Kun niin monet ylipainoiset aina mielellään keksivät tekosyitä ylipainolleen niin on pakko sanoa et syy on yksinomaan ihminen itse! Ei voida syyttää aineenvaihduntaa, ei isoja luita, ei geenejä ei mitään muuta kuin vain henkilöä itseään. Ei sitä ruokaa kukaan väkisin kurkkuun kippaa, kyllä se on ihminen itse joka syö itsensä ylipainoiseksi. Olen tässä seurannut ihmisiä erilaisissa tilanteissa, kahvilassa, luennoille, työpaikoilla ja kyllä ne kaikkein ylipainoisimmat ovat niitä joilla on koko ajan ruokaa nenän edessä ja se ruoka aika usein on pullaa, suklaata, sipsejä tai muuta vastaavaa. Ja annoskoot ovat varsin suuria.
Joten, jokainen ylipainon kanssa kamppaileva katskokoon peiliin ja sitten jääkaappiin, ei ne kilot lähdet sipsipussilla ja sohvalla maaten, kyllä sitä täytyy itse tehdä jotain asialle!
Lihavuuden syy
30
1133
Vastaukset
- narisko
jos joku keksiikin syitä, niin mitä se sinun arkeasi liikuttaa? Elä ihan omaa elämääsi ja jos sinua ei kilot rasita, niin älä rasitu muidenkaan kiloista!
- en ole ylipainoinen*
luiden koot ja geenit vaikuttavat siihen, millainen kehon rakenne on, pölvästi! Älä sinä tänne tule alentamaan niitä ylipainoisia, että joo, oma vikas ku oot tollanen tankki!
(enkä väitä että kaikki johtuisivat tästä, on iiitä oikeastikin syöppöjä tai suruunsyöjiä olemassa ) mutta ei voi kieltää etteikö geenit ja luut vaikuttaisi asiaan mitenkään. Ja tämä on totuus. Jonka olen lääkäreiltäkin kuullut ^^
p.s itse olen normaali painoinen.
- jejeeeee
No shit, Sherlock ;)
Huvittavaa sinänsä, että tämä sama asia kerrotaan noin viikottain ja jokainen keskustelun aloittaja tuntee vuorollaan olonsa suurinpiirtein Einsteiniksi.
Ja eiiiiii, ei nyt kolahtanut, uponnut tai osunut mihinkään, yksinkertaisesti vain huvitti. Ylipainoinen tosin olen, mutta ikinä en ole vaivautunut keksimään kiloille mitään erityistä syytä ja nyt niistä on itselleni sopivan laihdutusmenetelmän löydyttyä tipahtanut kymmenen ja toiset kymmenen olisivat parin seuraavan kuukauden urakka.- läskibertta
Kerro mkä sun konsti on
- voe voe
Miten monta lihavaa tunnet? Ja heistä useimmat siis aina sanovat ylipainonsa syyksi jonkun muun kuin oman toiminnan? Kas kummaa, minä kun en tunne ketään sellaista ylipainoista. Eri tekijät toki vaikuttavat asiaan mutta erittäin harva lihoo jos syöminen ja kulutus ovat tasapainossa (ja nuo erittäin harvat tapaukset ovat yleensä lääkityksestä johtuvia).
Olen yliopiston käynyt mutta en ole yhdelläkään luennolla nähnyt kenenkään mättävän tuollaisia ruokia. Muutenkaan en ole nähnyt että ylipainoisilla olisi työpaikoillakaan tuollaisia eväitä, ihan tavallista ruokaa on kaikilla ollut koosta riippumatta.- Miss Proge
Minäkin olen käynyt yliopiston, enkä ole yhdelläkään luennolla nähnyt kenenkään mättävän minkäänlaisia ruokia. Joskus harvoin joku on syönyt leivän tai hedelmän.
Mutta onhan se fakta, että ylipainoiset syövät sitten esim. ruokalassa enemmän ja epäterveellisemmin.
- joku vaan
Ei niillä kaikilla lihavilla oo kyllä syynä sipsit yms. makeat!
Joillakin voi olla syynä; kilpirauhasen vajaatoiminta!!!
Itse olen 10 vuotta sitten loukkaantuessani lihonut kahdessa vuodessa n. 40 kg (joista 5kg yhtenä päivänä; silloin omat "hälytyskellot alkoivat soida", otettiin kilpirauhaskokeet T4v oli 7 (viiterajat 10-21) TSH:ta en muista varmaksi (oli jossain 3-4 välillä) (viiterajat 0,3-5 oli joskus 2002 luvulla nyt 0,3-4).
Eli olin jo silloin vajaatoiminnalla, oli olokin sen mukainen; sitä ei tosin kuunneltu, ainoastaan "seurattiin" lukemia kun sanottiin että ei voi olla vielä vajaatoimintaa kun tulokset oli tota luokkaa. (seurattiin 6 vuotta).
Lopulta sain "koelääkityksen" tyroksiinia, joka paransi oloa jonkun verran, kilpparit eivät ole vielä tasapainossa.
Paino "huitelee" n. 123 kg (en tykkää käydä vaaassa kun en halua nähdä tollasia lukemia tai vielä ylitsekin).
Yhdenkin kilon putoaminen on ison työn takana (terveillä ei tunnu olevan mitään vikaa saada pois 10).
En halua mitenkään loukata mielipidettäsi se vain loukkaa aika paljon niitä joilla on todella vaikea saada se paino alas.
Toki neuvoja yms. otan erittäin mielelläni vastaan!!!
Ps. ei oo kiva kommentoida, kun noi vastaukset on oikein,mutta ku ei tuu viesti perille. Ei oo ihme ettei tänne pääse kunnolla vastaileen muut kuin jäsenet.- ******
Kun ei kaikilla ihmisillä ole kilpirauhasen vajaa toimintaa, oletko sitä ajatellut ? Et ilmeisesti, kyllä hyvin useilta lihavilta on otettu jo kilpirauhaskokeet, eikä heillä ole vajaatoimintaa muualla kuin korvien välissä. Kumma homma, että äidilläni ei noussut paino kuin 10 kiloa vuoden aikana ja nyt kun on saanut lääkkeet, niin paino on tippunut takaisin siihen mitä oli, vaikka on 70 vuotias jo. Alkoi muuten struuman radiojodihoidosta tuokin.
- ******
****** kirjoitti:
Kun ei kaikilla ihmisillä ole kilpirauhasen vajaa toimintaa, oletko sitä ajatellut ? Et ilmeisesti, kyllä hyvin useilta lihavilta on otettu jo kilpirauhaskokeet, eikä heillä ole vajaatoimintaa muualla kuin korvien välissä. Kumma homma, että äidilläni ei noussut paino kuin 10 kiloa vuoden aikana ja nyt kun on saanut lääkkeet, niin paino on tippunut takaisin siihen mitä oli, vaikka on 70 vuotias jo. Alkoi muuten struuman radiojodihoidosta tuokin.
"Suomessa 75 000 henkeä käyttää tyroksiinia kilpirauhasen vajaatoimintaan." ja puolet vähän yli 5 miljoonasta ihmisestä on ylipainoisia, että aika vähän voi selittää lihavuutensa kilpirauhasen vajaatoiminnalla.
- Josefiina___
****** kirjoitti:
"Suomessa 75 000 henkeä käyttää tyroksiinia kilpirauhasen vajaatoimintaan." ja puolet vähän yli 5 miljoonasta ihmisestä on ylipainoisia, että aika vähän voi selittää lihavuutensa kilpirauhasen vajaatoiminnalla.
On hyvin hankala tajuta ongelmia syömisen kanssa jos itse ei ole kokenut ollenkaan paino-ongelmia.
Itse en tiedä oliko masennus itselläni ennen lihavuutta vai aiheuttiko lihominen masennuksen mutta yhdessä vaiheessa elämääni olin erittäin yksinäinen ja masentunut läheiseni kuoleman jälkeen.Mikään ei tuntunut miltään elämässä ja aloin syömään suruuni. Ahmin, ahmin ja ahmin. Mitä pahempia päiviä oli saatoin joskus jättää syömättä koko päivän kun en vaan jaksanut välittää,joinain päivinä pakenin ahdistusta rasvaisilla ja hiilihydraattipitoisilla herkuilla ja söin siihen asti että voin pahoin ja monesti vaan nukahdin tuohon oloon. Jollain tavalla ruoka toi turvallisuutta elämäntilanteessa jossa en tuntenut iloa oikeastaan mistään. En ikinä syönyt missään julkisilla paikoilla paljon vaan syömiset keskittyi lähinnä kotona olemiseen. Kauppareissu oli monesti ainut reissu päivän aikana koska en ollut työkykyinen ja monesti kaupasta tuli ostettua kaikkea lohturuokaa. Ja enpä masentuneena jaksanut välittää mistään, mietin vaan jaksanko elää ja oman kehon muoto oli yhdentekevä seikka. Yhtäkkiä huomasin naisena painavani 100 kg ja olevani todella ylipainoinen. Tajusin myös että olin täysin henkiseltä tasolta tasapainoton ja että minulla oli ylipäätänsä vääristynyt suhde ruokaan.
Tuosta kierteestä on todella hankala päästä pois. Onneksi hain apua ja pääsin sen verran tolpilleni että alkoi riittää energiaa muuhunkin kuin makaamiseen ja löytyi energiaa liikuntaan masennuslääkkeiden aloittamisen jälkeen. Tuon ajan jälkeen olen kokoajan taistellut painoni kanssa. Olen jojonnut ylös ja alas, yrittänyt kaikkea mutta pitkän prosessin tuloksena olen onneksi oppinut syömään viisi kertaa päivässä terveellistä ruokaa. Loppupeleissä en jaksa välittää siitä minkä muotoinen olen vaan enemmänkin siitä että olen onnellinen. Mutta kun pääsee siihen myönteiseen kierteeseen jossa alkaa pitää itsestään huolta ja suuntautua ulospäin siitä omasta mustasta maailmasta, alkoi paino tippua. : ) Nyt olen tiputtanut painoni normaalipainoiseksi ja tajuan että fyysisestä puolesta huoltapitäminen piristää mielialaa ja fyysistä puoltaan ei voi laiminlyödä. Mutta eipä enää oikein olisi ideaakaan maata vain ja syödä. En ymmärrä ihmisiä jotka tuomitsevat lihavat. Monesti taustalla on jotain mitä tuntematon ei voi tietää. Kierteestä pääsemistä ei todellakaan helpota ilkeät sanat ja syyllistäminen. Painon pudottaminen pysyvästi vaatii monesti todella suuria asennemuutoksia elämän suhteen ja monen vaiheen opettelemista ja läpikäymistä että OPPII ne uudet elämäntavat ja jatkaa niitä pysyvästi. Pelkään välillä että palaan samaan ahmimiskierteeseen mutta toisaalta onneksi nykyään saan paljon paremman mielen liikunnasta ja ihmisten näkemisestä kuin siitä että syön itseni ähkyyn herkuilla. Eli minun kohdallani lihavuus oli yhteydessä vaikeisiin aikoihin elämässä. - 1+11
Lihoit 5 kiloa yhtenä päivänä. Tais olla pikalihomisen maailmanennätys.
Jos on kilpirauhasen vajaatoimintaa niin sillon pitää vieläkin tarkemmin katsoa mitä syö. Siinä se vaan on. - ******
Josefiina___ kirjoitti:
On hyvin hankala tajuta ongelmia syömisen kanssa jos itse ei ole kokenut ollenkaan paino-ongelmia.
Itse en tiedä oliko masennus itselläni ennen lihavuutta vai aiheuttiko lihominen masennuksen mutta yhdessä vaiheessa elämääni olin erittäin yksinäinen ja masentunut läheiseni kuoleman jälkeen.Mikään ei tuntunut miltään elämässä ja aloin syömään suruuni. Ahmin, ahmin ja ahmin. Mitä pahempia päiviä oli saatoin joskus jättää syömättä koko päivän kun en vaan jaksanut välittää,joinain päivinä pakenin ahdistusta rasvaisilla ja hiilihydraattipitoisilla herkuilla ja söin siihen asti että voin pahoin ja monesti vaan nukahdin tuohon oloon. Jollain tavalla ruoka toi turvallisuutta elämäntilanteessa jossa en tuntenut iloa oikeastaan mistään. En ikinä syönyt missään julkisilla paikoilla paljon vaan syömiset keskittyi lähinnä kotona olemiseen. Kauppareissu oli monesti ainut reissu päivän aikana koska en ollut työkykyinen ja monesti kaupasta tuli ostettua kaikkea lohturuokaa. Ja enpä masentuneena jaksanut välittää mistään, mietin vaan jaksanko elää ja oman kehon muoto oli yhdentekevä seikka. Yhtäkkiä huomasin naisena painavani 100 kg ja olevani todella ylipainoinen. Tajusin myös että olin täysin henkiseltä tasolta tasapainoton ja että minulla oli ylipäätänsä vääristynyt suhde ruokaan.
Tuosta kierteestä on todella hankala päästä pois. Onneksi hain apua ja pääsin sen verran tolpilleni että alkoi riittää energiaa muuhunkin kuin makaamiseen ja löytyi energiaa liikuntaan masennuslääkkeiden aloittamisen jälkeen. Tuon ajan jälkeen olen kokoajan taistellut painoni kanssa. Olen jojonnut ylös ja alas, yrittänyt kaikkea mutta pitkän prosessin tuloksena olen onneksi oppinut syömään viisi kertaa päivässä terveellistä ruokaa. Loppupeleissä en jaksa välittää siitä minkä muotoinen olen vaan enemmänkin siitä että olen onnellinen. Mutta kun pääsee siihen myönteiseen kierteeseen jossa alkaa pitää itsestään huolta ja suuntautua ulospäin siitä omasta mustasta maailmasta, alkoi paino tippua. : ) Nyt olen tiputtanut painoni normaalipainoiseksi ja tajuan että fyysisestä puolesta huoltapitäminen piristää mielialaa ja fyysistä puoltaan ei voi laiminlyödä. Mutta eipä enää oikein olisi ideaakaan maata vain ja syödä. En ymmärrä ihmisiä jotka tuomitsevat lihavat. Monesti taustalla on jotain mitä tuntematon ei voi tietää. Kierteestä pääsemistä ei todellakaan helpota ilkeät sanat ja syyllistäminen. Painon pudottaminen pysyvästi vaatii monesti todella suuria asennemuutoksia elämän suhteen ja monen vaiheen opettelemista ja läpikäymistä että OPPII ne uudet elämäntavat ja jatkaa niitä pysyvästi. Pelkään välillä että palaan samaan ahmimiskierteeseen mutta toisaalta onneksi nykyään saan paljon paremman mielen liikunnasta ja ihmisten näkemisestä kuin siitä että syön itseni ähkyyn herkuilla. Eli minun kohdallani lihavuus oli yhteydessä vaikeisiin aikoihin elämässä.Just tarkoitan, eli ei aina vika ole kilpirauhasessa, mutta monet ylipainoiset väittävät myös ettei vika ole korvienkaan välissä. Sinullaha sitä oli, juurikin korvien välissä, eli hyvää oloa hait ruoasta, ehkä kotona opittua tai itse opittua. Mutta se juuri siinä on, ne elämäntavat, tottakai kaikilla meille tulee hetkiä, ettei niin jaksa kiinnostaa, esim. läheisen kuoleman johdosta tms. mutta hyvä tuo on jossain vaiheessa havahtua, ettei näinkään voi jatkaa. Itse olen aina liikkunut paljon, ja tulen ärtyisäksi jos en käy edes pienellä kävelylenkillä.
- erwxtwer
****** kirjoitti:
Just tarkoitan, eli ei aina vika ole kilpirauhasessa, mutta monet ylipainoiset väittävät myös ettei vika ole korvienkaan välissä. Sinullaha sitä oli, juurikin korvien välissä, eli hyvää oloa hait ruoasta, ehkä kotona opittua tai itse opittua. Mutta se juuri siinä on, ne elämäntavat, tottakai kaikilla meille tulee hetkiä, ettei niin jaksa kiinnostaa, esim. läheisen kuoleman johdosta tms. mutta hyvä tuo on jossain vaiheessa havahtua, ettei näinkään voi jatkaa. Itse olen aina liikkunut paljon, ja tulen ärtyisäksi jos en käy edes pienellä kävelylenkillä.
Paino-ongelmat ovata aina viime kädessä korvien väli ongelma ja se joka onnistuu laihdutuksessa, on saanut korvien välinkin kondikseen. Pätee kaikissa syömishäiriöissä.
- 93
ei siis uutta tietoa. Itse olen 20 kg ylipainoinen, mutta n syytä muuta kuin itseäni. Tänä talvena ja keväänä liikkuminen autolla töihin ja kotiin ja siitä sohvalle.
Normaaliruokailu ja normaalit ruoka-annokset, MUTTA siinä välissä esim. töissä kahveilla kaksi banaanikakun siivua ja kaupungilla kahvilassa hillomunkki. Nämä teki yhteensä ainakin40 kcal. Ei nämäkään joskus syötynä haitaisi, mutta kun tilanteita tuppaa tulee useammin...Eikä kukaan pakota vaan ihan itse.
Ja liikuntamahdollisuuksien puutetta turha valittaa, voisin lahteä puolen tunnin kävelylle koska vaan, mutta...
Eli aloittaja on oikeassa, mutta...- kunkunkuntoilemaan
desimaalivirhe? Voisit kerto ainakin kymmenellä nuo extra-kalorisi, riippuen tietysti kakkupalan koosta, ehkä paljon enemmänkin.
- 93
kunkunkuntoilemaan kirjoitti:
desimaalivirhe? Voisit kerto ainakin kymmenellä nuo extra-kalorisi, riippuen tietysti kakkupalan koosta, ehkä paljon enemmänkin.
virhe on,.Pitäisi olla noin 400 kcal (kalorilaskurilla laskettuna). Kuivakkkua ja pieni hllomunkki...
Tuo laskuri muuten herättää kyllä ajattelemaan. Kun rehellisesti merkitsee, - ??????
93 kirjoitti:
virhe on,.Pitäisi olla noin 400 kcal (kalorilaskurilla laskettuna). Kuivakkkua ja pieni hllomunkki...
Tuo laskuri muuten herättää kyllä ajattelemaan. Kun rehellisesti merkitsee,Eli rehellisesti, mutta niin kuin on täälläkin luettu, moni ylipainoinen ei syö juuri mitään ja lihovat itsestään, eli jättää ne pienet suupalat laittamatta ylös. Tuo on huomattu tutkimuksissakin, eli ei pistetä kaikkea suusta alas menevää ylös ja liiotellaan liikuntaa, mutta sen ymmärrän on eri asia kävellä viisi kilometriä hyväkuntoisena normaalipainoisena kuin ylipainoisena sohvaperunana. Mutta onko ihminen luotettava kun valehtelee tiedostaen tai tiedostamatta itselleenkin ? Mitä sillä saavuttaa ?
- 4-kymppinen mies
Nuorena luulin että en liho helposti. Painoindeksini oli n.20-22. 3-kympin jälkeen aloinkin lihoa ja pikkuhiljakseen painoindeksi oli jo n.35. Selvitin itselleni miksi olin lihonnut ja tein niihin asioihin muutoksen. Janojuomalimsat vaihdoin veteen ja söin reilusti pienempiä annoksia ja hiukan vähensin myös huonoja rasvoja ja kaikkea muuta ihan ylimäräistä esim. juustonaksuja. Aloin laihtua 2kg/kk. On sitten minkälaiset luut tai aineenvaihdunta niin sen mukaan eletään mitä on mutta lihominen johtuu itsestä eli minäkin olin herkutellut liian säännöllisesti. Nyt herkuttelen vain joskus. Koska jos syö 1kg läskiä yhdessä vuorokaudessa niin se lisää omaa rasvakudosta vain 100grammaa (loput muuttuu kakaksi), mutta jos sen saman läskin jakaa 10:lle päivälle niin samasta läskistä lihookin sen koko kilon. Normaalimäärää syömällä ei laihdu. Eli jos on päässyt lihomaan niin sitten on vaan syömisestä tingittävä jonkun aikaan. Mulla oli 2-3 ekaa kuukautta vaikeeta kun kaikkea teki mieli, mutta sitten olin jo tottunut. Mulla jatkuu vielä laihdutus. Nyt painoindeksi on 25,5. Pahimpia lihottajia ovat sokeri ja alkoholi. Ne kun tekevät muutenkin niin laiskan olon ja nukuttavat ja janottavat.
- laihduttaja
Oma kokemukseni:
Jouduin syömään lääkkeitä joiden vuoksi kuukautiset jäi pois aloin lihoa vaikka söin kuten ennen ja tein raskasta työtä kiloja tuli muutamassa kuukaudessa 15kg.Lääke vaihdettiin toiseen muidenkin sivuvaikutusten vuoksi mutta paino ei alkanut laskea.Työ suhteeni loppui jäin työttömäksi ja aloitin laihdutuksen n.vuosi lihomisen jälkeen.Laihdutin pelkällä ruokavaliolla 20kg 10kk aikana,olin laihtunut 73kg ->53kg pääsin myös töihin jälleen ja työ oli fyysisesti raskasta.Tähän 53kg tuli stoppi paino ei enää pudonnut ja olin jo todella nälkäinen,aloin syödä normaalisti ja unohdin laihdutus ruokavalion painoa tuli lisää heti 5kg ja siinä se on pysynyt.
Tällä halusin sanoa vain että uskon että jokaiselle on se "oma paino" toiset on todella laihoja vaikka syövät paljon toiset pyöreitä vaikka miten yrittäisi syödä vähän ja terveellisesti.Ja se että siihen lihomiseen voi olla muukin syy kuin oma laiskuus.- ex lihava
Niin, ne jotka eivät ole koskaan kärsineet ylipainosta eivät pysty eivätkä haluakaan ymmärtää niitä moninaisia syitä mitkä johtavat ylipainoon. Siis syömiseen yli kulutuksen. Harva on syntyessään ylipainoinen eikä kovin moni lapsenakaan (niitäkin tosin on nykyään enenevässä määrin). On monia syitä miksi ihminen alkaa syödä liikaa. Harvemmin kai vauvat syövät liikaa, joku sen laukaisee myöhemmin.
Kuten jo mainittukin esim. psyyken ongelmat, lääkkeet (etenkin mieliala- ja hermokipulääkkeet), erilaiset sairaudet, hankalat elämäntilanteet, hormonaaliset muutokset (esim.vaihdevuodet). Ei kukaan huvikseen ja tarkoituksella lihota itseään (ellei ole itsetuhoinen tai täysin välinpitämätön mikä esim.masennukseen voi liittyä), joku syy siihen aina on miksi ahmii yli kulutuksen. Ahmimishäiriöstä esim. tässä:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00819
Myös väärät ravintotottumukset esim. lapsesta lähtien (mieltymys makeaan jos lapsena syötetty paljon makeaa ym.), väärä ateriarytmi voivat olla syynä. Sitten esim. hermokipuihin (myös masennukseen kuten Ttriptyl) käytetyt lääkkeet lisäävät rutkasti ruokahalua, se on myös niiden lääkkeiden sivuvaikutuksissa sanottu (lääkäri myös maininnut). Sitä ruokahalua vastaan on todella vaikea taistella joskaan ei mahdotonta.
Mutta niitä jotka tuomitsevat ja syyllistävät ylipainoiset ei nämä asiat kiinnosta. Vaan aina se sama "virsi" oma vika, syö vähemmän, liiku enemmän jne.jne. Syistä, ja taustoista riippumatta. Ihan kuin jokaikinen ylipainoinen ei sitä tietäisi ja olisi yrittänyt kuka enemmän kuka vähemmän. Mutta tuskin löytyy ketään joka ei olisi edes joskus yrittänyt laihtua. Tunnen lukuisia ylipainoisia ja kaikki ovat ainakin joskus yrittäneet. Joku on onnistunut joku ei.
Jos ei yrityksistä huolimatta onnistu niin helposti luovuttaa ja antaa olla vaan. Sama kuin tupakanpoltto tai viinanjuonti. Joku onnistuu lopettamaan, joku ei. Tosin syömistä ei voi kokonaan lopettaa (vaikka samanlaista riippuvuutta aiheuttaa) toisin kuin nuo edellä mainitut toiminnat. Se tekeekin syömisen/painon hallinnasta haasteellista.
Että se voisi olla myös periytyvää.
- luita vaan
Periytyvää?
Tarkoitat siis opittuja käyttäytymismalleja. Varmasti onkin. Muttei se ole mikään syy. Kuten ei sekään, että luut painavat kilon tai korkeintaan puolitoista enemmän kuin sen 40 kiloisen ja 150 senttisen.
Mullakin on isot luut. Silti painan alle 60 kiloa, ja pituutta on 165cm. luita vaan kirjoitti:
Periytyvää?
Tarkoitat siis opittuja käyttäytymismalleja. Varmasti onkin. Muttei se ole mikään syy. Kuten ei sekään, että luut painavat kilon tai korkeintaan puolitoista enemmän kuin sen 40 kiloisen ja 150 senttisen.
Mullakin on isot luut. Silti painan alle 60 kiloa, ja pituutta on 165cm.Ruumiin rakennetta. Se määräytyy sinulle jo syntyessäsi.
- fassfhj
ramipussinen kirjoitti:
Ruumiin rakennetta. Se määräytyy sinulle jo syntyessäsi.
Ruumiinrakenne on toki periytyää, mutta ei kukaan ole ruumiinrakenteeltaan lihava.
- Pieni pyöreä
"Kun niin monet ylipainoiset aina mielellään keksivät tekosyitä ylipainolleen niin on pakko sanoa et syy on yksinomaan ihminen itse! Ei voida syyttää aineenvaihduntaa, ei isoja luita, ei geenejä ei mitään muuta kuin vain henkilöä itseään. Ei sitä ruokaa kukaan väkisin kurkkuun kippaa, kyllä se on ihminen itse joka syö itsensä ylipainoiseksi. Olen tässä seurannut ihmisiä erilaisissa tilanteissa, kahvilassa, luennoille, työpaikoilla ja kyllä ne kaikkein ylipainoisimmat ovat niitä joilla on koko ajan ruokaa nenän edessä ja se ruoka aika usein on pullaa, suklaata, sipsejä tai muuta vastaavaa. Ja annoskoot ovat varsin suuria."
Ihan minkä tahansa tutkimuksen mukaan geenit määräävät noin 50% ja ympäristö noin 50% painosta. Perimä ja ympäristö vaikuttavat hyvin monella tavalla ruokavalion koostumukseen tai annoskokoon. Lihavilla ihmisillä on esim. erilainen suoliston bakteerikanta kuin laihoilla, joka vaikuttaa siihen, että lihavilla suurempi määrä niellystä ravinnosta imeytyy suolistosta verenkiertoon. Perimä vaikuttaa esim. vartalon muotoon: toisilla paino kertyy vain vatsaan, joitilla puolestaan lantioon ja reisiin. Nykyisin jo tiedetään, että lantiolla rasva on terveydelle vähemmän haitallista kuin vyötäröllä. Annoskokoja eivät ole kaikki keksineet itse, vaan niihin liittyy erilaisia bisnesideoita ja mainostempauksia, esim. ei voi ostaa 100 g karkkipussia, vaan kaikki ovat sen 400 g. Sekä perimä että ympäristö (tottumukset) vaikuttavat siihen, kuinka suuri ruokahalu on, ja haluttaako enemmän makea vai suolainen mässäily.
Omituista, että toisaalta ylipainoa pidetään jokaisen yksilön henkilökohtaisena ongelmana, mutta silti sitä jotkut pitävät (etenkin ne, joita itseään asia ei koske) yhteiskunnallisena velvollisuutenaan asiaan puuttua ja siitä kommentoida!
"Joten, jokainen ylipainon kanssa kamppaileva katskokoon peiliin ja sitten jääkaappiin, ei ne kilot lähdet sipsipussilla ja sohvalla maaten, kyllä sitä täytyy itse tehdä jotain asialle!"
Näin mielenterveyskuntoutujana sanon, että kannustatpas tosi hienosti toisia positiivisiin elämänmuutoksiin, kun heitä oikein urakalla haukut! Masennukseen ei TODELLAKAAN auta yhtään, että joku ylimielinen besserwisser tyhjentää keskustelupalstalle omien aivojensa tunkion...- taas näitä....
"...ei voi ostaa 100 g karkkipussia, vaan kaikki ovat sen 400 g."
No just tätä. Laihtuneet ja normaalipainoiset eivät osta sitä 100 gramman pussiakaan! Jos haluaa olla hoikka, sen eteen on oikeasti tehtävä töitä! Hyvin harva aikuinen on "ihan itsekseen" hoikka.
Sairauksille ei tietenkään voi mitään. Masennus ja mielenterveysongelmat ovat varmasti suurimmat syyt lihavuudelle. Ahmiminenhan ei ole tervettä. Normaali terve ihminen osaa lopettaa syömisen ennen kun paisuu epäterveellisiin mittoihin.
Toivottavasti tervehdyt :)
Noi prosentit lihavuuden periytyvyydestä eivät pidä paikkaansa. Kyllä lihavuuteen voi vaikuttaa ihan itse. - tööt28
taas näitä.... kirjoitti:
"...ei voi ostaa 100 g karkkipussia, vaan kaikki ovat sen 400 g."
No just tätä. Laihtuneet ja normaalipainoiset eivät osta sitä 100 gramman pussiakaan! Jos haluaa olla hoikka, sen eteen on oikeasti tehtävä töitä! Hyvin harva aikuinen on "ihan itsekseen" hoikka.
Sairauksille ei tietenkään voi mitään. Masennus ja mielenterveysongelmat ovat varmasti suurimmat syyt lihavuudelle. Ahmiminenhan ei ole tervettä. Normaali terve ihminen osaa lopettaa syömisen ennen kun paisuu epäterveellisiin mittoihin.
Toivottavasti tervehdyt :)
Noi prosentit lihavuuden periytyvyydestä eivät pidä paikkaansa. Kyllä lihavuuteen voi vaikuttaa ihan itse.myös masennuksen ja surun lääkkeiden lopputuloksena 25 kg ylimääräistä. En syö muuta kuin leipää ja makkaraa. Ei silti paino lske.
- järkkyä...
tööt28 kirjoitti:
myös masennuksen ja surun lääkkeiden lopputuloksena 25 kg ylimääräistä. En syö muuta kuin leipää ja makkaraa. Ei silti paino lske.
"En syö muuta kuin leipää ja makkaraa. Ei silti paino lske."
Ei ihme että olet lihava, jos syöt noin! Tuolla syömisellä paino ei taatusti laske, vaan nouseeeee....
Ala syömään kunnolla, niin painosi tippuu.
- paksutyttö
Olet periaatteessa oikeassa mutta vain periaatteessa.
Kirjoitat, että syy (ylipainoon) on yksinomaan ihminen itse. Niin, mutta ihminen on hyvin monimuotoinen ja mutkikas olento. Katsos kun normaalilla ihmisellä on tunteita, huonompi tai parempi itsetunto ja -luottamus, lapsuudentottumukset, elinympäristö ja vaikka mitä, jotka saavat aikaan sen, ettei asiat ihan niin suoraviivaisia ja helppoja ole kuin jostain yksinkertaisemmin aivosoluin varustellusta ihmisyksilöstä voi päälle päin näyttää.
Ja kaikille paksukaisille: tsemppiä! Periaatteet tiedämme kyllä kaikki. Yritetään rämpiä itsemme suossa jollekin mättäälle miettimään asioita, keinojamme, mahdollisuuksiamme ja päämääriämme. Muistakaa kohtuullisuus!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?
Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot6294593Muuttaisiko viesti mitään
Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j513603Valpuri Nykänen elokapina
Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.1043491- 383011
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni132469Oon vähän ihastunut suhun nainen
Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)192374- 322281
Oot pala mun sielua
Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my172120- 292055
Hei T........
Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu482013