Olen avioliitossa ollut 2v kivan naisen kanssa. Kysyn nyt mielipiteitä asiasta, joka tekee liitostamme yhtä helvettiä. Vaimoni on johtavassa asemassa lakimiehenä yrityksessä ja hänen työpäivänsä on n. 9.00-18.00 tavallisesti. Tämän kevään aikana hänellä on ollut 2-3 x viikko asiakastapaamisia. Tälläkin hetkellä kuulemma
ruokailemassa Saslikissa. Alan tuntea itseni hänen lapsien hoitajaksi. Onko tosiaan firmojen lakimiehet, nyt nainen 2-3 päivää viikossa asiakastilaisuuksissa?. Itse olen kirvesmies ja ainoat juhlat on harjakaiset työni puolesta, jotka tänä päinä ei päätä huimaa. Molemmat olemme eronneita kertaalleen ja nyt uudessa liitossa. Pelkään, että on löytänyt akateemisen ja koulutustasoltaan samankaltaisen panokaverin. Naiseni on erittäin seksiorjentoitunut, toisin kun minun ex oli. Kiva olisi kuulla mielipiteitä teiltä asiasta.
ruokailemassa Saslikissa. Alan tuntea itseni hänen lapsien hoitajaksi. Onko tosiaan firmojen lakimiehet, nyt nainen 2-3 päivää viikossa asiakastilaisuuksissa?. Itse olen kirvesmies ja ainoat juhlat on harjakaiset työni puolesta, jotka tänä päinä ei päätä huimaa. Molemmat olemme eronneita kertaalleen ja nyt uudessa liitossa. Pelkään, että on löytänyt akateemisen ja koulutustasoltaan samankaltaisen panokaverin. Naiseni on erittäin seksiorjentoitunut, toisin kun minun ex oli. Kiva olisi kuulla mielipiteitä teiltä asiasta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voisin kuvitella, että naisellasi on suhde, mutta vaikea on sanoa. Miten sänkyasiat menee? Onko vähentynyt jne. Ehkä pitää timpuria vain väliaikaisena, kunnes löytää akateemisen. Muista, että ei kaikki hae näin. On teillä huima koulutusero toki ja se voi vaikeuttaa elämäänne. Et ymmärrä lakipiirien kieltä, mutta en nekään ymmärrä timpureiden juttuja. Ole ylpeä ammatistasi. Se on loistava ammatti. Voit tosiaan tehdä jotain kongreettista. Lakimiehet me kaikki tunnemme. Voinko kysyä missä ihmeessä olette edes tavannu?
Ei kenelläkään missään ammatissa ole 2-3 asiakastilaisuutta illalla viikossa! Ei edes ammattimyyntimiehillä. VAimos panee työkaveriaan, jolla on kanssa työläinen puolisona. Välillä on kiva panna älyllisesti tasavertaisensa kanssa. Kiinnostaahan sinuakin parturi-kampaajat?
Jos sata lasissa panostaa uraansa ja on firmassa merkittävässä asemassa, niin vallan mainiosti voi olla pari-kolme asiakastilaisuutta viikossa. Ehkei säännöllisesti, mutta kausiluontoisesti kuitenkin. En tiedä, oletko itse ammattimyyntimies - mutta taitaa olla "pikkuisen" eri juttu kuin olla lakimies, sorry vaan. Ystäväni on osakkaana keskisuuressa kaupungissa lakiasiaintoimistossa, joka hoitaa niin yksityisten asiakkaiden kuin firmojen ja yhteisöjenkin asioita, ja ihan "laillisia" menoja pukkaa samaan tahtiin kuin mitä aloittaja kirjoittaa pitkät työpäivät. Ystävääni tosin ei kukaan ole vahtimassa, kun on tietoisesti valinnut sinkkuna olon - menestyvän naisen kun on tunnetusti hankalaa yhdistää ura ja perhe.
Aika erikoinen yhdistelmä on kyllä aloittaja ja vaimonsa noin ammatillisessa mielessä... Ja ehkä asetelma on jotenkin alkanut miestä "närästää"..? Jos "lasten hoitajana" olo mättää, kerro siitä vaimollesi! Ja jos olet fiksu mies, yrität myös rakentavalla keskustelulla päästä sisälle näihin naisesi menoihin - kysele aidon kiinnostuneesti, älä mustasukkaisesti hänen työstään, niin eiköhän sieltä vastauksia sinua askarruttaviin kysymyksiin irtoa.
"Ja ehkä asetelma on jotenkin alkanut miestä "närästää".."
itse en miehenä en näe moisessa "avioliitossa" järjen häivääkään. toinen on siis aina kuuteen asti töissä ja käy kääntymässä kotona.
kyllä mun vaimo sais rakentaa yksin uraansa, jos tuollatavalla käyttäytyisi.
mitä tule apn petosepäilyihin, niin kyllähän tuollaisia töitä on oikeasti olemassa.
ne ovatkin sitten unelmaduuneja pettureille koska työn varjolla voi olla pois kotoa vaikka kuinka paljon tahansa.
Onko öitä pois?
Tuskin päivisin ketään paneskelemaan alkaa ja onhan se varmaan mukavampi päivällistä syödä herrojen parissa kuin tulla kuunteleen kitinää kotiin..
Se on aivan totta, että kouluja käyneet viihtyy hyvin keskenään ja porinat on aivan erit kuin tavallisen duunarin kanssa, tiedän tämän kokemuksesta. Olevinaan hienompaa sakkia, kuin onkaan..
Oltiin mekin alussa kumpikin tavallisia duunareita ja onnellisia, sitten mies aloitti opiskelut ja nyt korkeasti kouluttautuneena selvästi suhtautuu minuun alentuvasti! Ylimielisyys on tullut kuvaan mukaan, ja ne työpaikan pippalot on lisääntyneet jatkuvasti...yömenoineen..
Sun pitää varmaan nostaa kissa pöydälle ja sanoo tosta lapsenlikkana olosta,ettei se käy!
Semmoisen asian oon huomannu, että hyvin helposti ne muksut pukataan kokonaan sille hoidettavaksi, joka siihen alkaa. Joutaa se sunkin akkas itse pentunsa hoitaan! Vähentäköön menojaan!
Itse olen jo vaihtanut eri huoneeseen nukkumaan ja mietin eroa, lapseni kuitenkin jo teinejä.
Ei ainakaan meillä onnistunut enää yhteiselämä, tuli tämä isännän "herrottuminen" koulutuksen myötä liian häiritseväksi asiaksi! Tunnen olevani vain kotiapulainen.