Ylpön arvoitus ja Himmlerin innokkaat suomalaispyövelit

Speak: Toukokuinen iltapäivä Helsingin yliopistossa. Vastavalmistuneet lääketieteen lisensiaatit kokoontuvat vannomaan lääkärinvalaa.

Speak: Ammattiliiton toiminnanjohtaja kertoo valan syntyhistorian. Se juontaa natsitohtoreiden julmuuksista.

Äärimaa: He olivat unohtaneet etiikkansa, tehneet epäinhimillisiä kokeita ihmisillä, ja heitä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Ääni kuvanauhalla:
(Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä kunnioittan ---- Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödykseni --- enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkaani vastaisesti.)

Speak: 1947 Nürnbergissä pidettiin oikeudenkäynti, jossa vastaajina oli joukko korkeita saksalaisia lääkintäviranomaisia ja keskitysleirilääkäreitä.

OA:
Tältä pöydältä luettiin sodan jälkeen kuolemantuomio muun muassa Hitlerin henkilääkärille ja noin kymmenelle muulle entiselle natsilääkärille. Valtaosa natsilääkäreistä ei kuitenkaan saanut edes syytettä, osa pakeni maasta, osa sai uuden työpaikan Yhdysvaltain hallituksen palveluksessa. Suurin osa jatkoi yksityispraktiikkaansa täällä Saksassa.

Speak: Näitä miehiä pidettiin vastuullisina muun muassa julmista ihmiskokeista. Syytetyt puolustautuivat sanoen noudattaneensa vain määräyksiä ja ammattietiikkaansa.

Speak: Yksi kauhugalleriosta on täällä.

OA: Viemme teidät nyt paikkaan, jossa televisio ei ole tätä ennen kuvannut. Olemme Sachsenhausenin entisessä keskitysleirissä lähellä Berliiniä ja sen maanalaisissa tiloissa. Täällä sijaitsi sodan aikana ja sitä ennen natsien huippusalainen tutkimuslaboratorio ja -sairaala. Täällä lääkärit tekivät hyvin julmia kokeita vangeilla.

Meyer: Täällä tehtiin ihmisille jäykkäkouristuskokeita, hepatitiskokeita, kokeiltiin uusia myrkkyammuksia, tiettyjen räjähdysaineiden vaikutusta kokeiltiin vangeilla ja tulokset analysoitiin näissä laboratorioissa. -- Vaikutelmani on, että oli kyse kokeista, joita oli toivottu tehtävän eri projekteissa todennäköisesti 1920-luvulta lähtien ja nyt kun oli käytössä kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden elämälle ei annettu mitään arvoa, oli yhtäkkiä mahdollisuus suorittaa kokeita oikeilla ihmisillä. Tietenkin sotatila loi tarpeen tutkia, miten vammoja voidaan paremmin parantaa ja Wehrmacht oli kiinnostunut parantamaan sotakuntoaan. Ne olivat pohjimmiltaan tällaisten kokeiden motiiveina. Uskon, että sen ajan lääkärin etiikalla on paljon tekemistä näiden kokeiden kanssa. Lääkärit, jotka 30- ja 40-luvuilla tekivät näitä kokeita, aloittivat jo 20-luvulla ja monissa tapauksissa jatkoivat tutkimuksia myös 50-, ja 60-luvuilla sodan jälkeen ja he elivät näiden kokeiden tuloksista.

Speak: Täällä vieraili myös suomalaisia. Korkea-arvoisin lienee ollut valtiollisen poliisin päällikkö Anthoni. Häneen teki suuren vaikutuksen muun muassa vangin piekseminen, jonka hän näki.

Meyer: Häneen teki suuren vaikutuksen tiukka järjestys, miten 12 000 vankia pidettiin pienin vartijavoimin hallinnassa. Hän itse mainitsi 24 SS-vartijaa. Häneen teki suuren vaikutuksen vankien kurittaminen. Hän kehui makuusalien puhtautta. Tiedämme, että SS oli valmistellut käynnit etukäteen, että vangeille jaettiin elintarvikkeita, jotka koottiin käyntien jälkeen taas takaisin. Luonnollista oli, että useimpiin teki suuren vaikutuksen sanitääriset ja lääkinnälliset tilat eli juuri nämä tilat, joissa olemme nyt.

Speak: Tilat on määrä kunnostaa ja avata yleisölle muutaman vuoden kuluttua.

Meyer: Yksi syy on se, että tällä paikalla tulee puheeksi lääkärin etiikkaan liittyviä kysymyksiä, jotka ovat tänä päivänäkin ajankohtaisia.Kun ajattelemme geeniteknologiaa ja lääketieteen teknisiä mahdollisuuksia, näyttää lääketieteilijän vastuu tulevan aina vain suuremmaksi.

Speak: Sachsenhausenin leiri ja laboratorio olivat SS-johtaja Heinrich Himmlerin luomuksia. Hän halusi tiivistää lääketieteen yhteistoimintaa myös Suomen kanssa. Yhteistyön kuluessa toistakymmentä natsilääkäriä sai korkeita suomalaisia kunniamerkkejä tai -arvoja - kahta heistä odotti sodan jälkeen pyöveli. -Vilkkaasta vierailuvaihdosta vastasi Suomessa lääkäriseura Duodecim. Se muun muassa samassa kokouksessa -42 kutsui Arvo Ylpön ja natsi-Saksan lääkintäjohtajan Leonardo Contin kunniajäsenikseen. Tässä kuvassa Conti tutustuu Mikkelin päämajan täisaunaan. Conti hirttäytyi selliinsä Nürnbergissä.

Speak: Yhteistoiminta käynnistyi jatkosodan alla. Suomalaiset armeijalääkärit tutustuivat Saksan lääkintähuoltoon ja johtaviin natsilääkäreihin matkalla, jota johti lääkintäkenraali Eino Suolahti.

Eino Suolahti

Speak: Kiitospuheessaan isännilleen Suolahti ilmaisi ihailevansa kansallissosialismia, vaikka virallinen Suomi ei sitä silloin eikä myöhemminkään hyväksynyt.

Speak: Kohteliaisuuksien jälkeen päästiin asiaan. Himmler tapasi Suolahden Helsingissä tarjoten satojen suomalaisten haavoittuneiden ja toipilaiden kuntouttamista Saksassa.

Speak: Moni pääsikin matkalle. Wienissä parahiksi ennen suomalaisten toipilaiden tuloa tyhjennettiin juutalainen sairaala ja alkuperäispotilaat vietiin keskitysleiriin. Suomalaiset vaikenivat. Sitä enemmän moitittiin saksalaista ruokaa tai kielivaikeuksia.

Speak: Himmler kutsui Saksaan lasta odottavia sotaleskiä ja sotamorsiamia synnyttämään niin kutsuttuihin Lebensborn-koteihin. Näin syntyvät suomalaiset olisi jo imeväisestä koulittu Hitlerin opetuslapsiksi. Suunnitelma jäi kuitenkin toteuttamatta.

Speak: Arkistoista löytyi niin ikään viitteitä, jotka osoittavat Saksan luovuttaneen Suomelle tärkeimpien ihmiskokeittensa tulokset. Suomalaiset saattoivat myös olla todistamassa joitain kokeista.

Speak: Hän on professori Hubertus Strughold, ilmailulääketieteen huippututkija ja sodan jälkeen amerikkalaisille liian arvokas mies hirteen. Strughold värvättiinYhdysvaltojen avaruusohjelmaan, jonka tärkeimpiä hahmoja hän oli. Strugholdia sanotaan avaruuslääketieteen isäksi ja hänen julkinen maineensa oli aivan viime vuosiin saakka tahraton, kunnes paljastui, että hän oli monien raakalaismaisten ihmiskokeiden tilaaja.

Speak: Strughold johti Berliinissä Saksan ilmavoimien tutkimuslaitosta. Laitos käytti vankeja tutkiessaan ihmisen sietokykyä äärioloissa kuten korkealla ilmassa tai jääkylmässä vedessä. Monet koepotilaista kuolivat, kuten tämä mies painekammiokokeessa.

Speak: Nämä ovat kuvia, joita suomalainen ilmailulääkäri toi mukanaan Strugholdin laitoksesta. Hän oli todistanut koetta, jossa koepotilas pantiin kynä kädessä alipainekammioon. Ilmanpainetta alettiin laskea - käsiala muuttui epäselväksi kunnes potilas menetti tajuntansa. Laitoksen sentrifuugissa ihminen alistettiin suurille kiihtyvyysvoimille. Kuva silmän vaurioista 11-kertaisen g-voiman jälkeen.

Speak: Yhteydenpidosta Luftwaffen lääkäreiden kanssa vastasi ilmavoimien lentäjätestausta johtanut professori Yrjö Reenpää. Hän ja hänen alaisensa vierailivat Berliinissä Strugholdin laitoksilla sodan aikana monta kertaa. Suhde oli suomalaisille tärkeä. Saksalaiset luovuttivat ilmavoimille luultavasti kaiken olennaisen ilmailulääketietämyksensä. Useat tuloksista oli saatu aikaan ihmiskokein, minkä Reenpää tiesi muttei piitannut.

Speak: Juuri ilmailulääketiede on eniten hyötynyt natsitohtoreista. Keskitysleireillä hankittu tietämys palvelee yhä tänään maailman siviili- ja sotilasilmailua.

Hubenstorf: Kansallissosialistinen aika ei varmasti ollut lääketieteen historiassa aikaa, joka olisi tuottanut loistavia lääketieteellisiä tuloksia erityisesti tutkimuksen alalla. Maasta karkoitettiin tähän nähden aivan liian monta tärkeää tiedemiestä ja loistavaa ihmistä. Sitä yritettiin kompensoida mahtipontisella esiintymisellä ja militaristisilla toimintatavoilla. Mutta kuitenkin muutamiin tuloksiin päästiin, joita kehitettiin edelleen. Yksi merkittävä esimerkki: Saksassa kehitettiin Sulfonamidi-antibiootti, jonka tutkimínen alkoi ennen natsiaikaa. Se tuli markkinoille, mutta Saksa kärsi mahtavan tappion amerikkalaisten penisilliniä vastaan. Tämä oli aika tyypillistä saksalaisille. Asiat, jotka jäivät käytäntöön, olivat vitamiinien puutosten ennaltaehkäisy sekä perimätutkimus, jota kehitettiin eteenpäin vähin äänin perimätiedon käsikirjoissa vielä 1970-luvulla.

Speak: Saksalaiset olivat murhanneet vammaisiaan kaasukammioissa. Yleisen paheksumisen kasvaessa murhaaminen keskeytettiin. Tilalle alettiin kehittää massasterilointitekniikkaa, jolla myös vallattujen alueiden väestö olisi voitu tehdä hedelmättömäksi. Himmler tilasi työn gynegologi Carl Claubergilta. Hänelle annettiin koekaniineiksi puolalaisia naisvankeja ja ajanmukainen klinikka. Clauberg oli ihmispeto, joka kidutti vankejaan raakalaismaisin kokein.

Speak: Claubergin klinikalle Puolaan ilmaantui pian myös suomalainen tohtori, naistenlääkäri Mies Reenkola. Hän näki puolalaisnaisten tylyn kohtelun, mutta ummisti silmänsä. Reenkola nousi Claubergin suosioon ja toimi jopa tämän sijaisena. Reenkola tutki sterilointimenetelmää, jossa sulaa parafiinia ruiskutetaan naisen munajohtimiin. Hän on kertonut keskittyneensä vain eläinkokeisiin, mutta saksalaistutkijoiden mukaan on vaikea sanoa, mitä eläinkokeilla aina tarkoitettiin. -Claubergia odotti sodan jälkeen hirsipuu.

Speak: Reenkolan nahan luultavasti pelastivat Suomen sotilasviranomaiset, jotka kutsuivat hänet kesken tutkimusten takaisin Suomeen ja rintamalle. Hän olisi myöhemmin halunnut palata Claubergin sterilointileiriin, mutta häntä ei päästetty matkustamaan.

Speak: SS-johtaja Himmlerille lääketieteellinen yhteistyö oli pelkkä hämäävä kulissi. Sinisilmäiset suomalaislääkärit olivat hänelle harmittomia pelinappuloita suuremmissa kuvioissa.

Speak: Himmler halusi yhdistää Suomessa hajanaisesti toimineet pienet natsimieliset liikkeet omaksi poliittiseksi nyrkikseen. Tehtävä uskottiin kulissientakaiselle järjestölle: Suomen valtakunnan liitolle. Uskottavuuden takeeksi sille haluttiin komea akateeminen leima.

Speak: Ohjelmajulistus paljastaa järjestön puhtaaksi natsipuolueeksi. Se korosti rotuoppeja ja halusi hävittää juutalaiset Suomesta. Pari tuhatta ihmistä kirjoitti nimensä ohjelmaan. Himmlerille raportoitiin, että järjestöön kuului kolmisenkymmentä yliopiston professoria - siis suurin osa tuon ajan professorikunnasta. - Suomen akateeminen koulutus oli näin natsien käsissä.

Speak: Natsijärjestön toimintaan osallistuivat muiden muassa yliopiston rehtori Rolf Nevanlinna sekä lääketehdas Orionin toimitusjohtaja, professori Erkki Leikola. Kulttuurista mukana olivat muiden muassa kuvanveistäjä Väinö Aaltonen sekä elokuvaohjaaja Risto Orko.

Speak: Järjestöä johti silmälääketieteen professori Mauno Vannas, jonka kotona järjestön aktiivit hioivat suunnitelmiaan. Tarkoituksena oli voitollisen sodan jälkeen tehdä vallankaappaus. Valtiollinen poliisi oli kuullut puheita, että järjestöllä oli lista likvidoitavista henkilöistä. .

Ekberg: Esimerkiksi Risto Ryti, Väinö Tanner, Ernst von Born, kenraalit Kekoni ja Talvela ja maaherrat Helenius ja Matsson. Että näistä piti päästä eroon.

Speak: Tohtori Henrik Ekberg on tutkinut suomalaista natsihistoriaa Hänen mukaansa Himmler kaavaili Vannaksen järjestöstä Suomen nukkehallitusta Norjan ja Tanskan tapaan, jos Saksa olisi miehittänyt Suomen.

Ekberg: Jos historia olis mennyt vähän toisia latuja, niin tästähän olisi voinut tulla samanlainen kuin Nasjonal Samling Norjassa.

OA: Eli tämä niin sanottu Quislingin hallitus?

HE: Niin.

Vannas: Mä olin sitä mieltä, että Mauno on tiedemies, että hänen ei pitäis jakaa aikaansa ja energiaansa ja ajatuksiaan politiikkaan. Hän olisi voinut tehdä paljon enemmän ihmiskunnan hyväksi tiedemiehenä. Hyvänä operatöörinä, hän oli loistava operatööri. Että että hän lankes siihen... (politiikkaan...).

Speak: Mauno Vannaksen ensimmäinen puoliso, rouva Sylvia Vannas arvelee miehensä tärkeimmäksi vaikuttimeksi Neuvostoliiton uhan.

Vannas: Ja siitä puhuttiin paljon, että kyllä se on se vaara siellä idässä! Että meidän täytyy kaikkemme tehdä että meillä pysyy avoimet ovat länteen. Tää on mun käsitykseni.

Speak:
Järjestön asiakirjoja on hävitetty, siksi kaikkia mukana olleita ydinhahmoja ei tiedetä.

Ainola: Keitä kuului järjestön sisäpiiriin?

Vannas: Eiköhän Ylppö ollut yksi. Hän oli hyvin paljon keskusteluissa Maunon kanssa.

Vannas: Marjatta oli huolissaan, että Arvo uhraa niin paljon aikaa politiikalle. Semmoisen keskustelun minä muistan hänen rouvansa kanssa. Hän sanoi että mitä se Arvo nyt siinä politiikassa huushollaa!

Ekberg: Ei se nyt minua niin hirveästi yllätä. Se on hyvinkin mahdollisuuksien rajoissa, sanoisin. En ole hirveän paljon perehtynyt Arvo Ylppöön; hän oli opiskellut Saksassa ja hän on tietysti voinut saada vaikutuksia ympäristöstään niin kuin monet muutkin.

Speak: Arkkiatri Arvo Ylppö oli kansainvälisestikin tunnettu lastenlääkäri. Hänen kunniakseen jaetaan apurahoja ja lastenlääketieteen tutkimuksesta annettava Arvo Ylppö -mitalin jakotilaisuus on suuri akateeminen juhlahetki Helsingin yliopistossa.

Speak: Maineensa Ylppö loi täällä Saksassa tekemillään keskostutkimuksilla.

Ainola: Tämä on Kaiserin Auguste Viktoria Haus Berliinissä. Täällä toimineessa lastensairaalassa Arvo Ylppö oli aikanaan lääkärinä. Hän asui tuolla kattokerroksen ovaali-ikkunan takana sijainneessa huoneessa. Tänne hän palasi myös myöhemmin ja piti yhteyksiä tänne liki läpi koko elämänsä. Ylpön jalanjälkiä tänne Saksaan seurasivat myös monet muut suomalaiset lääkärit.

Speak: Lastenlääkäri Thomas Lennert tunsi Ylpön henkilökohtaisesti.

Lennert: Ylppö tuli nuorena ja kokemattomana Berliiniin tarkoituksenaan kirjoittaa väitöskirjansa. Hän jäi oikeastaan sattumalta tänne, mutta myös koska hän oli erittäin osaava. Ensimmäisen maailmansodan aikana hänet palkattiin assistentiksi, koska useimmat talon assistentit oli kutsuttu rintamalle. Niin hän sitten jäi tänne ja hänestä tuli ylilääkäri ja hän teki uraa uurtavaa tutkimusta, ennenkaikkea keskosten hoidosta sekä keskosten fysiologiasta ja patologiasta, jotka ovat tunnettuja koko maailmassa. Hän on työstään erittäin tunnettu Saksassa ja hän on myös saanut saksalaisen lastenlääketieteen järjestön korkeimman palkinnon ja palattuaan Suomeen hän on oli aina Saksan-suhteiden yhdyshenkilö.

Speak: Sodan alla Ylppö otti erikoisen luottamustehtävän Saksasta. Hän liittyi saksalaiseen lääkäreiden jatkokoulutusakatemiaan kuuden muun suomalaislääkärin kanssa. Mukana oli esimerkiksi professori Wichmann Naistenklinikalta. Arvo Ylppö oli akatemian kansainvälisen toimikunnan jäsen. -Tosiasiassa akatemia oli natsi-Saksan poliittinen peitejärjestö, jota kansallissosialistit pitivät raudanlujassa otteessaan. Lääkäriakatemian ylevä tavoite oli entistä kauniimpien, terveempien ja suorituskykyisempien naisten, miesten ja lasten luominen.

Hubenstorf: Mukaan oli yritetty haalia mahdollisimman paljon osanottajia ja mahdollisimman saksalaismielisiä jäseniä, tai jotka olivat saksalaisten liittolaisverkostoissa, siis myös lääketieteessä läheisissä suhteissa. Keskeiset henkilöt olivat ilmiselvästi poliittisia ihmisiä, vaikkakin esiintyivät ulospäin tiedemiehinä, lääkinnällisinä hallintotoimihenkilöinä tai lääketieteen jatkokoulutusekspertteinä. Näin on ymmärrettävä myös eri maiden delegaatioiden kokoonpanot.

Speak: Sodan aikana Ylppö otti vastaan saksalaisen Köningsbergin yliopiston kunniatohtoruuden. Matkalla hän oli yhdessä Mauno Vannaksen kanssa.

Lennert: Tänä aikana saksalaiset näkivät paljon vaivaa, keskellä sotaa, pitää yllä yhteyksiä niin moneen neutraaliin maahan kuin mahdollista tarkoituksenaan pitää maan tieteellinen ja yleinen maine korkealla. On paljon esimerkkejä siitä, että ulkomaalaisia kutsuttiin pitämään esitelmiä. Useimmat kieltäytyivät kunniasta, osittain vedoten tekaistuihin syihin, osittain vedoten vakaumukseensa. Muutamat kyllä tulivat. Kunnia-arvoja jaettiin sellaisten maiden kansalaisille, jotka eivät olleet sodasa Saksaa vastaan, ja niihin kuului Suomi.

Speak: Saksassa Ylppö tutustui moniin juutalaislääkäreihin. Kansallissosialistien valtaantulon jälkeen heidät syrjäytettiin. Ylppö tuttavustui luontevasti uusiin natsilääkäreihin, joihin hän piti yhteyttä lähes kuolemaansa saakka. Ylppö ei protestoinut juutalaisvainoja ja ymmärsi natsien julmuuksia. -Seuraava on katkelma hänen muistelmistaan.

Lukija: En tiedä miten suomalaiset reagoisivat, jos vaikkapa suuri joukko ruotsinmaalaisia äkkiä asettuisi maahamme ja miehittäisi saman tien useimmat johtopaikat talous- ja kulttuurielämässämme. -- En usko, että menisimme vihassamme ja toimenpiteissä yhtä pitkälle kuin Hitler, mutta luultavasti meissä sentään kehittyisi jonkinasteinen viha ja katkeruus.

Speak: Ylppö on kertonut halunneensa auttaa Saksasta paenneita juutalaislääkäreitä, mutta sanoi ihmetelleensä kun kukaan ei tullut Suomeen. Asiakirjat eivät tue väitettä. Emigranttijuutalaisen lääkärin Walter Cohenin hakiessa 1938 turvapaikkaa Suomessa, Ylppö tiedekunnan jäsenenä ei suositellut Cohenille ammatinharjoittamislupaa, koska Cohen oli poliittinen pakolainen.

Lennert: Ensinnäkin KAWH:ssa oli suuri osa lääkäreistä juutalaisia, joiden kanssa Ylppö oli ystävystynyt , ylilääkäristä assistentteihin. En usko, että Ylppö olisi koskaan ollut vakuuttunut antisemiitti, koska kontaktit kolleegoihin olivat tiiviit, rehelliset ja reilut. Tunnen myös hänen mainintansa muistelmissaan, että hän oli hämmästynyt, miksi kukaan ei tullut Suomeen. Varmastikin on lukuisia syitä, miksi harvat juutalaista syntyperää olevat saksalaiset lääkärit tulivat Suomeen. Heti sodan jälkeen on Ylppö kuvannut tavanneensa koko joukon emigrantteja ja lämmitellyt vanhoja kontaktejaan. Cohenin tapaukseen en osaa sanoa mitään. Kuulin siitä vasta nyt. Minulla ei myöskään ole tiedossa, mikä Ylpön osuus asiassa oli, oliko se tiedekunnan päätös, jonka hänkin hyväksyi, sitä en tiedä.

Speak: Tohtori Lennertille haastattelumme oli hämmentävä kokemus. Hänen muistoissaan Ylppö on yhä osaava ja huomattava lastenlääkäri - ja meille suomalaisille hän on yksi historian suurmiehistä.

Lennert: Luulen, että on tapahtunut suuri muutos. Vielä kymmenen vuotta sitten oli muutamia ulkopuolisia, jotka käsittelivät aihetta ja heitä moitittiin siitä, että he vetivät lääkäreitä lokaan. Vallitsi käsitys, että noin 300 lääkäriä olisi natsiajalla syyllistynyt kansallissosialistisen lääketieteen harjoittamiseen. Tällä hetkellä tiedetään, että luku on liian pieni, eikä syyllisyys syntynyt pelkästään osallisuudesta Auschwitzin kokeiden suorittamiseen, vaan myös siitä, että vaiettiin siitä, että juutalaisilta vietiin lääkärinvastaanotot ja että siitä osittain jopa hyödyttiin. Kaikki nämä asiat ja myös lääketieteen arkipäivää on viime vuosina tutkittu erittäin tarkkaan. On olemassa koko joukko lääketieteen historioitsiaryhmiä mutta myös muita kolleegoita, jotka ovat tekemisissä aiheen kanssa. On ollut useampia suuria kongresseja, joissa on käsitelty pelkästään tätä aihetta. Olemme pikku hiljaa päässeet käsittelemään menneisyyttä. Pidän sitä erittäin tärkeänä tehtävänä ja osallistun itsekin siihen. Minua kiinnostaa erityisesti selvittää, mitä monille kolleegoille tapahtui, jotka emigroituivat tai köyhissä oloissa monissa maissa vielä pitkään olivat aktiivisia, osittain menestyneinä lääkäreinä, mutta joista emme tiedä melkein mitään.
51195
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

nämä murhaajat ja sadistiset kiduttajat pääsikin luistaan maallisesta tuomiosta, niin luulen, että rajan tuolla puolen heille ei tule vilu.

Äänestä

Suomessa on aika herkästi laitettu ns. "ansiokkaita" vaikuttajia jalustalle kaiken kansan ihasteltavaksi. Varsinkin sotilaita ja politikkoja.
Karsastan henkilöpalvontaa. Se ei ole tarpeellista, ei kukaan ole virheetön ja vain oman aikansa arvojen mukainen sankari.
Pois liiat hymistykset!

Äänestä

Eli Ylppö ei siis ollutkaan natsi, kuten eräässä tv-ohjelmassa väitettiin.

Äänestä

tulee väkisinkin mieleen David Icken ja muiden teoriat reptoideista ihmisten keskuudessa.
Mm. Mengele, Bush ja Britannian kuninkaalliset ovat kuulemma näitä.

http://www.davidicke.com

Äänestä

60-7o lukua kuvattu suomettumisen ajaksi .Kyllä
fasismi oli tunkeutunut suomalaiseen yhteiskuntaan
myrkyllisesti .Ja kuten huomaamme yliopisto oli fasismin pesäpaikka. Neuvostoliiton vaikutus yliopistoon oli läes olematon taistoliasten aikana.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Epäilijä kirjoitti:

Speak: Toukokuinen iltapäivä Helsingin yliopistossa. Vastavalmistuneet lääketieteen lisensiaatit kokoontuvat vannomaan lääkärinvalaa.

Speak: Ammattiliiton toiminnanjohtaja kertoo valan syntyhistorian. Se juontaa natsitohtoreiden julmuuksista.

Äärimaa: He olivat unohtaneet etiikkansa, tehneet epäinhimillisiä kokeita ihmisillä, ja heitä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Ääni kuvanauhalla:
(Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä kunnioittan ---- Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödykseni --- enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkaani vastaisesti.)

Speak: 1947 Nürnbergissä pidettiin oikeudenkäynti, jossa vastaajina oli joukko korkeita saksalaisia lääkintäviranomaisia ja keskitysleirilääkäreitä.

OA:
Tältä pöydältä luettiin sodan jälkeen kuolemantuomio muun muassa Hitlerin henkilääkärille ja noin kymmenelle muulle entiselle natsilääkärille. Valtaosa natsilääkäreistä ei kuitenkaan saanut edes syytettä, osa pakeni maasta, osa sai uuden työpaikan Yhdysvaltain hallituksen palveluksessa. Suurin osa jatkoi yksityispraktiikkaansa täällä Saksassa.

Speak: Näitä miehiä pidettiin vastuullisina muun muassa julmista ihmiskokeista. Syytetyt puolustautuivat sanoen noudattaneensa vain määräyksiä ja ammattietiikkaansa.

Speak: Yksi kauhugalleriosta on täällä.

OA: Viemme teidät nyt paikkaan, jossa televisio ei ole tätä ennen kuvannut. Olemme Sachsenhausenin entisessä keskitysleirissä lähellä Berliiniä ja sen maanalaisissa tiloissa. Täällä sijaitsi sodan aikana ja sitä ennen natsien huippusalainen tutkimuslaboratorio ja -sairaala. Täällä lääkärit tekivät hyvin julmia kokeita vangeilla.

Meyer: Täällä tehtiin ihmisille jäykkäkouristuskokeita, hepatitiskokeita, kokeiltiin uusia myrkkyammuksia, tiettyjen räjähdysaineiden vaikutusta kokeiltiin vangeilla ja tulokset analysoitiin näissä laboratorioissa. -- Vaikutelmani on, että oli kyse kokeista, joita oli toivottu tehtävän eri projekteissa todennäköisesti 1920-luvulta lähtien ja nyt kun oli käytössä kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden elämälle ei annettu mitään arvoa, oli yhtäkkiä mahdollisuus suorittaa kokeita oikeilla ihmisillä. Tietenkin sotatila loi tarpeen tutkia, miten vammoja voidaan paremmin parantaa ja Wehrmacht oli kiinnostunut parantamaan sotakuntoaan. Ne olivat pohjimmiltaan tällaisten kokeiden motiiveina. Uskon, että sen ajan lääkärin etiikalla on paljon tekemistä näiden kokeiden kanssa. Lääkärit, jotka 30- ja 40-luvuilla tekivät näitä kokeita, aloittivat jo 20-luvulla ja monissa tapauksissa jatkoivat tutkimuksia myös 50-, ja 60-luvuilla sodan jälkeen ja he elivät näiden kokeiden tuloksista.

Speak: Täällä vieraili myös suomalaisia. Korkea-arvoisin lienee ollut valtiollisen poliisin päällikkö Anthoni. Häneen teki suuren vaikutuksen muun muassa vangin piekseminen, jonka hän näki.

Meyer: Häneen teki suuren vaikutuksen tiukka järjestys, miten 12 000 vankia pidettiin pienin vartijavoimin hallinnassa. Hän itse mainitsi 24 SS-vartijaa. Häneen teki suuren vaikutuksen vankien kurittaminen. Hän kehui makuusalien puhtautta. Tiedämme, että SS oli valmistellut käynnit etukäteen, että vangeille jaettiin elintarvikkeita, jotka koottiin käyntien jälkeen taas takaisin. Luonnollista oli, että useimpiin teki suuren vaikutuksen sanitääriset ja lääkinnälliset tilat eli juuri nämä tilat, joissa olemme nyt.

Speak: Tilat on määrä kunnostaa ja avata yleisölle muutaman vuoden kuluttua.

Meyer: Yksi syy on se, että tällä paikalla tulee puheeksi lääkärin etiikkaan liittyviä kysymyksiä, jotka ovat tänä päivänäkin ajankohtaisia.Kun ajattelemme geeniteknologiaa ja lääketieteen teknisiä mahdollisuuksia, näyttää lääketieteilijän vastuu tulevan aina vain suuremmaksi.

Speak: Sachsenhausenin leiri ja laboratorio olivat SS-johtaja Heinrich Himmlerin luomuksia. Hän halusi tiivistää lääketieteen yhteistoimintaa myös Suomen kanssa. Yhteistyön kuluessa toistakymmentä natsilääkäriä sai korkeita suomalaisia kunniamerkkejä tai -arvoja - kahta heistä odotti sodan jälkeen pyöveli. -Vilkkaasta vierailuvaihdosta vastasi Suomessa lääkäriseura Duodecim. Se muun muassa samassa kokouksessa -42 kutsui Arvo Ylpön ja natsi-Saksan lääkintäjohtajan Leonardo Contin kunniajäsenikseen. Tässä kuvassa Conti tutustuu Mikkelin päämajan täisaunaan. Conti hirttäytyi selliinsä Nürnbergissä.

Speak: Yhteistoiminta käynnistyi jatkosodan alla. Suomalaiset armeijalääkärit tutustuivat Saksan lääkintähuoltoon ja johtaviin natsilääkäreihin matkalla, jota johti lääkintäkenraali Eino Suolahti.

Eino Suolahti

Speak: Kiitospuheessaan isännilleen Suolahti ilmaisi ihailevansa kansallissosialismia, vaikka virallinen Suomi ei sitä silloin eikä myöhemminkään hyväksynyt.

Speak: Kohteliaisuuksien jälkeen päästiin asiaan. Himmler tapasi Suolahden Helsingissä tarjoten satojen suomalaisten haavoittuneiden ja toipilaiden kuntouttamista Saksassa.

Speak: Moni pääsikin matkalle. Wienissä parahiksi ennen suomalaisten toipilaiden tuloa tyhjennettiin juutalainen sairaala ja alkuperäispotilaat vietiin keskitysleiriin. Suomalaiset vaikenivat. Sitä enemmän moitittiin saksalaista ruokaa tai kielivaikeuksia.

Speak: Himmler kutsui Saksaan lasta odottavia sotaleskiä ja sotamorsiamia synnyttämään niin kutsuttuihin Lebensborn-koteihin. Näin syntyvät suomalaiset olisi jo imeväisestä koulittu Hitlerin opetuslapsiksi. Suunnitelma jäi kuitenkin toteuttamatta.

Speak: Arkistoista löytyi niin ikään viitteitä, jotka osoittavat Saksan luovuttaneen Suomelle tärkeimpien ihmiskokeittensa tulokset. Suomalaiset saattoivat myös olla todistamassa joitain kokeista.

Speak: Hän on professori Hubertus Strughold, ilmailulääketieteen huippututkija ja sodan jälkeen amerikkalaisille liian arvokas mies hirteen. Strughold värvättiinYhdysvaltojen avaruusohjelmaan, jonka tärkeimpiä hahmoja hän oli. Strugholdia sanotaan avaruuslääketieteen isäksi ja hänen julkinen maineensa oli aivan viime vuosiin saakka tahraton, kunnes paljastui, että hän oli monien raakalaismaisten ihmiskokeiden tilaaja.

Speak: Strughold johti Berliinissä Saksan ilmavoimien tutkimuslaitosta. Laitos käytti vankeja tutkiessaan ihmisen sietokykyä äärioloissa kuten korkealla ilmassa tai jääkylmässä vedessä. Monet koepotilaista kuolivat, kuten tämä mies painekammiokokeessa.

Speak: Nämä ovat kuvia, joita suomalainen ilmailulääkäri toi mukanaan Strugholdin laitoksesta. Hän oli todistanut koetta, jossa koepotilas pantiin kynä kädessä alipainekammioon. Ilmanpainetta alettiin laskea - käsiala muuttui epäselväksi kunnes potilas menetti tajuntansa. Laitoksen sentrifuugissa ihminen alistettiin suurille kiihtyvyysvoimille. Kuva silmän vaurioista 11-kertaisen g-voiman jälkeen.

Speak: Yhteydenpidosta Luftwaffen lääkäreiden kanssa vastasi ilmavoimien lentäjätestausta johtanut professori Yrjö Reenpää. Hän ja hänen alaisensa vierailivat Berliinissä Strugholdin laitoksilla sodan aikana monta kertaa. Suhde oli suomalaisille tärkeä. Saksalaiset luovuttivat ilmavoimille luultavasti kaiken olennaisen ilmailulääketietämyksensä. Useat tuloksista oli saatu aikaan ihmiskokein, minkä Reenpää tiesi muttei piitannut.

Speak: Juuri ilmailulääketiede on eniten hyötynyt natsitohtoreista. Keskitysleireillä hankittu tietämys palvelee yhä tänään maailman siviili- ja sotilasilmailua.

Hubenstorf: Kansallissosialistinen aika ei varmasti ollut lääketieteen historiassa aikaa, joka olisi tuottanut loistavia lääketieteellisiä tuloksia erityisesti tutkimuksen alalla. Maasta karkoitettiin tähän nähden aivan liian monta tärkeää tiedemiestä ja loistavaa ihmistä. Sitä yritettiin kompensoida mahtipontisella esiintymisellä ja militaristisilla toimintatavoilla. Mutta kuitenkin muutamiin tuloksiin päästiin, joita kehitettiin edelleen. Yksi merkittävä esimerkki: Saksassa kehitettiin Sulfonamidi-antibiootti, jonka tutkimínen alkoi ennen natsiaikaa. Se tuli markkinoille, mutta Saksa kärsi mahtavan tappion amerikkalaisten penisilliniä vastaan. Tämä oli aika tyypillistä saksalaisille. Asiat, jotka jäivät käytäntöön, olivat vitamiinien puutosten ennaltaehkäisy sekä perimätutkimus, jota kehitettiin eteenpäin vähin äänin perimätiedon käsikirjoissa vielä 1970-luvulla.

Speak: Saksalaiset olivat murhanneet vammaisiaan kaasukammioissa. Yleisen paheksumisen kasvaessa murhaaminen keskeytettiin. Tilalle alettiin kehittää massasterilointitekniikkaa, jolla myös vallattujen alueiden väestö olisi voitu tehdä hedelmättömäksi. Himmler tilasi työn gynegologi Carl Claubergilta. Hänelle annettiin koekaniineiksi puolalaisia naisvankeja ja ajanmukainen klinikka. Clauberg oli ihmispeto, joka kidutti vankejaan raakalaismaisin kokein.

Speak: Claubergin klinikalle Puolaan ilmaantui pian myös suomalainen tohtori, naistenlääkäri Mies Reenkola. Hän näki puolalaisnaisten tylyn kohtelun, mutta ummisti silmänsä. Reenkola nousi Claubergin suosioon ja toimi jopa tämän sijaisena. Reenkola tutki sterilointimenetelmää, jossa sulaa parafiinia ruiskutetaan naisen munajohtimiin. Hän on kertonut keskittyneensä vain eläinkokeisiin, mutta saksalaistutkijoiden mukaan on vaikea sanoa, mitä eläinkokeilla aina tarkoitettiin. -Claubergia odotti sodan jälkeen hirsipuu.

Speak: Reenkolan nahan luultavasti pelastivat Suomen sotilasviranomaiset, jotka kutsuivat hänet kesken tutkimusten takaisin Suomeen ja rintamalle. Hän olisi myöhemmin halunnut palata Claubergin sterilointileiriin, mutta häntä ei päästetty matkustamaan.

Speak: SS-johtaja Himmlerille lääketieteellinen yhteistyö oli pelkkä hämäävä kulissi. Sinisilmäiset suomalaislääkärit olivat hänelle harmittomia pelinappuloita suuremmissa kuvioissa.

Speak: Himmler halusi yhdistää Suomessa hajanaisesti toimineet pienet natsimieliset liikkeet omaksi poliittiseksi nyrkikseen. Tehtävä uskottiin kulissientakaiselle järjestölle: Suomen valtakunnan liitolle. Uskottavuuden takeeksi sille haluttiin komea akateeminen leima.

Speak: Ohjelmajulistus paljastaa järjestön puhtaaksi natsipuolueeksi. Se korosti rotuoppeja ja halusi hävittää juutalaiset Suomesta. Pari tuhatta ihmistä kirjoitti nimensä ohjelmaan. Himmlerille raportoitiin, että järjestöön kuului kolmisenkymmentä yliopiston professoria - siis suurin osa tuon ajan professorikunnasta. - Suomen akateeminen koulutus oli näin natsien käsissä.

Speak: Natsijärjestön toimintaan osallistuivat muiden muassa yliopiston rehtori Rolf Nevanlinna sekä lääketehdas Orionin toimitusjohtaja, professori Erkki Leikola. Kulttuurista mukana olivat muiden muassa kuvanveistäjä Väinö Aaltonen sekä elokuvaohjaaja Risto Orko.

Speak: Järjestöä johti silmälääketieteen professori Mauno Vannas, jonka kotona järjestön aktiivit hioivat suunnitelmiaan. Tarkoituksena oli voitollisen sodan jälkeen tehdä vallankaappaus. Valtiollinen poliisi oli kuullut puheita, että järjestöllä oli lista likvidoitavista henkilöistä. .

Ekberg: Esimerkiksi Risto Ryti, Väinö Tanner, Ernst von Born, kenraalit Kekoni ja Talvela ja maaherrat Helenius ja Matsson. Että näistä piti päästä eroon.

Speak: Tohtori Henrik Ekberg on tutkinut suomalaista natsihistoriaa Hänen mukaansa Himmler kaavaili Vannaksen järjestöstä Suomen nukkehallitusta Norjan ja Tanskan tapaan, jos Saksa olisi miehittänyt Suomen.

Ekberg: Jos historia olis mennyt vähän toisia latuja, niin tästähän olisi voinut tulla samanlainen kuin Nasjonal Samling Norjassa.

OA: Eli tämä niin sanottu Quislingin hallitus?

HE: Niin.

Vannas: Mä olin sitä mieltä, että Mauno on tiedemies, että hänen ei pitäis jakaa aikaansa ja energiaansa ja ajatuksiaan politiikkaan. Hän olisi voinut tehdä paljon enemmän ihmiskunnan hyväksi tiedemiehenä. Hyvänä operatöörinä, hän oli loistava operatööri. Että että hän lankes siihen... (politiikkaan...).

Speak: Mauno Vannaksen ensimmäinen puoliso, rouva Sylvia Vannas arvelee miehensä tärkeimmäksi vaikuttimeksi Neuvostoliiton uhan.

Vannas: Ja siitä puhuttiin paljon, että kyllä se on se vaara siellä idässä! Että meidän täytyy kaikkemme tehdä että meillä pysyy avoimet ovat länteen. Tää on mun käsitykseni.

Speak:
Järjestön asiakirjoja on hävitetty, siksi kaikkia mukana olleita ydinhahmoja ei tiedetä.

Ainola: Keitä kuului järjestön sisäpiiriin?

Vannas: Eiköhän Ylppö ollut yksi. Hän oli hyvin paljon keskusteluissa Maunon kanssa.

Vannas: Marjatta oli huolissaan, että Arvo uhraa niin paljon aikaa politiikalle. Semmoisen keskustelun minä muistan hänen rouvansa kanssa. Hän sanoi että mitä se Arvo nyt siinä politiikassa huushollaa!

Ekberg: Ei se nyt minua niin hirveästi yllätä. Se on hyvinkin mahdollisuuksien rajoissa, sanoisin. En ole hirveän paljon perehtynyt Arvo Ylppöön; hän oli opiskellut Saksassa ja hän on tietysti voinut saada vaikutuksia ympäristöstään niin kuin monet muutkin.

Speak: Arkkiatri Arvo Ylppö oli kansainvälisestikin tunnettu lastenlääkäri. Hänen kunniakseen jaetaan apurahoja ja lastenlääketieteen tutkimuksesta annettava Arvo Ylppö -mitalin jakotilaisuus on suuri akateeminen juhlahetki Helsingin yliopistossa.

Speak: Maineensa Ylppö loi täällä Saksassa tekemillään keskostutkimuksilla.

Ainola: Tämä on Kaiserin Auguste Viktoria Haus Berliinissä. Täällä toimineessa lastensairaalassa Arvo Ylppö oli aikanaan lääkärinä. Hän asui tuolla kattokerroksen ovaali-ikkunan takana sijainneessa huoneessa. Tänne hän palasi myös myöhemmin ja piti yhteyksiä tänne liki läpi koko elämänsä. Ylpön jalanjälkiä tänne Saksaan seurasivat myös monet muut suomalaiset lääkärit.

Speak: Lastenlääkäri Thomas Lennert tunsi Ylpön henkilökohtaisesti.

Lennert: Ylppö tuli nuorena ja kokemattomana Berliiniin tarkoituksenaan kirjoittaa väitöskirjansa. Hän jäi oikeastaan sattumalta tänne, mutta myös koska hän oli erittäin osaava. Ensimmäisen maailmansodan aikana hänet palkattiin assistentiksi, koska useimmat talon assistentit oli kutsuttu rintamalle. Niin hän sitten jäi tänne ja hänestä tuli ylilääkäri ja hän teki uraa uurtavaa tutkimusta, ennenkaikkea keskosten hoidosta sekä keskosten fysiologiasta ja patologiasta, jotka ovat tunnettuja koko maailmassa. Hän on työstään erittäin tunnettu Saksassa ja hän on myös saanut saksalaisen lastenlääketieteen järjestön korkeimman palkinnon ja palattuaan Suomeen hän on oli aina Saksan-suhteiden yhdyshenkilö.

Speak: Sodan alla Ylppö otti erikoisen luottamustehtävän Saksasta. Hän liittyi saksalaiseen lääkäreiden jatkokoulutusakatemiaan kuuden muun suomalaislääkärin kanssa. Mukana oli esimerkiksi professori Wichmann Naistenklinikalta. Arvo Ylppö oli akatemian kansainvälisen toimikunnan jäsen. -Tosiasiassa akatemia oli natsi-Saksan poliittinen peitejärjestö, jota kansallissosialistit pitivät raudanlujassa otteessaan. Lääkäriakatemian ylevä tavoite oli entistä kauniimpien, terveempien ja suorituskykyisempien naisten, miesten ja lasten luominen.

Hubenstorf: Mukaan oli yritetty haalia mahdollisimman paljon osanottajia ja mahdollisimman saksalaismielisiä jäseniä, tai jotka olivat saksalaisten liittolaisverkostoissa, siis myös lääketieteessä läheisissä suhteissa. Keskeiset henkilöt olivat ilmiselvästi poliittisia ihmisiä, vaikkakin esiintyivät ulospäin tiedemiehinä, lääkinnällisinä hallintotoimihenkilöinä tai lääketieteen jatkokoulutusekspertteinä. Näin on ymmärrettävä myös eri maiden delegaatioiden kokoonpanot.

Speak: Sodan aikana Ylppö otti vastaan saksalaisen Köningsbergin yliopiston kunniatohtoruuden. Matkalla hän oli yhdessä Mauno Vannaksen kanssa.

Lennert: Tänä aikana saksalaiset näkivät paljon vaivaa, keskellä sotaa, pitää yllä yhteyksiä niin moneen neutraaliin maahan kuin mahdollista tarkoituksenaan pitää maan tieteellinen ja yleinen maine korkealla. On paljon esimerkkejä siitä, että ulkomaalaisia kutsuttiin pitämään esitelmiä. Useimmat kieltäytyivät kunniasta, osittain vedoten tekaistuihin syihin, osittain vedoten vakaumukseensa. Muutamat kyllä tulivat. Kunnia-arvoja jaettiin sellaisten maiden kansalaisille, jotka eivät olleet sodasa Saksaa vastaan, ja niihin kuului Suomi.

Speak: Saksassa Ylppö tutustui moniin juutalaislääkäreihin. Kansallissosialistien valtaantulon jälkeen heidät syrjäytettiin. Ylppö tuttavustui luontevasti uusiin natsilääkäreihin, joihin hän piti yhteyttä lähes kuolemaansa saakka. Ylppö ei protestoinut juutalaisvainoja ja ymmärsi natsien julmuuksia. -Seuraava on katkelma hänen muistelmistaan.

Lukija: En tiedä miten suomalaiset reagoisivat, jos vaikkapa suuri joukko ruotsinmaalaisia äkkiä asettuisi maahamme ja miehittäisi saman tien useimmat johtopaikat talous- ja kulttuurielämässämme. -- En usko, että menisimme vihassamme ja toimenpiteissä yhtä pitkälle kuin Hitler, mutta luultavasti meissä sentään kehittyisi jonkinasteinen viha ja katkeruus.

Speak: Ylppö on kertonut halunneensa auttaa Saksasta paenneita juutalaislääkäreitä, mutta sanoi ihmetelleensä kun kukaan ei tullut Suomeen. Asiakirjat eivät tue väitettä. Emigranttijuutalaisen lääkärin Walter Cohenin hakiessa 1938 turvapaikkaa Suomessa, Ylppö tiedekunnan jäsenenä ei suositellut Cohenille ammatinharjoittamislupaa, koska Cohen oli poliittinen pakolainen.

Lennert: Ensinnäkin KAWH:ssa oli suuri osa lääkäreistä juutalaisia, joiden kanssa Ylppö oli ystävystynyt , ylilääkäristä assistentteihin. En usko, että Ylppö olisi koskaan ollut vakuuttunut antisemiitti, koska kontaktit kolleegoihin olivat tiiviit, rehelliset ja reilut. Tunnen myös hänen mainintansa muistelmissaan, että hän oli hämmästynyt, miksi kukaan ei tullut Suomeen. Varmastikin on lukuisia syitä, miksi harvat juutalaista syntyperää olevat saksalaiset lääkärit tulivat Suomeen. Heti sodan jälkeen on Ylppö kuvannut tavanneensa koko joukon emigrantteja ja lämmitellyt vanhoja kontaktejaan. Cohenin tapaukseen en osaa sanoa mitään. Kuulin siitä vasta nyt. Minulla ei myöskään ole tiedossa, mikä Ylpön osuus asiassa oli, oliko se tiedekunnan päätös, jonka hänkin hyväksyi, sitä en tiedä.

Speak: Tohtori Lennertille haastattelumme oli hämmentävä kokemus. Hänen muistoissaan Ylppö on yhä osaava ja huomattava lastenlääkäri - ja meille suomalaisille hän on yksi historian suurmiehistä.

Lennert: Luulen, että on tapahtunut suuri muutos. Vielä kymmenen vuotta sitten oli muutamia ulkopuolisia, jotka käsittelivät aihetta ja heitä moitittiin siitä, että he vetivät lääkäreitä lokaan. Vallitsi käsitys, että noin 300 lääkäriä olisi natsiajalla syyllistynyt kansallissosialistisen lääketieteen harjoittamiseen. Tällä hetkellä tiedetään, että luku on liian pieni, eikä syyllisyys syntynyt pelkästään osallisuudesta Auschwitzin kokeiden suorittamiseen, vaan myös siitä, että vaiettiin siitä, että juutalaisilta vietiin lääkärinvastaanotot ja että siitä osittain jopa hyödyttiin. Kaikki nämä asiat ja myös lääketieteen arkipäivää on viime vuosina tutkittu erittäin tarkkaan. On olemassa koko joukko lääketieteen historioitsiaryhmiä mutta myös muita kolleegoita, jotka ovat tekemisissä aiheen kanssa. On ollut useampia suuria kongresseja, joissa on käsitelty pelkästään tätä aihetta. Olemme pikku hiljaa päässeet käsittelemään menneisyyttä. Pidän sitä erittäin tärkeänä tehtävänä ja osallistun itsekin siihen. Minua kiinnostaa erityisesti selvittää, mitä monille kolleegoille tapahtui, jotka emigroituivat tai köyhissä oloissa monissa maissa vielä pitkään olivat aktiivisia, osittain menestyneinä lääkäreinä, mutta joista emme tiedä melkein mitään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu