällä on lipsahtanut sairaalloisuuden puolelle tuo homma.
Aivan, tässä asiassa vika on todellakin tuossa poikaystävässä, joka painostaa tyttöä.
Tilanne olisi aivan toisenlainen jos sanojana olisikin nainen joka kritisoisi miehensä syömisiä. Silloin vika olisi miehessä, joka syö väärin ja nainen olisi vain oikeutetusti huolissaan miehestään ja kannustaisi nalkuttamisellaan poikaystäväänsä syömään oikein.
Jos nainen sanois "Kuka hullu pistää noin vitusti voita leivälle? Etkö sä tajua, että tolla menolla sä lihot? Luuletko sä olevasi joku luonnonoikku, joka ei liho? Mä en halua, että susta tulee läskikasa. Etkö sä hyvä luoja tajua, ettet sä pysy ton näköisenä tolla menolla?" niin ei kukaan varmaan häntä puolustais.
Jos nainen sanois "Kuka hullu pistää noin vitusti voita leivälle? Etkö sä tajua, että tolla menolla sä lihot? Luuletko sä olevasi joku luonnonoikku, joka ei liho? Mä en halua, että susta tulee läskikasa. Etkö sä hyvä luoja tajua, ettet sä pysy ton näköisenä tolla menolla?" niin ei kukaan varmaan häntä puolustais"
jos meinasit, että miestä puolustais niin mietitääs...Nainen voi todellaki sanoa noin ja ahistella miestä tollai, koska miehillä yleensä on hiukan parempi itsetunto ja muutenki miehet osaavat enemmän ottaa tollaiset kommentit asioina, jotka menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ongelma naisissa on se, että heillä nuo kommentit jää sinne pään sisään ja lähes aina tarvii ystävän tai lääkärin kaivelee ne haamut sieltä pois, jotta itsetunto kohoais.
Poikkeuksiakin miehissä on. Jotku on todellaki herkempiäja huono itsetuntosempia. Mut huono itsetuntonen mieskää ei ala käymää salilla vaan vaimokkeen älyttömän heiton takia.Toisin ku nainen menee kääntelee ja väänteleen itteesä peilin eteen.
Oletko oikeesti sitä mieltä että naista tulis tollasista inhottavista kommenteista puolustaa? Minun mielestäni parisuhteessa ei pitäisi puhua toiselle rumasti, kummankaan osapuolen. Tietenkin joskus voi käydä niin suutuspäissään, mutta ei jatkuvasti.
"Oletko oikeesti sitä mieltä että naista tulis tollasista inhottavista kommenteista puolustaa? Minun mielestäni parisuhteessa ei pitäisi puhua toiselle rumasti, kummankaan osapuolen. Tietenkin joskus voi käydä niin suutuspäissään, mutta ei jatkuvasti. "
siis joo joo nimen omaan sitä meinasinkin, että kummankaan ei pitäis puhua noin koskaan ! eikä ihan ikinä!
Naista ei sais puolustaa, mutta ei niitä rehellisesti sanottuna kukaan syytäkkään. Mies jos sanoo nii se saa paljon paskaa niskaan jos asia tulee julki.
"jorma on pistäny irmelin laihikselle. on kuulemma viime lapsen jälkee unohtunu siihen raskausajan kahen puolesta syömiseen" "voi vittu mikä ukko vittu tollanen ääliö!!! sen pitäs ite kokea raskaus ja synnytys ja sanoo sitte onko sen jälkee helppo karistella niitä kiloja vittu!!!"
Mut jos joku kuulee, että naapurin irmeli on pistäny jorman laihutuskuurille väkisin nii sille vaa nauretaan "sellasia sohvaperunoita nää meijän suomen miehet! hehee"
ja jormaki vähä nauraa ja juoksee salaa nakkikioskille. Ymmärrätkö nyt pointtini?
Niin. Hyvä kysymys. Jos lähdetään siitä, että tekee niin kuin minä, eli ei kommentoi tyttöystävän syömistä (No kerran kännispäissäni uskalsin ehdottaa "terveempää elämäntapaa"), niin lopputulos voi, hyvällä tuurilla, olla se, että hän itse ymmärtää pitää huolta itsestään. Tai sitten käy niin kuin meillä, en ole huomautellut ja herkutellaan - lihotaan. On useaan kertaan saanut kuulla kuinka ihana olen, kun sallin hänen herkuttelunsa jne. Tätä voisi mielestäni verrata siihe, että mies tai nainen esimerkiksi sulkeutuu ja mököttää riidan päätteeksi, eikä selvitä asioita. Eikö tällaisesta ole täysin sallittua antaa kehitysehdotusta toiselle, ts. voisit opetella toisenlaisen suhtautumistavan asiaan? Tai toinen on ujo ja toivotaan, että voisit opetella vähän sosiaalisemmaksi. Mielestäni nämä ovat, siinä missä omasta itsestään huolehtiminenkin, sellaisia kehitysehdotuksia, jossa ajatellaan (omien itsekkäiden ajatusten lisäksi) myös sitä toista ja hänen parastaan. Ylipäänsä sitä, että suhde toimisi ja sillä olisi tulevaisuutta. Kovin vaikeaksi menee, jos toinen muuttuu aina-väsyneeksi, huonovointiseksi kenties kymmeniäkin kiloja lihoneena. Tyttösystäväni on kovin usein väsynyt ja ruoka on tärkeä asia hänelle. Rehellisesti olen sitä mieltä, että ylipaino vaikuttaa asiaan ja se vaikuttaa suhteeseemme. Ei pelkästään omien naismieltymyksieni takia, vaan myös hänen itsetunnon ja jaksamisen kautta. Summa summarum: Olen sitä mieltä, että nalkutus ei liene hyvästä, mutta asiasta pitäisi pystyä keskustelemaan avoimesti. Ja kuten tuolla on sanottu, usein nainen valittelee miehensä syömistä ja silloin asia on ok. Miksei sama toistepäin? Ja edelleen, on mielestäni huomattavasti pahempaa antaa toisen vain rapistua silmissä (koska kommentointi on väärin). Eikö se, että asiasta haluaa mainita ole juuri sitä kuuluisaa välittämistä myös?
Alotuksessa ei ollut kyse - "jorma on pistäny irmelin laihikselle. on kuulemma viime lapsen jälkee unohtunu siihen raskausajan kahen puolesta syömiseen"- Vaan siitä, että lähes alipainoisen tytön syömisiä vahditaan, ettei grammaakaan tulisi lisää. Sellainen on sairasta.
Sorry, en ehtinyt lukea lloppuun. Kuitenkin olen sitä mieltä, että noita "kehitysehdotukdsia" ei tarvita siinä vaiheessa, kun toinen roikkuu alipainon rajoilla. Luepa muuten uudestaan nuo ap:n poikaystävän "kehitysehdotukset". Olivatko asiallisia ja "kehittäviä"?
Jätkä on sairaalloinen, ja onnistuu asenteellaan ainoastaan lihottamaan tyttöystävänsä.
niin siis sanoin selkeästi, että nalkuttaminen ei ole oikein, mutta avoin keskustelu toki voi olla paikallaan. Ajatukseni on lähinnä se, että vaikka toinen roikkuisi nyt alipainon rajoilla, niin kuin tyttöystäväni vielä aikoinaan, niin tilanne voi muuttua ja tulee varmasti muuttumaan, jos elämäntavat muuttuvat huonoiksi. Tai aivan yksinkertaisesti riittää, että ikää tulee ja ei ymmärretä muuttaa piintyneitä ruokailutottumuksia. Syödään järkyttäviä annoksia, käydään mäkkäreissä, juodaan perskännit kaksi kertaa viikossa jne jne. Ymmärrän kyllä, että ap:n tilanne saattaa olla toinen ja hän todella huolehtii itsestään ja heti kun lihoisi alkaisi tekemään asialle jotain. Mutta se on silti nähty kuinka helposti homma lähtee käsistä ja ruokaan kun tulee tutkitusti jopa tupakan veroinen addiktio, puhumattakaan sokereista. Loppulausumana sanoisin, että asiasta voi keskustella kehittävästi, jos pelkoja on ja toinen todella alkaa lihomaan, varsinkin nuorella iällä (mikä on huolestuttavaa ja oikea ilmiö Suomessa). Kuten katukuvassa näkee, näitä naisia ja miehiä, jotka eivät ajattele terveyttään (ja vielä vähemmän ulkonäköään) riittää. Jos vain joku olisi ollut heitä tukemassa, ettei lihomisen tielle oltaisi jouduttu. Siis jos lihomisesta/elämäntavoista voisi edes avata rakentavan keskustelun ilman, että toinen suuttuu tai masentuu.
Parempi siis puuttua ajoissa kuin yrittää korjata tilannetta kun tuhot ovat tapahtuneet. Myönnettäköön, että ko. miehen suhtautuminen itseensä saattaa olla pakkomielteistä, mutta on mielestäni parempi pakkomielle olla erittäin tarkka omasta itsestään kuin esim. herkuttelu tai dokaaminen. Ylipäänsä olen jo kansanterveydenkin näkökulmasta iloinen, että laihat mallinaiset vilkkuvat mediassa. Jos vielä aletaan ihannoimaan lihavuutta tai otetaan asenne, "olet hyvä sellaisena kuin olet", niin voi hyvät ..... missä olemmekaan lähitulevaisuudessa.
No voi jukupätkä! Olipas paasausta!
Alottaja sanoi selvästi, että hän syö vain nälkäänsä eikä mitään tällaista: "Syödään järkyttäviä annoksia, käydään mäkkäreissä, juodaan perskännit kaksi kertaa viikossa jne jne.". Sairaalloinen kyttääminen ja kaiken huomion kiinnittämenen syömiseen, saattaa muuttaakin hänen tottumuksensa tuohon sinun kuvailemaasi suuntaan. Toinen vaihtoehto on, että hän sairastuu anorexiaan, kun hänet pakotetaan keskittymään sairaalloisesti syömistensä tarkkailuun. Sitäkö miehet jopa haluavatkin?
Itse pysyin laiheliinina ap:n ruokailutottumuksilla, kunnes täytin 45. Sen jälkeen aineenvaihdunta on sen verran hidastunut, että muutama kilo on noussut. Normaalipainoinen olen edelleen, mutta en enää lähellä alipainoa.
takia en huoli miestä elämääni. Sori pojat, mutta teillä ei vain ole yhtä paljon annettavaa kuin suklaalevyllä!
termi "syödä vain nälkäänsä" on aika suhteellinen ja erittäin väärin monessa tapauksessa. Esimerkiksi eräs ystäväni alkoi "syödä nälkäänsä" ja on tänä päivänä tuollaiset 35 kg ylipainoinen. No edelleenkin syö nälkäänsä. Valitettavasti nälkäänsä syöminen on huono indikaatio siitä, mitä todella tarvitsee syödä. Väärät ruokailutottumukset yms. aiheuttaa helposti elimistöön sellaisen tilan, jossa nälkäänsä syöminen on ylensyömistä ja lihottavaa. Muuten olet oikeassa, sairaalloinen kyttääminen on pahasta ja ajaa pahempaan suuntaan, mutta mielestäni on vähintään yhtä paha, ellei pahempikin, asia olla puuttumatta toisen tilanteeseen ajoissa. Jälleen siis avoimella, kypsällä ja fiksulla keskustelulla, eikä millään nalkutuksella. Anoreksiaan ei sairastu jos syö terveellisesti ja vaalii terveyttään. Tällaisiakin ihmisiä on, sekä naisissa että miehissä. Suomessa on kyllä syömishäiriö-ongelmia, mielestäni noin 50 % väestöstä. Siis jos se pitää paikkansa, että puolet suomalaisista on ylipainoisia. Ylipaino, vähäinenkin, on terveysriski ja vaikuttaa hyvinvointiin. Tiedän tämän siitä, että itselläni oli aikoinaan vähän ylipainoa ja terveet elämäntavat sekä liikunta on tehneet valtavan eron sekä hyvinvointiin että ulkonäköön (puhumattakaan terveydestä).
Vai että ap:llä ei ole vaaraa sairastua anorexiaan! Hänellä on juuri sellainen vaara, jos hän lähes alipainoisena alkaa kiinnittää KAIKEN huomionsa syömisen tarkkailuun, kuten poikaystävä vaatii. Anorektikot nimenomaan syövät vain ja ainoastaan TERVEELLISTÄ ruokaa! Tuo poikaystävä varmaan olisi anorexiasta mielissään, koska hänen mielestään tytön ilmiselvästi pitää olla mielummin ali- kuin normaalipainoinen.
JÄRKEÄ PÄÄHÄNJ SINULLEKIN tuohon paasaukseesi!
jos vielä laihtuisit ajautuisit helposti anoreksian puolelle. Se taas on hyvin vaarallista. Anoreksialla kun on taipumus ruokkia itse itseään. Normaalipainoon on todella vaikea palata. Anoreksia muuttaa aivoja ja tekee anorektikosta hullun neurootikon. Se on kauheaa elämää!
Suosittelen vahvasti, että annat ajattelemattomalle ja narsistiselle poikaystävällesi monoa takapuoleen! Sinä olet normaalipainoinen ja suhteesi ruokaan ja omaan kehoosi on terve. Älä anna jonkun mölöpään muuttaaa sitä!
Tässä on mielestäni kyse erilaisista arvoista ja elämäntavasta. Kirjoituksesi perusteella ajatuksenne eivät oikein sovi yhteen. Valitettavasti kyse on yleensä asioista, jotka eivät ajan kanssa muutu. Kumpi on väärässä ja kumpi on oikeassa, ei ole oleellista tässä kohdin. Mieti rauhassa haluatko vastaavia kommentteja tulevaisuudessakin ja toisaalta taas poikaystäväsi tulisi miettiä miten paljon häntä häiritsee erilainen suhtautumisesi aiheeseen. Jos olet sitä mieltä, että haluaisit ottaa hieman rennommin, kannattaa harkita erityyppistä poikaystävää.
Olet oikeassa. Ehdottomasti kannattaa harkita erityyppistä poikaystävää. Joku sellainen joka ei myöskään välitä niinkään omasta vartalostaan, niin sovitte paremmin yhteen. Gefilus on oikeassa.
Minkälainen tulevaisuus sinulla on tämän miehen kanssa? Hänelle vain pinta on tärkeää, joten miten luulet suhteenne käyvän, jos tulet raskaaksi? Entä, jos sairastut? Heitä tuollainen pinnallinen nalkuttaja pihalle ja etsi itsellesi kunnon mies!
Voi hyvänen aika. Kaikki minun miespuoliset kaverit pitää itsestään huolta salilla tai muutoin joukkueurheilulla. Toki kaveripiirinikin koostuu paljolti urheilun kautta tapaamiini tyyppeihin.
Eniten minua nykyään huolestuttaa se, että naiset palttavat nykyään enemmän ja ovat huonokuntoisempia entä miehet. Ompa 2 pitkässä suhteessa naiset aina lihoneet ihan helvetisti. Kai se on "Nyt olen saanut miehen ja tämän kanssa olen, nyt ei tarvi enää pitää itsestäni huolta kun se minua rakastaa!". Vittu mitä paskaa. Olen jättänyt kummankin naisen, YKSI asioista oli tuo lihominen aivan erinnäköiseksi ihmiseksi entä se mihin tutustuin. Toinen ei enää kiihota seksuaalisesti ja toisen kuntokin on niin huono, ettei jaksa paria minuuttia ratsastaa. Puhumattakaan myöhemmin suomalaisten perussairauksista yms.
Naisilla pitäisi pitää ulkonäöstään ja kunnostaan huolta, jos kerran halutaan hyväkroppainen ja hyvännäköinen mies. Turha katsella mitään urheilevaa miestä jos itse ei välitä yhtään omasta ulkonäöstään. Eniten huvittaa nämä päälle parikymppiset tytöt, joista edellinenkin luuli voivansa syödä niinkuin minä eikä se näy missään. Ehkä se käykin vielä kun teinivuosien aineenvaihdunta toimii, mutta kun mittariin rapsahtaa 22-25 niin jo alkaa läskistyminen.
Se vaatii luonteenlujuutta ja itsekuria, mitä ei näytä naisilta löytyvän.
itsekin urheilen säännöllisesti ja käyn salilla lähes päivittäin. En aio ylipainoista paskasäkkiä rinnallani katsella saati sitten seksiä moisen iljetyksen kanssa harrastaa.
maalimmasa on pinnallisiaki miehiä niinku täälä huomaa. vaa sen takia ne täällä suomi24:ssä pyöriiki ku ne ei saa semmosta täydellistä naistaan, koska itellä niillä saattaa kroppa riittää, mutta naama on ku sian perse. semmonen ei kauheena naista haluta, ku pussi päässä.
jostaki asioista voimme pittää huolen ja joitaki asioita voi muuttaa. Miehet voi tehä oman osansa...elkää käskekö naisen syyä pillereitä..ei liho eikä oo kummallisia mielialanvaihteluita. pääsette helpommalla. Sitte ku autatte vähä enemmän lasten kas nii nainenki pääsee käymää lenkillä ja reinnoissa.
Jos te ite ootte koko ajan töitte jälkee salilla ja lnkillä nii mihin se nainen sieltä kotua pääsee?
Luojan kiitos omani kannustaa minua lihomaan...ikävä kyllä en liho millään ja mallin mitatki ois muuten mutta tissit liian isot.
Ensimmäisen kappaleesi jätän ihan omaan arvoonsa.
Voisitko antaa tutkimuksia e-pillereiden vaikutuksesta naisen lihomiseen? Uskon , että jotain marginaalista mutu-tuntumalla lihomista voi löytyä, mutta kyllä se keho vastaa niinkuin sitä syötetään. Meinaatko, että kun alotat e-pillerit (vain esimerkki) alat lihoa vaikka vedät miinuskaloreja? Ehei neitiseni, ei ei. Jos et ole sitten ulkoavaruudesta tullut ilmaa kaloreiksi muuntava olento. Kyllä se lihominen tulee siitä mitä suuhunsa laittaa.
Lihomisesta vaan on niin HELVETIN helppo syyttä A: Omia geenejään, B: Jotain ulkoista tekijää (Pillereit)
C: Elämäntilannetta D: Töitä... JNE. Aina se vika on muualla kuin itsessä.
Kannattais varmaan mennä itseensä, kun pitää alkaa lihomiselle keksimään syitä, enkä tarkoita sinua vaan ihan yleensäkin sekä miehellä että naisella.
Lapsia minulla ei ole eikä tule sellaisen ihmisen kanssa, joka vähät välittää omasta ulkonäöstään. Itse olen salilla käynyt jo 8 vuotta , aina 20 ikävuodesta lähtien ja tulen jatkamaan varmasti niin kauan kuin henki pihisee. Haluan pitää itseni kunnossa ja sairauksista vapaana, vanhana nuorena liikuttu palkitaan. (puhun nyt normaalista liikunnasta, en kilpaurheilusta ,tähänkun joku keksii taas kaivaa urheiluvammat vanhana) Olen aina tyttöystäviäni kannustanut liikkumaan ja yrittänyt motivoida esim. salille ja muuhun urheiluun. Liikkua voi myös yhdessä. Yleensä vain se urheilu on jostain syystä jäänyt kun astutaan työelämään, juurikin monesti päälle parikymppisenä. Itsekin olen opiskellut ja käynyt töissä ja salilla samaan aikaan yli 4 vuotta, ei se mitenkään mahdotonta ole.
"Voisitko antaa tutkimuksia e-pillereiden vaikutuksesta naisen lihomiseen? Uskon , että jotain marginaalista mutu-tuntumalla lihomista voi löytyä, mutta kyllä se keho vastaa niinkuin sitä syötetään. Meinaatko, että kun alotat e-pillerit (vain esimerkki) alat lihoa vaikka vedät miinuskaloreja? Ehei neitiseni, ei ei. Jos et ole sitten ulkoavaruudesta tullut ilmaa kaloreiksi muuntava olento. Kyllä se lihominen tulee siitä mitä suuhunsa laittaa.
"
Kuuleppa ja laita sinä googeen hakusanaksi e-pillerit ja turvotus.
Etsi myös kasvattaako e-pillereiden syönti miestenrintoja? no niinhän ne tekee naisillekin ja ne naishormoonit kutuottaa sitä rasvaa naisille reisiin, masuun, tisseihin..käsiin, Että semmosta kuule sinlle typerys :D Pillerit turvottavat ja keräävät rasvaa niihin kohtiin johon sitä rasvaa tuleeki naisilla. Minkä ihmeen takia transumiehet muuten söis e-pillereitä?
e-pillerit yös kasvattavat ruokahalua ja siihen onko vai eikö sitä ole ei todellakaan voi itse vaikuttaa jestas.
Joillaki onnekkailla e-pillerit tekee pahoinvointia ja ne sit pysyki laihoina.
Jos et pysty aikuismaisesti tästä puhumaan, suosittelen hengittämään sisään ja ulos pari kertaa, ennenkuin alat kirjoittamaan. Kysyin tieteellistä näyttöä, enkä nimitellyt sinua mitenkään. Jos sinulle tulee tuntemattoman ihmisen nimittelystä parempi mieli niin ole hyvä vaan, tekee vain sanomasi asiat enemmän kuulostamaan kiukkuiselta itkuvirreltä.
Tuolla hakusanalla ei tule muita vastauksia, kuin naisten mutu-tuntumaa eri foorumeilla. Se siitä tieteellisestä näytöstä. Löysin kuitenkin jonkin lääkärin kirjoittaman artikkelin, jossa mainittiin e-pillereiden vaikuttavan painonhallintaan. E-pillerit vaikuttaa tietenkin miehen fysiologiaan eri tavalla kuin naisen.
Muutama pointti kuitenkin:
Rasvan kutoutumiseen tarvitaan kaloreita. Ei se massun rasva tyhjästä tule, se on mahdottomuus. Mistä ne kalorit tulee? Tulee täysin siitä mitä suuhusi pistät. Ainut mille ET VOI MITÄÄN on nesteen kerääntyminen kudokseen, mutta tämä ei aiheuta älytöntä painonnousua, pari kiloa kyllä, kreatiini tekee samaa urheilijoille, vaikka eivät olekaan suoraan verrannollisia.
E-pillerit kasvattavat ruokahalua? hehehe. Mitäs sitten? Näkee, ettet ole ikinä dietannut itseäsi 8% rasvaan kehossa. Tajuatko edes sitä dieetin määrää? Tuossa vaiheessa ei edes sisäelinten ympärillä ole paljon mitään rasvaa jäljellä? Tajuatko millainen ruokahalu tuossa vaiheessa on? Suunilleen kilometrin päästä haistaa makkaran grillattavan jossakin ja suu täyttyy kuolasta välittömästi. SE VAATII LUONTEEN LUJUUTTA OLLA TUNKEMASTA SUUHUN KOKOAJAN JOTAIN. On tehtävä päätös ja yritettävä saavuttaa se päätös. Ei tuo ruokahalun lisääntyminen ole mikään este, pelkkää psykologiaa.
Mentiin aikalailla offtopiciin, mutta ehdottomasti on muitakin ehkäisymenetelmiä ja niitäkin kannattaa miettiä jos ongelmia pillereiden kanssa on. Kondomit? ehkäisyrengas? kierukka?
Valitettavasti nuo kummatkaan naiset joidenka kanssa olin, eivät käyttäneet e-pillereitä.
Uroskoiramme lihoi kivesten poiston jälkeen. Se sai koiranmuonaa ja lenkkeilyä saman verran kuin ennen leikkausta. Mistä luulet tuon johtuvan, ellei hormonitoiminnan muutoksesta?
Mä voin itse vastata tähän, kun olen syönyt e-pillereitä 17-vuotiaasta asti kolmen kuukauden tauko lukuunottamatta ja nyt siis kolmellakymmentä.
E-pillerit eivät lihota, mutta ne saattavat lisätä joillakin ruokahalua. Siitä ne kalorit tulee, kun nälän tunne vaivaa kylläisenäkin. Jos olet polttanut joskus kannabista, niin tiedät.
Ei kukaan siis liho tyhjästä, mutta e-pillerit voivat olla yksi tekijä lihomisen suhteen. Harvan kropalle tuollaiset hormonipommit tekee kumminkin hyvään.
Aika hauskoja vastauksia olet saanut, arvon herra 28 :) Minua kovasti huvittaa juuri nuo älyttömät puolustuspuheet, ja olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä että aina löytyy selityksiä ja syitä - kaikkialta muualta paitsi itsestä ja omasta luonteenlujuudesta. Tai no, siis tarkemmin ottaen sen puutteesta.
Itse olen ylipainoinen, ja tunnun olevan aina laihdutuskuurilla. Yritän kovasti muuttaa elämäntapojani (ei se dieetti, vaan se elämäntapamuutos -mantra), mutta kummasti aina lankean kiusaukseen, ennemmin tai myöhemmin. Mutta en ole koskaan - en KOSKAAN - syyttänyt ylipainostani ketään muuta kuin omaa itseäni, saamattomuuttani, ja rakkauttani ruokaan.
On täysin totta, että geeneistä, pillereistä tai vaikka helkkari soikoon itse ylijumalan määräyksestä huolimatta ainoa asia mikä loppujen lopuksi merkitsee on se, mitä suustasi alas laitat. Näin se vain on. Se ei ole mitään ydinfysiikkaa tai pitkää matematiikkaa kaavoineen kaikkineen. Jos syöt enemmän kuin kulutat, lihot. Piste. Ei ruokahalua kasvattavat lääkeaineet tai mitkä tahansa muut asiat mihin myös monesti vedotaan ole myöskään mikään selitys. Edelleen: Mitä enemmän syöt, sitä enemmän lihot. Jos annat periksi ruokahalullesi - oli sen aiheuttaja mikä tahansa - lihot. Miksi ihmeessä se on niin vaikeaa ymmärtää??
Tuntuu, että nykyajan ihminen pyrkii etsimään syypään kaikkiin ongelmiinsa kaikkialta muualta kuin itsestään. Onhan näitä monella muullakin saralla; vätys oikeuttaa paskan fiiliksensä masennusdiagnoosilla, riehuvan lapsen vanhemmat selittävät surkeat kasvatusmetodinsa ADHD-diagnoosilla, ja huonosti käyttäytyvät ihmiset ylpeilevät sillä että "minulla on OIKEUS olla tällainen, olenhan YKSILÖ". Tämä tietty oli karrikoitua ja yleistämistä, tarkoitus ei ole vähätellä kenenkään sairauksia tms.
Mutta summa summarum: Voi hyvänen aika.
Vai ei ole tarkoitus vähätellä kenenkään sairauksia. Onnistuit siinä kuitenkin erittäin hyvin (siinä vähättelyssä). ADHD-potilas riehuu, vaikka kasvatusmetodit olisivat kuinka esimerkilliset. Kokemuksen puutteesta nuo kommenttisi kertovat.
Karrikointi = puhua liioitellen. Huoh. Ja koko kannanottoni pääpointti meni sitten varmaan toisesta sisään ja toisesta ulos?
Vastataanpas tähänkin vielä. Koirien fysiologista en tiedä mitään, mutta jos ajatellaan ihmistä->
Miehen kivekset:
Miehen kivekset tuottavat mieshormoneja eli androgeeneja, joista tärkein on testosteroni. Ihmisessä testosteroni saa aikaan miehiset kehonpiirteet ja ominaisuudet.
E-pilleri:
Yhdistelmäehkäisypilleri sisältää luontaista estrogeenihormonia jäljittelevää etinyyliestradiolia sekä luontaista keltarauhashormonia jäljittelevää progestiinia. Nämä synteettiset yhdisteet toimivat luonnollisia hormoneja tehokkaammin.
Ehkäisypilleri vaikuttaa vähentämällä aivolisäkkeen FSH- ja LH-hormonien erittymistä, josta seuraa elimistön oman hormonintuotannon loppuminen ja munarakkulan kypsymisen ja ovulaation estyminen.
Eikö niitä hormooneja pitäisi tämän mukaan olla VÄHEMMÄN kehossa e-pillerien syöjillä?
Noniin. Androgeenit säätelevät paljon asioita miehen kehossa. Jos minut kuohittaisiin, en todennäköisesti lähtisi enää salille, en kiinnittäisi tai välittäisi näyttää hyvältä vastakkaisen sukupuolen silmissä , eikä varmaan kiinnostaisi elää edes vanhaksi, kun luontainen suvunjatkamisvietti on tuhottu. Olisin autuaan välinpitämätön ympärilläni tapahtuvista asioista. Niinkuin koirallasi. Luulisin koiran olevan senverran viisas, että muistaa joskus omistaneen pallit ja mikä silloin kiinnosti.
Todennäköisesti koiran elämänhalu lopahti ja ei kuluta enää niin paljon kaloreita. Päivällä ei liiku yksin kotona yms. Mistä minä tiedän teidän koiruuden liikkeita pallillisena ja pallittomana. Pointtina on se, että peruselintoimintosi vievät tietyn verran kaloreita (tämä on vakio kulutus painosi mukaan) ja päivällä liikkumalla kulutettu asia tietynverran kaloreita. Vähän niinkuin auton bensaa. Tämä on ihan puhdasta yksinkertaista matematiikkaa, et yksinkertaisesti voi lihoa jos et syö enemmän kuin ennen. Jos ruokamäärä pysyy samana ja lihot, on syy silloin liikunnassa ja toisinpäin. Ne kaksi asiaa ovat ihan naitettu toisiinsa. Yksinkertaista, mutta totta. Tähän voi sitten keksiä ne omat syyt miksei se juuri sinulle käy jne jne.
Testosteroni on yksi iso asia mikä erottaa miehen ja naisen piirteet ja miten lihas koostuu. Esim. naisen lihas on huomattavasti rasvaisempi kuin vastaava miehen.
Lisättäköön että en tiedä hormoonien vaikutuksista paljoa, suurin osa meni ihan mutu tuntumalla.
Ravinnosta tiedän kyllä.
99% ihmisiä toimii ihan se peruskaava, harmi vaan kun niin harva viitsii niin yksinkertaiseen asiaan panostaa.
Anyway, miesten pallien hormoonituotanto ei ole milläänlailla samanlaista kuin e-pillerit.
Vai niin. Mä kyllä voin syödä, mitä haluan ja liikun suht vähän. Joskus harvoin käyn lenkillä tai harrastan joogaa. Hoikka olen ja pitkä, ikää 32. Äippä on 60 ja hoikka kuin pajunvitsa, näytääkin ikäistään 10 vuotta nuoremmalta. Syö mitä haluaa ja liikku suht vähän. Ne on kuule ne geenit semmoset.
Kuinkas sinä nyt mutulla kehtaat vastata, kun muilta vaadit tieteellisiä tutkimuksia?
Teoriasi mukaan pilsunsyöjillä pitäisi olla vähemmän hormoneja kehossaan, kuin luomuilla, ja he väittävät lihovansa. Tuo teoriahan sopii hyvin minun koiraanikin. Sekin alkoi lihoa, kun hormonituotanto väheni.
Höpö höpö. Kuten sanoin, tiedän kyllä aika paljon näistä hommista, vaikken kaikkea. LUULET syöväsi paljon. Siinä on ero. Toiset syö luonnostaan vähemmän kuin toiset ja toisilla on hivenen nopeampi aineenvaihdunta terveellisemmän syönnin ansiosta, mutta perusperiaate on sama. Myös ravinnon lähteet vaikuttavat asiaan. Aineenvaihdunnan nopeuteenkin voi vaikuttaa monella tapaa, mutta siitä en jaksa alkaa tässä jorisemaan.
Päälle 200:sta ihmisestä , joille ystäväni on tehnyt ravintosuunnitelman ,vain 1 ihmisellä oli sellainen vartalo johon nuo perinteiset kaavat eivät toimineet. Monet ihmiset (yleensä miehet), jotka luulevat olevansa luonnostaan hoikkia kun ei tule lihasta/massaa ja haluavat kasvattaa painoaan syövät ihan liian vähän. Syyttävät tästä geenejään, kun isä/äiti ovat aina olleet laihoja ja itse painaneet 55kg/180cm aina. He luulevat syövänsä paljon, vaikka todellisuus on ihan toinen. 1700kcal voi ottaa puhtaista perinteisistä ruuista TAI sipseistä ja karkeista ja limukoista, kenenkään ei varmaan tarvitse miettiä kumpi on terveellisempää. Itse vedän päivässä 2700kcal ja sillä painonnousuni viikossa on noin 0.1-0.15kg.
Ihan faktaa tuossa, paitsi en ole mikään hormoonien asiantuntija. Eipä näy hirveästi mitään faktaa tulevan sieltäkään :)
Noh, sanottavat sanottu, ylipainoiset pysyy ylipainoisina aina niin kauan kuin katsotaan peiliin.
Hyvää kesää kaikille!
Ah ainiin. Ei se päde mitenkään koiraasi, palleilla ja e-pillereillä ei ole mitään yhteistä.
Ja yksi hormooni ei ole sama asia kuin toinen hormooni. Voit itsekkin lukaista esim. wikipediasta.
Mä otin kerran osaa sellaiseen ravintokartoitukseen työn puolesta, jossa lähetin viikon normaalin ruokalistani asiantuntijalle ja sammalla liikuntamääräni etukäteen. Otettiin labrassa myös hapenottokyky ja verikokeet. Asiantuntijalle ei lähetetty painoa tai pituutta. Asiaan kuului sitten että mentiin kuuntelemaan tuomio paikanpäälle.
Asiantuntija kysyi kolme kertaa onko tämä varmasti minun paperini, veriarvoni, happenottokykyni ja liikunta määräni. Vakuutin kaikki tiedot oikeiksi. Hän oli jo tehnyt raportin, jossa oli käskenyt laiduttamaan, syömään vähemmän jne. Vaikka veriarvoni olivat todella hyvät ja hapenottokin erittäin hyvä.
Hän sitten katseli minua ja kysyi, miten on suvun laita, onko ne kaikki tällaisia ja sanoin, että joo. Meillä syödään hyvin, mutta ei näy missään. Eli ei vissiin oo geeneissä, mutta jostain tää johtuu.
...vai miehen epävarmuutta...
Voi sinua, olet ikävässä suhteessa. Toivottavasti pystyt päättämään sen mahdollisimman pian ja jatkamaan itsetunto vahvana elämääsi.
Olen 45-vuotias nainen ja takana kahden vuoden suhde vastaavasti käyttäytyvään mieheen. Hän tarkkaili ja vahti elämääni, syömisiäni ja kommentoi niiden uskomattoman monia epäkohtia, joita en ollut edes aiemmin huomannut. Valitettavasti minulla tuo kontrollointi johti samaan kuin sinulla näyttää jo olevan oireita. Söin salaa, häpeillen, katuen. Suhteen alusta lähtien hän ei esitellyt minua ystävilleen, roikuin mukana, jota ihmettelinkin hänelle vastausta siihen saamatta. Suhteen edetessä avoliittoon hän ei enää liikkunut kanssani kuin pakollisissa tilanteissa. "Kehui" minun olevan esim. läskiperse ja hoitamaton. Olen itse virkatyössä, jossa tulee olla edustava ja ns. raikas. Tuntui uskomattomalta koko juttu. Luulin tilanteen muuttuvan, mutta.... Nyt hänestä erottuani olen taas tasapainossa enkä seuraa sairaalloisesti syömisiäni. Enkä syö salaa.
Olethan myös sinä vahva ja teet päätökset tuosta itse, itsevarmana olemuksestasi ja itsestäsi!
Kaikkea hyvää sinulle. Älä jää tuleen makaamaan.
Toivottavasti tietysti saatte puhumalla homman hanskaan ja ikä tuo viisautta ja poistaa epävarmuutta. Eipä noi miehet taida toistensa syömisiä kommentoida juuri mitenkään. Kyllä syöminen on niin henkilökohtainen asia, että tuollainen kontrollinhalu on suorastaan rajaloukkaus. Ehkä siinä yritään hallita omalla tavallaan naisen ruumista, niin kuin se ja sen toiminta kuuluisi enemmän jollekulle muulle kuin naiselle itselleen (sikiötä nyt lukuun ottamatta). Syömistähän joutuu tekemään joka päivä, että onhan siinä myös joka päivä mahdollisuus kiristää peukaloruuvia. Vaikkei toinen lihoisikaan, niin ilkiötä voi ärsyttää, kun näkee tämän nautiskelemassa hänestä riippumattomasti vaikka karkkipussin sisällöstä. Ehkä jotkut miehet on mustasukkaisia myös suklaalle...? Jos seurustelu ylipäätään kiinnostaisi, niin en kyllä välittäisikään olla minkään tollaisen kuivakäävän munannostattaja.
Hän on väkivaltainen tyyppi, tuo täyttää jo henkisen väkivallan merkit. Hänellä taitaa olla päänsä sisällä iso ongelma. Riittävän monta vuotta kun kuuntelet tuota, käy juuri niin että sinusta tulee muumimamma - ja hän saa syyn hylätä sinut. Ja nimenomaan, hylkäämisen syy on SINÄ kun menit lihomaan muodottomaksi, eikä hän joka sinua kiduttu kaikki ne vuodet ylensyömään. Tässä on jokin toistamispakko, valtataistelu, joka heijastuu hänen äitisuhteestaan. Todellisuudessa hän yrittää viestittää jotain äidistään, ja käyttää sinua sijaiskärsijänä. Ottaa hoikan naisen, ja tuolla manipuloinnillaan ja nalkuttamisellaan saa sinut kiinnittämään ruokaan niin paljon huomiota että lihot hänen äitinsä kaltaiseksi, ja sitten hän saa tyydytyksen kun pääsee hylkäämään ÄITINSÄ. Ja seuraava hoikka nainen kehiin ja sama ruletti pyörimään. Avaa silmäsi ajoissa, sinulla on käsissäsi todellinen ongelma.
Tunnistan itse tämän edellisestä suhteestani. Mieheni pakkomielle oli laihduttaa minut. Sama käänteismanipulaatio oli käytössä, mutta toisin päin. Hän yritti syöttää minua, ja reaktiona tähän väkivaltaan laihduin. Hän riudutti minut suhteemme aikan 65 kg -> 57 kg eli alipainon puolelle. Kun pääsin suhteesta irti painoni palautui normaaliin hoikkuuteeni eli 65 kg puolessa vuodessa. Olo on aivan loistava, ei stressiä, en kiinnitä huomiota syömisiini ja mieleni on tasapainossa.
Täysin naurettavaa. Saat varmaan pedofiilinkin näyttämään uhrilta tuolla logiikalla.
Terse, tunnistitko itsesi kirjoituksestani? Ilmeisesti, koska reaktiosi oli näin kiivas. Voisit oikeasti katsoa itseäsi peiliin.
Ja pedofiilikin on oman historiansa uhri. Ihan niinkuin sinäkin. Silti jokaisen on kannettava vastuunsa omasta historiastaan ja pidettävä huoli, että ei omalla toiminnallaan vahingoita muita. Ei vahingoita lapsia, eikä pyri lihottamaan/kuihduttaan kumppaniaan.
Jospa itse lukisit oman vuodatuksesi läpi oikein ajatuksella. En valitettavasti tunnista itseäni tuosta, mutta suoraan sanottuna vituttaa juurikin laisesi ihmiset, jotka LEIMAAVAT toisen ihmisen jonkinlaiseksi hirviöksi edes taustoja ja itse tilannetta tietämättä. Tässä on kuultu vain toisen ihmisen osapuoli.
Samaan kategoriaan kanssasi voidaan pistää maahanmuutto-rasistit. Samalla tavalla löyhin faktoin leimataan ihmiset pahoiksi.
Jos et nää itseäsi kirjoituksestani, mene peilin eteen.
kuule musta tuntuu, että jos toinen yrittää syöttää sinua, niin kyse on tuskin kovin kovasta halusta laihduttaa sinua. Sanoiko hän suoraan, että hänellä on pakkomielteenä laihduttaa sinut? Jos ei, niin oli miten käänteis-psykologista tahansa, niin kukaan, joka arvostaa hoikkaa naista, ei lähde tieten tahtoen syöttämään toista ja sitten jättämään toisen kun on lihonut. Muistan kuinka eksäni (nainen) yritti väen vängällä saada minut syömään enemmän, jotta lihoisin. En lihonut, enkä laihtunut, söin normaalisti. Harvemmin nuo manipulaatiot toimivat, ihminen pitää huolta itsestään, jos itse sitä haluaa. En voi välttää ajatusta, että teet hirviön jokaisesta vähänkin toisen terveydestä tai ulkonäöstä huolestuneesta. Oletko miettinyt, että toisen lihottaminen/laihduttaminen voi olla vain huolta toisesta. Jos tämä kyseinen ap olisi todennut, että hän on anorektikko ja hänen miehensä yrittää lihottaa häntä ja puuttuu siten syömisiin, niin kaikki kumartelisivat miehen fiksuutta ja huolehtivuutta.
..on kontrollifriikki ja elämän olellisin asia on ollaanko tarpeeksi laihoja ???....ei hyvä lähtökohta parisuhteelle....oletko onnellinen jos joka päivä täytyy miellyttää toista ja elää hänen syömäsääntöjensä mukaan. Tämä ei ole tervettä.
Nimenomaan ON TERVETTÄ katsoa mitä suuhunsa pistää!
Jessus mikä porsas tuo kundisi on. Pistä tyyppi järjestykseen. Oma asiasi on mitä syöt. Jos sitä niin hirveesti huolestuttaa sun lihominen, sen pitäisi mennä ensinnäkin tapakoulutuskurssille. Miksi te "sisaret" siedätte miehiltä tuollaista puhetta ja yritätte vielä miellyttää niitä?? Hankkikaa itsekunnioitusta edes sen verran että vaaditte mieheltä kunnioittavaa kohtelua. Sitä saa oikeasti vaatiakin jos itsekin kohtelette miehiänne hyvin.