Mitä AMK todella on?

"Edellyttäen toki, ettei siellä ammattikorkeassa ole lusmuiltu, ja oikeasti sisäistetään asiat. Tätä pidän itse kaikkein tärkeimänä tekijänä työnsaannin kannalta. Koska ylikoulutusta on, sinun on oltava hyvä omalla alallasi."

Jep, tuosta olen täysin samaa mieltä kanssasi, kuinka paljon onkin ja miten jotkut kuvittelevatkin suorittavansa amkin "lennossa". Asioiden sisäistäminen ja soveltaminen käytäntöön on ykkösjuttu opiskelussa ja siitä on hyötyä myös myöhemmin siinä työnsaannissa eli siis PELKKÄ LUKEMINEN EI RIITÄ VAAN ASIAT TÄYTYY SISÄISTÄÄ!

Valmistuin itse amkista jokunen vuosi sitten ja kyllä siellä jyvät erottuvat akanoista, panostin asioiden sisäistämiseen ja tällä hetkellä työskentelen "omaa alaa" ja olen enemmän kuin tyytyväinen työssä olooni ja palkkaukseen.

Tuo hyvä tyyppi on aika hyvä pointti.

Itse olen vähän kirjoitellut amk:n helppoudesta, mutta olen saanut ihan hyviä arvosanoja. En toki lusmuillut ole, melkein joka ainoaan tenttiin olen lukenut, joihinkin jäänyt vähän vähemmälle. Ammattikorkeissa on keskinäisiä erojakin aika paljon, uskoisin. On opettajakohtaista, toiset ovat meillä tehneet niin helppoja tenttejä, että niistä on ollut mahdotonta olla selviytymättä - kyse on siitä, että omaa laiskuuttaan eivät viitsi uusintoja järjestää.

Selaile opinnäytetöitä: http://theseus.fi/web/guest;jsessionid=6A2D61FA883CE0EF82036843EAFCCDB5

Tuolta näkee aika hyvin, että töissä on huimia tasoeroja, samoja tasoeroja on opetuksessakin. Tietty jos ala on vielä outo, niin silloin noita on vaikeampi hahmottaa. Se, että työssä on sata sivua, ei tarkoita, että se olisi hyvä työ, vaan paljon lyhyemmät voivat olla kiitettäviä. Entiseen opistoon en näe eroa, mutta tarvitseeko sitä eroa edes ollakaan, kun opistoinsinöörejä ei enää valmistu. Ei kannata yrittää haalia arvosanoja, tärkeämpää on oppia ja ymmärtää. ITse vain luin, että tulisi hyviä numeroita ja aika myöhään tajusin, että en joistain asioista tiedä mitään. ITsellä on pari kakkosta, ja ymmärrän toisesta aineesta paljon enemmän kuin monesta aineesta, joista olen saanut vitosen, koska opettaja on ollut ok, vaativa vain. Yksi kakkosistani on paljon arvokkaampi numero kuin yksikään vitosistani.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Tuo hyvä tyyppi on aika hyvä pointti.

Itse olen vähän kirjoitellut amk:n helppoudesta, mutta olen saanut ihan hyviä arvosanoja. En toki lusmuillut ole, melkein joka ainoaan tenttiin olen lukenut, joihinkin jäänyt vähän vähemmälle. Ammattikorkeissa on keskinäisiä erojakin aika paljon, uskoisin. On opettajakohtaista, toiset ovat meillä tehneet niin helppoja tenttejä, että niistä on ollut mahdotonta olla selviytymättä - kyse on siitä, että omaa laiskuuttaan eivät viitsi uusintoja järjestää.

Selaile opinnäytetöitä: http://theseus.fi/web/guest;jsessionid=6A2D61FA883CE0EF82036843EAFCCDB5

Tuolta näkee aika hyvin, että töissä on huimia tasoeroja, samoja tasoeroja on opetuksessakin. Tietty jos ala on vielä outo, niin silloin noita on vaikeampi hahmottaa. Se, että työssä on sata sivua, ei tarkoita, että se olisi hyvä työ, vaan paljon lyhyemmät voivat olla kiitettäviä. Entiseen opistoon en näe eroa, mutta tarvitseeko sitä eroa edes ollakaan, kun opistoinsinöörejä ei enää valmistu. Ei kannata yrittää haalia arvosanoja, tärkeämpää on oppia ja ymmärtää. ITse vain luin, että tulisi hyviä numeroita ja aika myöhään tajusin, että en joistain asioista tiedä mitään. ITsellä on pari kakkosta, ja ymmärrän toisesta aineesta paljon enemmän kuin monesta aineesta, joista olen saanut vitosen, koska opettaja on ollut ok, vaativa vain. Yksi kakkosistani on paljon arvokkaampi numero kuin yksikään vitosistani.

Lue lisää

Katsoin näitä lopputöitä. Näistä jotkut sivumäärältä vastaa maisterin tutkinnon gradun sivumäärää. Mikä on AMK:n lopputyön ohjeistettu sivumäärä, jos yliopiston kandin sivumäärä on noin 20 luokkaa riippuen toki koulutusohjelmasta?

Ja maisterin pitäisi tuoda tutkielmassa jotain uutta näkökulmaa asialle, jota on aiemmin tutkittu. Onko AMK:n tutkielma täysin uuteen tutkimusongelmiin rakentuva päättötyö?

Mietin määrää kirjoitti:

Katsoin näitä lopputöitä. Näistä jotkut sivumäärältä vastaa maisterin tutkinnon gradun sivumäärää. Mikä on AMK:n lopputyön ohjeistettu sivumäärä, jos yliopiston kandin sivumäärä on noin 20 luokkaa riippuen toki koulutusohjelmasta?

Ja maisterin pitäisi tuoda tutkielmassa jotain uutta näkökulmaa asialle, jota on aiemmin tutkittu. Onko AMK:n tutkielma täysin uuteen tutkimusongelmiin rakentuva päättötyö?

Lue lisää

Katsoin myös tuon theseus-linkin, ja minusta näyttää että yllättävän suuri osa insinööritöistä on pyyhkäisty täysin opistotöitten tapaan ihan mutu-pohjalta ja ilman mitään tutkimusmenetelmiä. Tasoerot ovat tosi huimat!

Opinnäytetyön tarkoitus on antaa valmiuksia kehittämistehtäviin. Kehittämistehtävissä pitäisi hallita edes jotain alkeellisia tutkimusteorioita, ja pitäisi osata tarkastella edes valittujen menetelmien validiteettia: eli antaako työ vastauksen tutkimusongelmaan, ja miten menetelmiä voisi parantaa, jotta ongelmaan saisi vielä paremman vastauksen? Useimmisa töissä ei oltu tehty tätäkään tarkastelua. No, onhan noissa töissä ohjaavan opettajan nimi, että tietää varoa :-)

Mietin määrää kirjoitti:

Katsoin näitä lopputöitä. Näistä jotkut sivumäärältä vastaa maisterin tutkinnon gradun sivumäärää. Mikä on AMK:n lopputyön ohjeistettu sivumäärä, jos yliopiston kandin sivumäärä on noin 20 luokkaa riippuen toki koulutusohjelmasta?

Ja maisterin pitäisi tuoda tutkielmassa jotain uutta näkökulmaa asialle, jota on aiemmin tutkittu. Onko AMK:n tutkielma täysin uuteen tutkimusongelmiin rakentuva päättötyö?

Lue lisää

Eipä se sivumäärä mitään kerro. Sivujahan saa paljon kun laittaa sekaan paljon kaavioita ja isoja valokuvia. Myös teoriaa voi kirjoittaa sivutolkulla, sellaista, mikä on enimmäkseen kopioitu joistain. Hyvät työ voi olla lyhytkin, jos sivuilla on asiaa. Pelkkä sivumääriin tuijottaminen on aika kypsymätöntä, huonoonkin työhön saa vaikka 200 sivua, kun kirjoittaa toisarvoista asiaa sekaan ja lähtee tekemään työtä maapallon synnystä lähtien.

En kyllä itsekään tehnyt mitään kovin kummoista tutkimustyötä, kyllä tein ihan käytännön laskentatyön, mutta sellaisen, että ammattikoulussa ei vielä pohja olisi riittänyt, melko paljon oli laskemista. Se 400 tuntia meni aika lailla siihen itse työn tekemiseen ja alustavan teorian hakemiseen. Insinöörityöt eivät ole läheskään aina tutkielmia, vaan usein työ on joku suunnitelma käytännön tarpeisiin, esimerkkejä: it-alalla tietokoneohjelma, konepuolella joku oikea käyttöön tuleva laite. Tutkimuksiakin tehdään, mutta Usein ns. tutkimukset ts. selvitystyöt ovat kaikkein heikoimpia töitä, eivätkä ne vaadi oikeastaan mitään omaa osaamista, niistä tulee vain jo keksityn toistoa. Oma työni tulee tasoltaan mielestäni sijoittumaan sinne puoliväliin (myös siltä sivumäärältään, n. 60, mutta tämä sivumäärä on vain sattumaa, tuon sivumäärän työni tarvitsi ja valokuviakin on seassa muutama).

Mietin määrää kirjoitti:

Katsoin näitä lopputöitä. Näistä jotkut sivumäärältä vastaa maisterin tutkinnon gradun sivumäärää. Mikä on AMK:n lopputyön ohjeistettu sivumäärä, jos yliopiston kandin sivumäärä on noin 20 luokkaa riippuen toki koulutusohjelmasta?

Ja maisterin pitäisi tuoda tutkielmassa jotain uutta näkökulmaa asialle, jota on aiemmin tutkittu. Onko AMK:n tutkielma täysin uuteen tutkimusongelmiin rakentuva päättötyö?

Lue lisää

Monesti opinnäytetyö on jopa laadukkaampi, kuin gradu. Laadulliset tasot vaihtelevat erittäin paljon eri oppilaitoksissa. http://keskustelu.suomi24.fi/node/8630091#comment-41900587

insinööri 2010 kirjoitti:

Eipä se sivumäärä mitään kerro. Sivujahan saa paljon kun laittaa sekaan paljon kaavioita ja isoja valokuvia. Myös teoriaa voi kirjoittaa sivutolkulla, sellaista, mikä on enimmäkseen kopioitu joistain. Hyvät työ voi olla lyhytkin, jos sivuilla on asiaa. Pelkkä sivumääriin tuijottaminen on aika kypsymätöntä, huonoonkin työhön saa vaikka 200 sivua, kun kirjoittaa toisarvoista asiaa sekaan ja lähtee tekemään työtä maapallon synnystä lähtien.

En kyllä itsekään tehnyt mitään kovin kummoista tutkimustyötä, kyllä tein ihan käytännön laskentatyön, mutta sellaisen, että ammattikoulussa ei vielä pohja olisi riittänyt, melko paljon oli laskemista. Se 400 tuntia meni aika lailla siihen itse työn tekemiseen ja alustavan teorian hakemiseen. Insinöörityöt eivät ole läheskään aina tutkielmia, vaan usein työ on joku suunnitelma käytännön tarpeisiin, esimerkkejä: it-alalla tietokoneohjelma, konepuolella joku oikea käyttöön tuleva laite. Tutkimuksiakin tehdään, mutta Usein ns. tutkimukset ts. selvitystyöt ovat kaikkein heikoimpia töitä, eivätkä ne vaadi oikeastaan mitään omaa osaamista, niistä tulee vain jo keksityn toistoa. Oma työni tulee tasoltaan mielestäni sijoittumaan sinne puoliväliin (myös siltä sivumäärältään, n. 60, mutta tämä sivumäärä on vain sattumaa, tuon sivumäärän työni tarvitsi ja valokuviakin on seassa muutama).

Lue lisää

Amk-opinnäytetöiden kuuluisi olla soveltavaa tutkimusta. Ei pelkkää käytäntöä eikä pelkkää teoriaa, vaan teoriaa ja käytäntöä. Tietokoneohjelma ja konekin voi perustua vankkaan tutkimukseen, tai ainahan se perustuukin, mutta jos ohjaus on heikkoa ja akateeminen tausta puuttuu opettajaltakin, joka työn ohjaa, niin se teoriakytkös jää hämäräksi. Ei tiedosteta, mihin tutkimusgenreen työ oikeasti liittyy, vaan valitaan umpimähkään kirjastosta jokin teoria, mikä liittyy aiheeseen.

Selvitystyö ei ole sama kuin tutkimus :-) Selvitys voi olla tutkimuksen pohjana, ja antaa aihetta tutkimuksen tekemiseen. Pelkkä selvitys ilman hyvin (ja teorioiden avulla) perusteltuja käytännönläheisiä ratkaisuehdotuksia ei ole hyvä opinnäytetyö.

Miksi vastaa, miksi pitäisi vastata? Eikö amk ole täysin turha, jos se vastaa jotain toista koulutusta. Itsellän on kaupan ja hallinnon amk-tutkinto ja kohta valmistun insinööriksi. Mielestäni näiden ei tarvitse vastata yhtään mitään muuta. Miksi pitää hakea jotain vastaavuutta yliopistotasolta, eikö porukka ole tyytyväinen itse tutkintoon? Minä olen osin tyytyväinen, osin en. Mutta en koe tarvetta väittää, että minulla olisi jokin yliopistotutkintoa vastaava tutkinto, jos olisi tarve yliopistotutkintoon, pyrkisin sinne. Tuolla periaatteella amk:t joutaa lakkauttaa ja siirtää aloituspaikat yliopistoihin. Ei kahta päällekkäistä tutkintoa yhteiskunta tarvitse.

trade-melkein inssi kirjoitti:

Miksi vastaa, miksi pitäisi vastata? Eikö amk ole täysin turha, jos se vastaa jotain toista koulutusta. Itsellän on kaupan ja hallinnon amk-tutkinto ja kohta valmistun insinööriksi. Mielestäni näiden ei tarvitse vastata yhtään mitään muuta. Miksi pitää hakea jotain vastaavuutta yliopistotasolta, eikö porukka ole tyytyväinen itse tutkintoon? Minä olen osin tyytyväinen, osin en. Mutta en koe tarvetta väittää, että minulla olisi jokin yliopistotutkintoa vastaava tutkinto, jos olisi tarve yliopistotutkintoon, pyrkisin sinne. Tuolla periaatteella amk:t joutaa lakkauttaa ja siirtää aloituspaikat yliopistoihin. Ei kahta päällekkäistä tutkintoa yhteiskunta tarvitse.

Lue lisää

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu
• yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen
• peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
• korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa

Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista
Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta.
Yliopistoissa eli tiede- ja taidekorkeakouluissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3,5 - 4,5 vuotta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellytyksenä on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto. Lisäksi alalta on oltava noin kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulut mm. kehittävät yhteistyössä yliopistojen kanssa maakuntakorkeakouluja vastaamaan alueellisiin koulutustarpeisiin.
Kehittämistavoitteet perustuvat valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Vuosia 2003-2008 koskevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ammattikorkeakoulutuksen painopisteitä ovat mm.
• ammattikorkeakoulujen kehittäminen innovatiivisena verkostona (osana korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä)
• opiskeluprosessien ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen
• ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyön vahvistaminen
• rahoitusjärjestelmän uudistamisen seuranta
• koulutuksen kansainvälistymisen edistäminen

tietova kirjoitti:

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu
• yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen
• peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus
• korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa

Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista
Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta.
Yliopistoissa eli tiede- ja taidekorkeakouluissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3,5 - 4,5 vuotta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellytyksenä on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto. Lisäksi alalta on oltava noin kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulut mm. kehittävät yhteistyössä yliopistojen kanssa maakuntakorkeakouluja vastaamaan alueellisiin koulutustarpeisiin.
Kehittämistavoitteet perustuvat valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Vuosia 2003-2008 koskevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ammattikorkeakoulutuksen painopisteitä ovat mm.
• ammattikorkeakoulujen kehittäminen innovatiivisena verkostona (osana korkeakoululaitoksen rakenteellista kehittämistä)
• opiskeluprosessien ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen
• ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyön vahvistaminen
• rahoitusjärjestelmän uudistamisen seuranta
• koulutuksen kansainvälistymisen edistäminen

Lue lisää

En ole koskaan tajunnut mitä varten siinä lukee, että ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta. Samalla tavalla kai sieltä yliopistostakin valmistutaan moniin käytännönläheisiin ja työelämän tarpeita vastaaviin ammatteihin, esimerkiksi lääkäreiksi, opettajiksi ja puheterapeuteiksi. Myös esimerkiksi TKK:lla on iät ajat tehty työelämälähtöistä kehittämistyötä enemmän kuin tieteellistä tutkimusta, vaikka opetus toki perustuu tieteelliseen tutkimukseen - ja eikös se ole hyvä?

Samalla tavalla myös ammattikorkeakoulussa annettava opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen, vaikka ei tietenkään amk-opiskelijat tee tieteellistä tutkimusta, koska suurin osa niistä on opiskelemassa amk-tutkintoa. Ei yliopistoissakaan kanditason tutkielmat - eikä maisterintyötkään - mitään kovin kummoisia tieteellisiä tutkimuksia ole. Tutkijat ovat yliopistoissakin erikseen, ja amk:ssakin on tutkimus- ja kehityshenkilökunta erikseen. Lisäksi opettajat tekevät tukimustyötä. Toki yliopistojen opettajissa on enemmän tohtoreita kuin amk-opettajissa, mutta periaatteessa molemmissa on maistereita, lisensiaatteja ja tohtoreita tekemässä tutkimusta.

Siis kerta kaikkiaan koko duaalimalli on minusta niin syvältä ja kakkaa, että sitä ei voi perustella millään jäkevällä argumentilla. Koko jutun takana on vain yliopistojen mustasukkaisuus omista tutkinnoistaan. Tosiasiassa jo nyt Suomessa parhaimmat amkit hakkaavat heikoimmat yliopistot 6-0. Ehkä suuri siksi duaalimallia tarvitaan. Eihän hyvillä ja paikkansa vakiinnuttaneilla yiopistoilla ole mitään pelättävää tai menetettävää, vaikka duaalimalli purettaisi.

Saako kysyä mistä koulusta valmistuit ympäristötekniikan insinööriksi? Itse olen hakenut opiskelemaan juuri ko. alaa mutta en tiedä onko se mulle sopiva...varsinkin jos työpaikka ei ole varma, niin motivaatio voi olla hukassa. Hain myös mm talonrakantajaksi ammattikouluun, että kai se on sinne sitten mentävä jos tilanne on todellakin tämä. tai sit kolmas välivuosi tiedossa. ÄÄähhh. Mahdottomia valintoja!