Australiassa oikeus on siunannut 13-vuotiaan tytön
sukupuolenvaihdoksen. 13-vuotias Alex on yksinhuoltajaisän tytär, jonka isä on kasvattanut ihan hän olisi poika. Alex pitää itseään poikana vaikka biologisesti on tyttö. Alex mm. käyttää koulussa vaippoja, sen sijaan että tekisi tarpeitaan naisten vessassa. Alexille aloitetaan hormonihoito, jotta saataisiin biologinen sukupuoli vastaamaan psykologista sukupuolta. 18-vuotiaana voidaan lain mukaan suorittaa sukupuolenvaihdosleikkaus fyysisesti. (BBC:n tekstiteeveestä napattu)
Tämä uutinen osuu feminismin ytimeen. Feminismissä on pitkälti samasta asiasta kysymys. Monet feministit ovat psykologisesti enemmän miehiä kuin naisia. Feministeillä vaan ei ole aivan yhtä pahasti sukupuoli-identiteetti sekaisin kuin Alexilla. JOS-ohjelmassakin feministi omin sanoin kertoi, että naiset itsekään eivät arvosta naisen osaa, vaan naisetkin haluavat omaksua miehisiä arvoja. Nämä sanat kertovat hyvin siitä sukupuoli-identiteetin häiriöistä, joka feministin pään sisälle kätkeytyy. Tämä johtuu siitä, että feministien naisellisen identiteetin tukeminen perheissä on erinäisistä syistä jäänyt retuperälle. Tästä syystä terveen naisen on vaikea ymmärtää feministien vouhotusta, koska he ovat myös psykologisesti naisia. Feministien valituksessa useimmissa tapauksissa on kysymys siitä, kun biologinen nainen, joka psykologisesti on enemmän mies kuin nainen, yrittää toteuttaa itseään ja kilpailla biologisten miesten kanssa huonolla menestyksellä asioissa, jotka ovat perinteisesti ovat olleet miesten hommia ja jotka soveltuvat parhaiten miehille. Feministin on vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että biologinen mies ja biologinen nainen eivät ole samanlaisia ja että nämä erot antavat erilaisia valmiuksia esim. työelämässä selvitymiseen. Se vetää feministien mielen katkeraksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa on miehellä ja naisella ollut jo pitkään samanlaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään, mutta silti feministien valitus vaan lisääntyy. Ainoa oikea ratkaisu tähän oravanpyörään on kiinnitää perheissä enemmän huomiota sukupuolikasvatukseen ja yhteiskunnan pitäisi huolehtia naisille hyvin soveltuvien alojen kuten lastenhoidon ja sosiaalisektorin palkkojen kilpailukyvystä. Vain tällä tavalla yhteiskunta pysyy pitkällä tähtäimellä kasassa. Ei ole kenenkään etu, jos tulevaisuuden Suomessa on vain kastroituja ja kastroimattomia miehiä.
sukupuolenvaihdoksen. 13-vuotias Alex on yksinhuoltajaisän tytär, jonka isä on kasvattanut ihan hän olisi poika. Alex pitää itseään poikana vaikka biologisesti on tyttö. Alex mm. käyttää koulussa vaippoja, sen sijaan että tekisi tarpeitaan naisten vessassa. Alexille aloitetaan hormonihoito, jotta saataisiin biologinen sukupuoli vastaamaan psykologista sukupuolta. 18-vuotiaana voidaan lain mukaan suorittaa sukupuolenvaihdosleikkaus fyysisesti. (BBC:n tekstiteeveestä napattu)
Tämä uutinen osuu feminismin ytimeen. Feminismissä on pitkälti samasta asiasta kysymys. Monet feministit ovat psykologisesti enemmän miehiä kuin naisia. Feministeillä vaan ei ole aivan yhtä pahasti sukupuoli-identiteetti sekaisin kuin Alexilla. JOS-ohjelmassakin feministi omin sanoin kertoi, että naiset itsekään eivät arvosta naisen osaa, vaan naisetkin haluavat omaksua miehisiä arvoja. Nämä sanat kertovat hyvin siitä sukupuoli-identiteetin häiriöistä, joka feministin pään sisälle kätkeytyy. Tämä johtuu siitä, että feministien naisellisen identiteetin tukeminen perheissä on erinäisistä syistä jäänyt retuperälle. Tästä syystä terveen naisen on vaikea ymmärtää feministien vouhotusta, koska he ovat myös psykologisesti naisia. Feministien valituksessa useimmissa tapauksissa on kysymys siitä, kun biologinen nainen, joka psykologisesti on enemmän mies kuin nainen, yrittää toteuttaa itseään ja kilpailla biologisten miesten kanssa huonolla menestyksellä asioissa, jotka ovat perinteisesti ovat olleet miesten hommia ja jotka soveltuvat parhaiten miehille. Feministin on vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että biologinen mies ja biologinen nainen eivät ole samanlaisia ja että nämä erot antavat erilaisia valmiuksia esim. työelämässä selvitymiseen. Se vetää feministien mielen katkeraksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa on miehellä ja naisella ollut jo pitkään samanlaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään, mutta silti feministien valitus vaan lisääntyy. Ainoa oikea ratkaisu tähän oravanpyörään on kiinnitää perheissä enemmän huomiota sukupuolikasvatukseen ja yhteiskunnan pitäisi huolehtia naisille hyvin soveltuvien alojen kuten lastenhoidon ja sosiaalisektorin palkkojen kilpailukyvystä. Vain tällä tavalla yhteiskunta pysyy pitkällä tähtäimellä kasassa. Ei ole kenenkään etu, jos tulevaisuuden Suomessa on vain kastroituja ja kastroimattomia miehiä.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Siinähän äijät papatatte toisillenne.
Uskomaton palsta.
jos palstassa on jotain valittamista, voit tuosta ruutusi vasemmassa reunassa olevasta framesta valita minkä tahansa muun palstan. tämä ei ole pakko kenellekään, tasapuolisesti.
"Ainoa oikea ratkaisu tähän oravanpyörään on kiinnitää perheissä enemmän huomiota sukupuolikasvatukseen ja yhteiskunnan pitäisi huolehtia naisille hyvin soveltuvien alojen kuten lastenhoidon ja sosiaalisektorin palkkojen kilpailukyvystä."
Naisille kyllä sopivat monet tekniikan, maatalousalan, kaupan, tutkimuksen, lääketieteen työt vallan mainiosti. Naiselle sopivat myös paremmin älyä ja suunnittelua vaativat hommat, tehkää te lyhytjänteiset miehet sitten ne fyysisesti raskaimmat rutiinityöt:)
Taitaapi sopivuus erilaisiin tehtäviin olla enämpi yksilö kuin sukupuoli kysymys.
Tolloja on sekä miehissä, että naisissa...
Mitä valitat? Teksti oli kamalaa paskaa, mutta niin on omasikin! Metsä vastaa...
Kyllähän se pitkäjänteisyys nimenomaan on miesten siunaus, sano mitä sanot.
Lääkärinpulan ehkä suurin syy alan naisistuminen. Luin lääkärilehdestä erään naisylilääkärin kirjoituksen, jossa hän mainitsi asian olevan näin. Naislääkärit jäävät lapsen syntymän jälkeen pitkille hoitovapaille eikä paluu stressaavaan terveyskeskuslääkärintyöhön kiinnosta. Terveyskeskuslääkärin vaatii niin paljon vastuuta ja paineensietokykyä, että nykylääkärin pää ei kestä. Opinnot menee vielä hyvin, mutta sitten kun pitäisi ottaa se vastuu työstä, alkaa tulla ongelmia. Lääkäreitä on enemmän kuin koskaan ja palkkaa maksetaan kunnolla terveyskeskuslääkärin työstä, mutta siitä huolimatta on terveyskeskuslääkäripula. Virkoihin haetaan lääkäreitä kissojen ja koirien kanssa ja palkka on noin 5000 egee/kk. Miksi virat ei täyty? Työ on henkisesti liian rasittavaa. Ennen oli paljon vähemmän lääkäreitä ja liksa oli paljon huonompi, eikä mitään lääkäripulaa ollut.
Sitä paitsi tarkoitin paljon laajemmassa mielessä kuin pelkästään työelämän näkökulmasta, koko yhteiskunnan tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä.
Tk-lääkäripulaan saataisiin oitis reilu helpotus, jolleivat kunnat puusilmäisesti tuijottaisi perinteisiin sopimuksiin. Monet nuoret naislääkärit jäävät kotiin juuri siksi, ettei ole tahtoa sopia normaalista päivätyöstä tai osa-ajasta. Hullut päivystykset ajavat lääkärit yksityissektoreille.
Oletkohan sekoittanut sairaalalääkärin ja terveyskeskuslääkärin työt? Sairaalalääkäreistä ei ole pulaa vaikka palkka on huonompi ja päivystyksiä on paljon. Melkein kaikki lääkärit haluavat sairaalalääkäriksi tai tutkijaksi. Kukaan ei halua terveyskeskuslääkäriksi, vaikka siellä päässä tehdään tärkein työ ja myös palkka on erittäin hyvä. Mutta vastuutakin on paljon. Sairaalassa on paljon kokeneita lääkäreitä ja aina kun nuori lääkäri on epävarma, voi aina kysyä neuvoa kokeneemmalta. Terveyskeskuksessa tätä mahdollisuutta ei aina ole. Terveyskeskuslääkäri päivystää paljon vähemmän kuin sairaalalääkäri ja työaikakin on usein säännöllistä päivätyötä.
On totta, että kunnissa on pakko tehdä jotain. Ei voida vedota, että kyllä ennenkin työt tehtiin samalla strategialla.
Miehethän perinteisesti tiukan paikan tullen luopuvat koko elämästä ja vetävät itsensä narun jatkeeksi. Siinä ei sitten enää paljon töitäkään tehdä.
Ja kyllä kautta eläinkunnan urokset ovat se osapuoli, joilla nopeammin napsahtaa eli ovat aggressiivisempia, eivät pitkäjänteisiä.
Todettiin, että epätoivoisimmat kunnat ovat valmiit maksamaan jopa 6000 euron kk-palkkoja aivan vastavalmistuneille lääkäriplantuille. Ihmettelin, että miksei nuori lääkäri ota tilaisuudesta vaarin, kyllähän sitä pari vuotta vaikka seisoo päällään, kuten asian ilmaisi aikoinaan Saudeihin lähtenyt ystävättäreni, ja säästä pesämunaa.
Pienessä kunnassa ainoana lääkärinä ei ole enää kuningas, kuten ennen muinoin, ja päivystysvastuu on raskas. Mihin Arvovaltainen Taho lisäsi, että Suomen kunnat ovat täynnään käyttämätöntä potentiaalia, nuoria naislääkäriäitejä jotka riemusta kiljuen tulisivat töihin mikäli olisi mahdollista neuvotella esim. 6-tuntinen päivä. Mutta koska virka on määritelty jossain pumaskassa, siitä ei neuvotella.
Kun sanot että monet feministit ovat psykologisesti enemmän miehiä kuin naisia, niin minkälaisia miehisiä psykologisia ominaisuuksia näillä feministeillä sitten mielestäsi on?
...huomenna.
enemmän miehiä kuin naisia, heidän täytyy silloin olla tietenkin
a) älykkäitä,
b) reiluja,
c) toverillisia,
d) rehellisiä,
e) suorapuheisia,
f) luotettavia työntekijöitä,
g) vastuunsa kantavia,
f) sopivia johtotehtäviin.
Elikkä et jaksa vastata, jos tunnet olevasi heikoilla. Se siitä pitkäjänteisyydestä, mutta ei sinua voi ottaakkaan muuten kuin vitsinä.
En jaksanut vastata, koska kello oli niin paljon. Arvasin, että vain harva jos kukaan ymmärsi kirjoituksen pointtia, koska asian ymmärtäminen vaatii hyvää psykologian tuntemusta.
Normaalissa kehityksessä äiti on tytön samastuksen kohteena ja isä on tytön rakkauden kohteena. Naiselliset luonteenpiirteet ja arvot siirtyvät äidistä tyttäreen ja tämä on edellytys, että tyttö itse saa psykologiset valmiudet toimia äitinä. Monilla feministeillä vuorovaikutussuhde äitiin on ollut jostain syystä huono. Tämän seurauksena tyttö alkaa samaistua isään sen sijaan että syntyisi neutraali rakkaussuhde isän tyttären välillä. Tämä rakkaussuhde isään on vaikuttaa vahvasti tytön partnerin valintaan. Kun tyttö irtautuu psykologisesti isästä, niin joku muu mies "ottaa isän paikan" tytön rakkauden kohteena. Kun tyttö samaistuu isään tai muuhun mieheen hänen luonteeseen juurtuu isältä miehisiä luonteenpiirteitä. Tytöstä tulee "miesmäinen". Aikuisena äitiyden ihanteet eivät ole lainkaan arvossaan ja suhteessa miehiin on kilpailun ja kateuden jännitteitä. Läheisyyttä on mieheen on vaikea saavuttaa. Suhde miehen kanssa muodostuu kaverilliseksi tai on kilpailun ja kateuden sävyttämä. Nainen alkaa arvostaa miehen osaa, kilpailee ja usein kadehtii miehiä. Kunnianhimo ja suoritukset ovat arvossaan, tunteellisuus ja pehmeämmät arvot ovat vieraita, mistä usein on seurauksena äidillisten arvojen halveksuminen.
Ymmärsitkö? Tuskinpa
Odottelen vieläkin vastausta.
"Ymmärsitkö, tuskinpa"
Oletpa sinä mukavan ennakkoluuloton.
Miehisiä psykologisia ominaisuuksia ovat mielestäsi siis:
-kunnianhimoisuus
-suorituskeskeisyys
-tunteettomuus
-"kovat arvot"
"Monilla feministeillä vuorovaikutussuhde äitiin on ollut jostain syystä huono"
Onko tehty jotain tutkimuksia feministien äiti-lapsi -vuorovaikutussuhteista, vai oliko se vain oma päätelmäsi? Mainitsemasi miehiset ominaisuudet joillakin naisilla saattavat selittyä yksilöiden välisillä luonteenpiirre-eroilla. Toiset ovat kunnianhimoisempia kuin toiset, jne.
Ovatko nuo yllämainitut miehiset ominaisuudet mielestäsi enemmän positiivisia vai negatiivisia?
..taida tuntea ensimmäistäkään feministiä henkilökohtaisesti? Totesin jo kertaalleen tuossa yllä, että juuri feministeillä ei ole vaikeuksia samaistua omaan sukupuoleensa ja olla ylpeitä siihen liittyvistä piireistä, joita yhteiskunnassa ei muuten arvosteta. Esittämäsi ajatuskuvio perustuu vain siihen tuikitavalliseen rakkakuskilesbo-stereotypiaan, jota jostain syystä halutaan sitkeästi viljellä, vaikka järkisyyt kuinka olisivat sitä vastaan. No, onhan aina helpompaa ajatella valmiiksi laaditun kaavan mukaan. Ei tarvitse liikaa omaa päätään rasittaa.
Täytyy sanoa, että tämä on aivan loistava näkemys asiasta. Kyllä minäkin kannatan tasa-arvoa, mutta feministien ja sovinistien paskanjauhanta liittyy juuri siihen kasvatukseen. Onhan se selvää, että jos Jarkko 25 v. on jo 7 pojan isä ja näiden lasten äidit ovat Mirkku 14 v. Jenny 13 v. Heidi 15 v. ja Lenita 16 v. niin onhan se selvää, että sieltä puskee niitä liimapäisiä sovinisteja.
Samoin se on tämän kasvavan yh-äiti trendin kanssa. Sieltä pukkaa (sukupuoleen katsomatta) niitä feministejä. Nainen sitä, nainen tätä! Mies sitä, mies tätä! Eiköhän tässä olisi taas uusi juoni jollekin Tosi-TV ohjelmalle? 10 feministiä sekä 10 sovinistia soudetaan autiolle (Suomalaiselle) saarelle myöhään syksyllä ja ohjelmassa tarkastellaan näiden kahden leirin elämän etenemistä seuraavat 5 vuotta.
..käsittää väärin JOS-ohjelman feministin sanomiset. Koska tietääkseni juuri feministit ymmärtävät arvostaa naiseutta ja sen maskuliinisuudesta poikkeavia piirteitä. Yrittävät saada muutkin tajuamaan, miksi on tärkeää antaa tilaa monenlaisille arvotuksille, eikä pelkästään kylmää käteistä tuottaville. Naisellisten arvojen vaaliminen tarkoittaa monelle inhimillisen hyvinvoinnin, sivistyksen ja turvallisuuden vaalimista, mutta koska nämä arvot katsotaan yhteiskunnassamme, uskomatonta kyllä, tuottamattomiksi rahannielijöiksi, eivät monet naisetkaan halua samaistua mihinkään pehmeisiin arvoihin. Sitten tulee näitä naiseutta halveksivia hyväjätkä-naisia, jotka eivät kylläkään, ainakaan minun vaatimattoman subjektiivisen kokemukseni mukaan, todellakaan ole feministejä.
Ei nainen osaa pojasta miestä kasvattaa, ja päinvastoin.
Epärämäärien jatkuva lisääntyminen sekoittaa jo ennestään sekaisin olevia sukupuolirooleja.
Halutaanko yhteiskunnan olevan sekaisin vain järjestyksessä ?
Sukupuolen vaihtaminen, tai sen yrittäminen on yleisempää miesten käyttäytymisenä. Aasiassa on jopa kulttuuriin kuuluvaa kasvattaa ns, tyttöpoikia. Intiassa ja thaimaassa hyvinkin tavallista, on törmätä mieheen joka on lähes täydellisesti samaistunut toiseen sukupuoleen. Kuvailemasi tytön sukupuolen vaihtamisen pyrkimys on harvinainen poikkeus, päinvastaisia tapauksia on runsaasti.
Kuinka selittäisit tämän ilmiön?
Naisena eläminen on niin paljon helpompaa kuin miehenä eläminen, että lapsikin sen tajuaa, ainakin alitajuisesti. Siksi sukupuolenvaihdsos miehestä naiseksi on yleisempää.
Niin, mieshän on "erikoistunut ihminen."
Eli miehestä voidaan leikata paremmin nainen, kuin naisesta mies.
Sukupuoen vaihtaminen on sen helpompaa, miehillekkään noin fyysisenä toimenpiteenä.
Naisten asema on varsin heikko Aasian maissa, kuitenkin miehet vaihtavat sukupuoltaan yleisemmin kuin naiset. Kulttuurinen tapa selittää tietenkin osan, ei kuitenkaan kaikkea.
Kiinnostaisi vaan kuulla mitä mieltä
"psykologimme" on tästä sosiologisesta ilmiöstä. Triviaalista tapauksesta hän näpsästi vetäisi kulttuuripsykologisen analyysin.
Psykologiassa nykypäivän vallitseva käsitys sukupuolisuudesta on peräisin Robert Stollerin tutkimuksista. Robert Stoller, joka on psykiatri ja psykoanalyytikko. Hän on perehtynyt nykyaikaiseen biologiseen tutkimukseen, käyttäytymistieteisiin ja eläinten käyttäytymiseen. Hän on tutkinut sekä biologiselta sukupuoleltaan poikkeavia, interseksuaaleja (sellaisia ihmisiä, joiden sukuelinten perusteella ei voida sanoa onko hän tyttö vai poika), että psykologiselta seksuaaliselta identiteetiltään poikkeavia, transseksuaaleja, homoseksuaaleja ja erilaisista perversioista kärsiviä henkilöitä.
Transseksuaalisuuden Stoller sanoo johtuvan seksuaalisen ydinidentiteetin häiriytymisestä. Seksuaalinen ydinidentiteetti (core gender identity) alkaa jo syntymähetkellä. Kun lapsen anatominen sukupuoli ilmoitetaan vanhemmille syntymähetkellä, alkaa äidin ja isän mielessä mutkikas prosessi, joka on kummallekin vanhemmalle luonteenomainen ja jolla on kyseessä olevalle yhteisölle ominaisia piirteitä. Se tarkoittaa, että lapsi nimetään ja vaatetaan, että häntä kohdellaan ja hänen kanssaan ollaan sellaisella tavalla joka kaiken aikaa ilmaisee hänelle hoivaajan asenteita ja toiveita suhteessa siihen että hän juuri tyttö tai poika. Kun vanhemmat, sisarukset ja muu maailma toistuvasti ja ristiriidattomasti vahvistavat tätä merkitsemistä, se lujittaa lapsessa hänen tunnettaan, että hän kuuluu tiettyyn sukupuoleen. Tämä varhaisen seksuaalisen identiteetin aistimus ja kokemus ilmenee tietoisuutena "minä olen poika" tai minä olen tyttö. Näitä tunteita vahvistavat omien ja toisten ihmisten ulkoisten sukuelinten näkeminen ja ne tuntemukset, jotka liittyvät sukuelimiin. Tavanomaista seksuaalista identiteettiä kutsutaan sekundaariseksi seksuaaliseksi identiteetiksi. Se alkaa syntyä lapsen eriytyessä äidistä ja muotoutuu vähitellen elämän kuluessa eri kehitysvaiheisiin liittyvien ristiriitojen ja niiden psyykkisen työstämisen kautta. Tämän kehityksen tuloksena muodostuu yksilön maskuliininen tai feminiininen identiteetti.
Transseksuaaleilla tämä seksuaalinen ydinidentiteetti on pahasti häiriintynyt. Tässä on äiti-lapsi suhde avain asemassa. Normaalissa äiti-lapsi suhteessa äiti omalla suhtautumisellaan ja käytöksellään rohkaisee miespuolisena syntynyttä lasta sellaiseen käyttäymiseen, jota äiti pitää maskuliinisena. Silloin lapsen biologinen ja psykologinen sukupuolisuus kehittyvät yhdensuuntaisesti. Mutta sellainen äiti joka alitajuisesti tahtoo itselleen feminiinisen pojan, pystyy saamaan sen aikaan huolimatta pojan biologisesta normaalista miehisyydestä. Stollerin tutkimissa tapauksissa henkilöillä, joille kehittyi transseksuaalinen persoonallisuus ja biologisesti täysin poikkeva seksuaalinen identiteetti, suhde äitiin oli ollut syntymästä alkaen ja koko lapsuusiän symbioottinen, potologisella sekä psyykkisesti että fyysisesti yhteenkietoutuva. Äiti oli ollut suhteesa poikaansa äärimmäisen sitova. Äiti oli tyydyttänyt poikansa kaikki tarpeet eikä ollut pystynyt huomaamaan eikä sietämään pienintäkään aggressiisuutta, joka olisi edesauttanut tämän eriytymisetä äidistä. Tällainen asennoituminen joka on ollut niin tuhoisa transseksuaaliseksi kehittyvälle lapselle, ilmenee lievempänä kuitenkin lähes kaikissa äiteydessä. Psykologiset tekijät siis vaikuttavat biologisten tekijöiden yli.
Se, miksi miespuolisia transseksuaaleja on enemmän kuin naispuolisia, johtuu uskoakseni siitä, että joka puolella maailmaa nainen kasvattaa lapset. Freud sanoi aikanaan että äidin ja pojan välinen suhde on kaikista mahdollisista ihmissuhteista täydellisin ja eniten tyydytystä antava molemmille osapuolille. Jostain syystä Aasiassa äidin poikien välillä side muodostuu liian läheiseksi. En tunne Aasiassa vallitsevia arvoja niin hyvin, että osaisin sanoa mistä tämä johtuu. Ehkä isien osuus poikien kasvatuksessa on myös liian vähäinen.
Sen tiedän, että ei ole olemassa mitään mystistä yhteiskunnallista voimaa, joka vaikuttaisi ihmisten käyttätymiseen. Ihmisten arvot peräisin lapsuuden perheestä. Viiden ensimmäisen vuoden aikana lapsi omaksuu vanhemmiltaan arvoja, asenteita ja käyttätymismalleja, joita aikuisena sitten toteuttavat elämässään. Ihmisten ajatusmaailma muodostaa yhteiskunnalliset arvot. Kun riittävän moni ihminen saa samanlaisen kasvatuksen, muodostuu kaikkien näiden ihmisten vaikutuksesta yhteinen arvomaailma jota kutsutaan yhteiskunnassa vallitsevaksi arvoksi tai asenteeksi. Kasvatus ei kuitenkaan pelkästään määrää ihmisen arvoja, vaan ihmisen identiteetti muodostuu kasvatuksen, perimän ja muun ympäristön yhteisvaikutuksesta. Tämä yhteiskunnallinen asenne voi kylläkin vaikuttaa sellaiseen henkilöön jolla on kasvatuksesta johtuen erilainen arvomaailma. Nainen määrää mihin suuntaan yhteiskunta on menossa, koska nainen hoitaa ihmisen tärkeimmät kolme ensimmäistä vuotta. Millään muulla yksittäisellä asialla ei ole niin paljon vaikutusta maailman tulevaisuuteen, kuin sillä mitä tapahtuu äidin ja lapsen välisessä suhteessa kolmen ensimmäisen vuodena aikana. Yhteiskunnallisia oloja, arvoja ja asenteita voidaan muuttaa kaikista tehokkaimmin synnyttävien naisten asemaa parantamalla. Sen takia minun mielestäni miestenkin pitäisi lähteä ajamaan naisvaltaisten alojen kuten sairaanhoitajien, lähihoitajien lastentarhan opettajien ym. palkkausta ja työoloja. Muuten on vaarana, että naisille syntyy käsitys, että yhteiskunta ei arvosta naisen tekemää työtä ja kaikki mitä nainen tekee on alempiarvoista. Nämä asenteet siirtyvät kasvatuksen mukana alitajuisesti tyttärille, jolloin tytötkään eivät arvosta naisen osaa, siitä taas on seurauksena syntyvyyden aleneminen ja sukupuolten välinen vastakkainasettelu kun naiset "miehistyvät" ja alkavat kilpailla hyväpalkkaista miesvaltaisista työpaikoista. Kaikki hyötyvät kun yhteiskunta huolehtii, että naisten asema ja naisvaltaisilla työpaikoilla palkkaus ja työolot ovat hyviä. Silloin äidit ovat tyytyväisiä oloonsa naisina, ja se välittyy sitten kasvatuksen mukana tyttärille. Eniten mikä vaikuttaa tytön naisellisen identiteetin muodostumiseen on se, miten vahva ja selkeä käsitys äidillä on itsestään naisena ja äitinä. Kolmen ensimmäisen vuoden tunneside äidin ja tyttären välille on tärkein yksittäinen asia naisellisuuden muodostumisessa.
Tyydyttikö vastaus?
On myös sellaisia naisia jotka haluavat työskennellä miehisillä aloilla, sekä miehiä jotka haluavat työskennellä naisellisilla aloilla. Ja seksuaaliselta identiteetiltään ihan normaaleja naisia ja miehiä vieläpä. Uskotko?
Vastauksesi oli juuri sitä mitä odotinkin. Robert Stollerin tutkimuksiakin on tullut luetuksi.
" Sen tiedän, että ei ole olemassa mitään mystistä yhteiskunnallista voimaa, joka vaikuttaisi ihmisten käyttätymiseen."
Tästä olen kanssasi erimieltä.
Sosiologina väitän sosiaalisen kasvatusympäristön, sekä kulttuurillisen taustan että uskonnollisen viitekehyksen merkitsevän lapsen identiteetille enemmän, kuin nuo "mystiset" kolme ensimmäistä vuotta.
Tyttöpoikien kasvattaminen on minusta hyvä esimerkki siitä kuinka paljon vaikuttaa kulttuurilliset tekijät lasten sukupuoliroolien omaksumisessa.
Somalinuorten omaksuma länsimainen kulttuuri, kaikkine lieveilmiöineen, on toinen hyvä esimerkki. Lapsia kasvatetaan kuten ennenkin Somaliassa, kuitenkaan vanhemmat eivä saa otetta nuoriinsa. Vanhempien kunnioitus on kadonnut, uskonnollisuus on hukassa, moraali hakusessa. Erilaisen kulttuurin vaikutus on niin suuri.
Psykologia on toki hyvä instrumentti maailman hahmottamiseen, kaikkien ilmiöiden selittäjäksi siitä ei kuitenkaan ole.
Lasten käytöshäiriöiden psykologisoiminen oli takavuosien muoti, äidit olivat vastuussa jopa autismista. Neuropsykologian tutkimukset ovat tuoneet esiin jo lievät aivovammat, niimpä on onnistuttu hoitamaan kohtuullisen hyvin, aiemmin kurittomina pidettyjä kakaroita. Äitien hemmottelemia tai laiminlyömiä, tilaanteesta riippuen. Aiemminhan lievät käytöshäiriöt tulkitiin kasvatusvirheistä johtuviksi. Vanhempien syyllistämisellä ei ollut rajaa, syyllisenä useimiten äiti.
Psykologisen näkökulman ongelma on juuri siinä, että kaikki selitetään primäärisuhteiden kautta. Kuitenkin ihmisen käyttäyttymiseen vaikuttavia tekijöitä on useita, niiden huomiotta jättäminen on sokeutta.
"Sosiologina väitän sosiaalisen kasvatusympäristön, sekä kulttuurillisen taustan että uskonnollisen viitekehyksen merkitsevän lapsen identiteetille enemmän, kuin nuo "mystiset" kolme ensimmäistä vuotta."
Olen samaa mieltä, että kulttuuri vaikuttaa identiteetin muodostumiseen, mutta vähemmän kuin kasvatus. On ikuisuuskysymys mikä on se suhde, mutta minä olen sitä mieltä, että perhetausta vaikuttaa enemmän identiteetin muodostumiseen kuin kulttuuri. Olen myös sitä mieltä, että kulttuuri vaikuttaa naisen käyttäytymiseen enemmän kuin miehen käyttäytymiseen. Olen itse henkilökohtaisesti kuullut 10 vuotta mielentilatutkimuksen johtavana psykologina olleen henkilön kertovan, kuinka on osoitettu että ero äidistä aivan pienenä aiheuttaa persoonallisuushäiriön. Sota-aikana lähtettiin lapsia Ruotsiin. Suomen armeijaan tultuaan he eivät sopeutuneet kuriin ja täyttivät Dragsvikin putkat. Alettiin tutkia tapausta ja havaittiin heillä olevan asosiaalinen persoonallisuushäiriö. Se syntyy kun aivan pienenä joutuu pysyvästi äidistä eroon, silloin kun kiintymyssuhde äitiin on jo ehtinyt kehittyä.
Lea pulkkisen tutkimuksessakin tuli esille kuinka vahvasti perhetausta vaikuttaa elämässä menestymiseeen. Yksikään huonon lapsuuden kokeista henkilöistä ei ollut edes keskinkertaisesti menestynyt elämässään.
"Somalinuorten omaksuma länsimainen kulttuuri, kaikkine lieveilmiöineen, on toinen hyvä esimerkki. Lapsia kasvatetaan kuten ennenkin Somaliassa, kuitenkaan vanhemmat eivä saa otetta nuoriinsa. Vanhempien kunnioitus on kadonnut, uskonnollisuus on hukassa, moraali hakusessa. Erilaisen kulttuurin vaikutus on niin suuri. "
Nuorilla ei ole vielä identiteetti selkeytynyt. Pelkästään nuoria tutkimalla ei voida asiaa selvittää. Pitää ottaa huomioon koko elämänkaari. Nuoret samaistuvat toisiinsa, koska tuossa iässä he vielä hapuilevat oman identiteettinsä kanssa ja hakevat turvaa toisistaan itsenäistymisprosessissaan. Vasta tuossa 20-vuotiaana identiteetti alkaa selkeytyä ja silloin ihmiset lähtevät kulkemaan omia polkujaan.
Kasvatuksen merkityksestä emme ole vielä keskustelleetkaan. Kasvatus on muutakin kuin vanhempien ja lasten välinen suhde. Kasvatuksellisia tekijöitä on mm. ympäristön vaikutus, biologiset tekijät ja kulttuurinen viitekehys. Ruotsiin sotalapsina lähetettyjen lasten tutkimuksissa on huomioitava myös se stressi, jonka kahteen hyvin erilaiseen kulttuuriin sopeutuminen on vaikuttanut. Sotalapset lähetettiin vauraaseen Ruotsiin ja palautettiin pian sodan jälkeen jälleen rakennettavaan köyhään kotimaahansa, kielitaidottomina. On merkillistä, jos tutkimuksissa ei ole huomioitu näiden nopeiden muutosten vaikutusta sosiaaliseen käyttäyttymiseen.
Huonoja lapsuuskokemuksia kantavia, menestyneitä ihmisiä on historiankirjat pullollaan, menestymistä on tullut etenkin tieteissä ja taiteissa.
Olen edelleen sitä mieltä, että psykologinen tutkimus on juuttunut vanhoihin arvoihin ja siltä puuttuu laajempi näkemys.
Afrikkalainen tapa kasvattaa lapsia on erilainen. Lapsen kasvatukseen osallistuu koko kyläyhteisö. Heimokielissä ei tunneta käsitteitä äitipuoli, sisarpuoli tms. Kaikki ovat samanarvoisia sukulaisia keskenään. Lapsista kasvaa onnellisia ja terveitä.
Somalinuorten ongelmat ovat ovat pahimillaan juuri aikuisuuden kynnyksellä. Vanhemmat yrittävät lähettää lapsiaan Afrikkaan edes lyhyeksi aikaa, jotta elämään tulisi mielekkyytä.
Ympäristön vaikutus poikalasten kehittymiseen ja kasvamiseen on merkittävästi suurempi kuin tytöillä. Perhekulttuurin arvojen omaksuminen käy tytöiltä helpommin; johtunee samaistumisen helppoudesta. Tyttöjen käytökseen vaikuttaa enemmän perhearvot, poikien käytökseen sosiaalinen ympäristö ja ulkopuolinen kulttuuri.
" Naisena eläminen on niin paljon helpompaa kuin miehenä eläminen, että lapsikin sen tajuaa, "
Siis Thaimaassa ja Intiassako???? Millainen yleissivistys sinulla okein on, ihminen?
Kyllä tutkimuksissa otetaan huomioon myös erilaisen ympäristön vaikutus. Vanhempina Ruotsiin lähetetyt lapset eivät kärsineet persoonallisuushäiriöistä. Eikö sinunkin mielestä 4-5-vuotias lapsi tajua paremmin erilaisen kulttuurin merkityksen kuin alle 1-vuotias lapsi? Ja nimenomaan aivan pienille lapsille kehittyi persoonallisuushäiriö. Puolivuotias lapsi tuskin ymmärtää ajetaanko ladalla vai volvolla.
Psykologisessa tutkimuksessa identtisten kaksosten tutkimus on antanut arvokasta tietoa. On tutkittu identtisiä kaksosia, jotka heti syntymän jälkeen ovat joutunut erilleen samassa kulttuurissa ja myöskin sellaisia tapauksia on, jossa kaksoset ovat kasvaneet eri kulttuureissa.
Identtisten kaksosten tutkimuksissa, jotka olivat heti syntymän jälkeen joutuneet erilleen, mutta kuitenkin eläneet samassa kulttuurissa, on havaittu olevan paljon samanlaisuutta. Kaksoset olivat suunnilleen yhtä älykkäitä ja käyttivät mm. samanmerkkistä hammastahnaa, mutta persoonallisuudessa oli paljon eroja. Useassa tapauksessa toinen oli hiljaisempi ja toinen ulospäinsuuntautuneempi, olivat usein valinneet erilaisen ammatin ym. Ja näillä kaksosilla on samanlainen perimä.
Jos identiteetti olisi kulttuurin vaikutusta, niin eikö ihmisten pitäsi olla enemmän samanlaisia keskenään? Otetaan esimerkiksi feminismi, jos feminismin syy olisi yhteiskunnallinen, niin eikö silloin kaikkien naisten pitäisi olla feministejä? Feministien määrä ei liene kuin 5-10% luokkaa naisista. Kun naisten yhteiskunnallinen asema on parantunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana, niin pitäisi myös feminismin pikkuhiljaa alkaa hävitä.
"Olen edelleen sitä mieltä, että psykologinen tutkimus on juuttunut vanhoihin arvoihin ja siltä puuttuu laajempi näkemys."
Olen eri mieltä. Ihmisen kehitysprosessi on konservatiivinen. Se ei ole muuttunut pitkiin aikoihin. Samanlaiset psykologiset syyt aiheuttavat samanlaisia ongelmia tänäpäivä kuin mitä esimerkiksi Freudin aikoihin. Vaikka mielenterveysongelmien syntyyn ei ole yhtä ainoata syytä, niin perhedynamiikka on edelleen yhtä tärkeässä asemassa kuin aina ennenkin. Monille tulee harhakäsityksiä siitä, että kun ympäristö muuttuu, niin ihminenkin muuttuu. Mutta näin ei ole. Edelleenkin esimerkiksi hyvä isäsuhde on aivan yhtä tärkeä lapsen psyyken ja seksuaalisuuden kehittymiselle kuin esimerkiksi 200 vuotta sitten. Lea Pulkkisen tutkimuksissa (jälleen kerran) parhaiten menestyivät elämässä ne henkilöt, joilla oli ollut turvallinen lapsuus. Tarkoittaa perhettä, jossa vanhempien keskinäiset suhteet olivat hyvät, jossa isän ja lasten suhde oli hyvä ja jossa äiti oli laittanut lasten edun oman edun edelle. Lapsuuden perhetaustan ja elämässä menestymisen välillä oli hänen mukaansa niin selkeä yhteys, että sitä ei millään voi jättää huomiomatta.
"Eikö sinunkin mielestä 4-5-vuotias lapsi tajua paremmin erilaisen kulttuurin merkityksen kuin alle 1-vuotias lapsi?"
Kyllä tajuaa muutoksen paremmin ja kykenee sitä omalla tasollaan myös käsittelemään. Aivan pienellä lapsella tätä kykyä ei ole. Ympäristön merkityksen vaihdos on toki suurempi shokki jos sitä ei ymmärrä. Kotimaahan palaaminen on ongelmallisempaa, koska kieli on lähes tuntematon, sanastoa ei ole ennen lähtöä kehittynyt. Kulttuurin merkitys on jotain muuta kuin automerkki, se on mm. tapojen tuntemista, erilaista kehon kieltä, keskustelutapoja jne...
Identtiset kaksoset voivat olla luonteeltaan hyvinkin erilaisia, vaikka eläisivät samassa perheessä, usein ovatkin. Kaksosista toinen on usein vilkkaampi, jopa lahjakkuuseroja on.
"Jos identiteetti olisi kulttuurin vaikutusta, niin eikö ihmisten pitäsi olla enemmän samanlaisia keskenään?"
En ymmärrä minkä vuoksi? Samalla logiikalla voisi ajatella, että kaikki perheen sisarukset olisivat samanlaisia, kun perheen sisäinen kasvatus on samanlaista. Väitteen voisi jopa esittää vielä suuremmalla syyllä. Näinhän asianlaita ei ole.
"Ihmisen kehitysprosessi on konservatiivinen. Se ei ole muuttunut pitkiin aikoihin. Samanlaiset psykologiset syyt aiheuttavat samanlaisia ongelmia tänäpäivä kuin mitä esimerkiksi Freudin aikoihin."
Kyllä olen kanssasi samaa mieltä, ihminen ei ole juurikaan muuttunut. Freudin ajoista on kuitenkin tietämys ihmisen persoonallisuuden kehityksestä muuttunut merkittävästi. Ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu ja niitä on löytynyt paljon. Ihmetyttää psykologian juuttuminen 1800-luvulle. Nyt olisi esimerkiksi loistava tilaisuus tutkia, kuinka kasvuympäristö vaikuttaa vanhempien ja lasten suhteisiin ja myöhemmin yhteiskuntaan sopeutumiseen. Somalinuoria on paljon ja heidän ongelmansa ovat näkyviä. Psykologian laitoksella ilmeisesti ihmetellään, kuinka heillä kaikilla on primäärisuhteissa ollut ongelmia, löytyyhän niitä tutkimalla tottakai, ongelmat ovat vain muualla.
Tottakai onnellinen ja turvallinen lapsuuden koti on hyvä pohja ponnistaa maailmalle. Huonoistakin lähtökohdista toki voi kelvollisen elämän luoda.
Pulkkisen tutkimuksista sen verran, että onhan se hyvä kun tutkitaan, vielä antoisampaa jos tutkimusten perspektiivi olisi laajempi. Perheet kun eivät muodosta elämästä irrallaan olevia saarekkeita.
Kultuurin vaikutuksesta todistaa myös suomenruotsalaisten omanlainen kulttuuri. Kulttuurin vaikutus ulottuu jopa eliniän pituteen. Perhesuhteissa tuskin merkittäviä eroja on suhteessa suomalaisiin.
Feminismistä sen verran, että niin kauan kun ihmisen kohtaavat ongelmia, jotka johtuvat heidän sukupuolestaan, perimästään tai fyysisistä ominaisuuksistaan, heillä on tarve taistella oikeuksiensa puolesta. Toisilla on suurempi tarve tasa-arvoiseen kohteluun kuin toisilla.