Olen vasta huomannut, miten paljon olen sokeana ja ymmärtämättömänä aiheuttanut vahinkoa muuten niin toimivalle ja ihanalle avioliitollemme. Minä odotan mieheltäni liikoja, vaadin mahdottomia, olen pitänyt häntä itsestään selvänä. Nyt ymmärrettyäni miten paljon suhteemme on pikkuhiljaa muuttunut alkuajoista tämän takia, minun oloni on kauhea. Meillä on ollut paljon riitoja viime aikoina, ja mies on monesti sanonut ettei enää meinaa jaksaa tätä, vaikka sitten myöhemmin sovun tultua hän on antanut anteeksi. Ihanaa aikaa kestää sen jälkeen aina siihen asti kunnes keksin taas jonkin uuden turhan valituksen aiheen. En tosiaankaan ymmärrä miten hän jaksaa aina antaa minulle anteeksi. Minä en halua pitää häntä itsestäänselvyytenä, sillä ei hän sitä ole. Minulla on suuren suuri asennevamma ja saan jatkuvasti luotua lisää olemattomia ongelmia päässäni, ja sitten hän saa kestää niitä. Hän ei todellakaan ansaitse tällaista.
Miten voisin oppia arvostamaan niitä pieniä ihania asioita mitä saan kokea tämän rakkaan henkilön kanssa? Esim. seksin aikana, kun olisin odottanut häneltä jotakin muuta ja sitten olen pettynyt häneen ja valittanut jälkeenpäin, on tullut riita. Tai jos tunnen etten mukamas ole saanut tarpeeksi hellyyttä/huomiota häneltä, lisää nalkutusta minulta...jne.. Tajuan aina vasta jälkeenpäin miten kauhea olen ollut. Haluan korjata tilanteen mahdollisimman pian. Auttakaa :(
Miten voisin oppia arvostamaan niitä pieniä ihania asioita mitä saan kokea tämän rakkaan henkilön kanssa? Esim. seksin aikana, kun olisin odottanut häneltä jotakin muuta ja sitten olen pettynyt häneen ja valittanut jälkeenpäin, on tullut riita. Tai jos tunnen etten mukamas ole saanut tarpeeksi hellyyttä/huomiota häneltä, lisää nalkutusta minulta...jne.. Tajuan aina vasta jälkeenpäin miten kauhea olen ollut. Haluan korjata tilanteen mahdollisimman pian. Auttakaa :(
Vastaukset 21
Vanhimmat
sulta puuttua pitkälti kyky empatiaan..? Eli et osaa asettua miehesi asemaan ja miettiä, miltä susta itsestäsi tuntuisi jatkuva valitus, kun kuitenkin parhaasi teet?
Ei tässä oikein muuta keinoa tule mieleen kuin se, että pistät itsesi "tehotarkkailuun" ja mietit sanomisiasi ennen kuin ne suustasi ulos pullahtavat. Annatko itse miehellesi kaiken, mitä häneltä odotat?
Sinun täytyy taas kääntää ajattelusi "samoin päin" kun se oli suhteen alussa. Silloinhan toinen on lähtökohtaisesti hyvä ja ihana kunnes muuta todistetaan. Pidemmässä liitossa taas käy joillekin niin että hyväkin puoliso on lähtökohtaisesti huono, väärässä ja ärsyttävä jos ei tee jotain ihan erityisen hyvin ja ihanasti. Ja niinhän se ei voi mennä kovin kauaa tai toinen tosissaan kyllästyy nalkuttamiseen. Jos puolisossa ei ole mitään suurta vikaa niin häntä pitää kohdella kuten hyvää ihmistä kuuluu, rakastavasti ja arvostavasti. Ei toisen tarvitse koko ajan todistella hyvyyttään, kyllä sellaisen tavallisen käytöksen pitää riittää, juhlahetkinä sitten enemmän.
Terveisin: Miehesi kohtalotoveri jonka vaimon kärttyisyys on jo kyynistänyt rakkauden suhteen...
Itseasiassa olen erittäin empaattinen ihminen, ettei se siitä johdu ainakaan etten ymmärtäisi miltä hänestä tuntuu... en kai muuten olisi niin ahdistunut koko asiasta. Minä voisin kyllä antaa hänelle mitä tahansa, mutta hän ei odota minulta mitään sellaista mitä en voisi antaa. Koska hänellä tässä on se "terve" ajatusmaailma kumminkin, ei minulla... kaipa minun tosiaan pitää tarkkailla ajatuksiani todella huolella nyt jonkin aikaa.
Juuri eniten pelkäänkin, että teen jotakin pahaa hänen tunteilleen, enkä todellakaan halua aiheuttaa mitään kyynistymistä. Kohtelen häntä normaalisti kyllä rakastavasti ja arvostavasti, aina siihen asti kun ajatuksiini alkaa muodostua jotakin mikä olisi voinut mennä "eri lailla". Olen alkanut pikkuhiljaa tunnistamaan jos perusteettomia pettymyksen tms. tunteita alkaa ilmaantua, jolloin tiukkaan itseltäni ajatuksissani tarkoin että miksi tunnen näin. Tiedän, että on todella korkea aika alkaa tunnistamaan ne joka kerralla, ennen kuin mitään pahaa ehtii tapahtua.
1) Olet itse tajunnut asian! Hyvä alku!!
2) Haluat korjata omat tapasi. Vielä parempi alku!!!
3) Asia on todella tärkeä. Mies voi hyvin, kun saa arvostusta ja tunteen siitä, että on pystyvä (ihan mihin tahansa autonajosta, sängyn kautta kaupassa käyntiin). Jos mies ei saa tunnetta, että pystyy, hän voi kehnosti ja hakee paikan, jossa sen tunteen saa. Eli älä missään nimessä valita ja nalkuta. Anna tunnustusta. Voi sanoa ihan lyhyestikin, että teit tuon hienosti ( mikä asia tahansa!) Ei tarvitse pitkiä jaaritteluja vaan ala antaa tunnustusta.
4) Anna puhdas tunnustus. Älä liitä siihen mitään. Esim. "Hyvin tehty, ja laittaisitko sitten nuo lehdet vielä järjestykseen ja sitten pitäisi mennä...." Pelkkä: "Hyvin tehty!" Sitten hiljaa. Ellet sitten jatka kehumista. Se käy.
Siis erittäin olennainen asia!!! Mies juoksee arvostuksen perässä (ihan siis asiallisesti, mutta juoksee kuitenkin). Jos sitä ei saa kotoa, hakee mistä tahansa muualta (muut naiset, työ, harrastukset). Jos saa omalta vaimoltaan, pysyy tyytyväisenä tämän naisen kanssa koko elämänsä.
Ne naiset, jotka ymmärtävät tämän puolen miehen psyykkeestä eivät koskaan joudu hakemaan puolisoaan mistään! Äijää piisaa niin, että valitsee vain! Niin harva tämän tajuaa. Kaikkea muuta suomalainen mies naiselta saa, paitsi arvostusta ja tunnustusta naiselta. Ne muutamat naiset, jotka tämän oivaltavat, eivät sitten olekaan missään miespuutteessa! Muut naiset meikkaavat ja leikkaavat minkä kerkeävät. Sorry: ei auta. Parhaat miehet saa tunnustusta antamalla! Ei tarvi edes valehdella. Jokaista voi jostain kehua.
Mutta entäs mistäs se nainen sitä kannustusta ja kehua saa?
Jos on sellainen mies, joka ei puhu eikä pukahda ja näyttää iän myötä vaiva vaan pahenevan..
Meillä ainakin on nykyään hiljaista kuin huopatossutehtaalla ja minä olin kuitenkin ennen se sirkuttaja, nyt on vain nokka katkennut minultakin.. :(
Liitossa oltu 24 vuotta.
yksin, sinun kaltaisia naisia taitaa olla suurin osa naisista, joita me miespolot saamme kestää.
Heko heko!
vika kohtaan piti mennä aloittajalle.
Vähän jo ihmettelinkin...
Mut noinhan se tieten on..miksikähän?
Olen ajatellut tuota kehumista ja arvostuksen näyttämistä, mutta jotenkin se on vain jäänyt nimenomaan ajatuksen tasolle.. siis toki hän on pystyvä moneen asiaan ja olen siitä kiitollinen, mutta minun pitänee opetella myös sanomaan se ääneen useammin. Kiitos muistutuksesta. :) olen kuullut ennenkin että tällainen olisi todella tärkeä asia.
Ei hän minua paljon kehu sanallisesti, mutta jostain syystä se ei ole edes asia mitä häneltä vaatisin. Tiedän sen hänen kosketuksesta, katseista jne. että en minä ole ainakaan vastenmieliseksi tai huonoksi muuttunut hänen silmissään. Ja toisaalta en minä sitä kannustusta/kehua niin paljon tarvitse, ennemminkin pieniä hellyydenosoituksia ja ymmärrystä.
En ole päässyt tällaista todistamaan, mutta toivottavasti näin ei olisi oikeasti. Mutta toisaalta, miksi kukaan haluaisi enää edes mennä naimisiin tai seurustella jos suurin osa naisista olisi minun kaltaisiani? Luulen, että minä olen vain jonkin sortin erityistä pohjasakkaa, ja mieheni taas jotenkin erityisen kärsivällistä ja pitkäpinnaista tyyppiä...
Vastasin vaimolle. Sama vastaus miehelle vähän toisin painotettuna: nainen kaipaa tunteen, että on rakastettu. Sitä vaan antamaan.
On helkutin tärkeä asia! olen ihan tosissani: SANO ääneen. Ei tarvi pitkää rotlaa, jotain pientä riittää. Muistaa kyllä. On siis helkutin tärkeä juttu!
Tsemppiä
Pidä itsestäsi huolta. Et ole mitään pohjasakkaa! Ihan laatuvaimo!
Tykkää taatusti sinusta. Huomaat itse sen kyllä.
John Gray, miehet ovat marsista, naiset venuksesta, niin ymmärrät ettet ole niin vaikea kun luulet!
pätkiä kirjasta:
"Miehet riitelevät oikeudesta olla vapaita, naiset riitelevät oikeudesta olla vihaisia. Miehet haluavat tilaa, mutta naiset haluavat ymmärtämistä.
Kun nainen saa tukea kuulluksi tulemisen tarpeelleen, hän pystyy tukemaan miehen vapauden tarvetta.
Miehet kaipaavat ensisijaisesti luottavaista, hyväksyvää ja arvostavaa rakkautta. Naiset kaipaavat etupäässä hellää, ymmärtäväistä ja kunnioittavaa rakkautta." (luottavainen rakkaus, esim. luotat miehelles pahan mielen ja luotat, että miehes lohduttaa, ymmärtää ja välittää)
Kumpikin; mies ja nainen haluaa samaa, että nainen on tyytyväinen, jos miehestä tuntuu ettei saa naistaan tyytyväiseksi, loppuu motivaatio yrittää.
"Miehet riitelevät oikeudesta olla vapaita, naiset riitelevät oikeudesta olla vihaisia. Miehet haluavat tilaa, mutta naiset haluavat ymmärtämistä."
Voi morjens jos mieheni yrittäisi soveltaa noita oppeja minuun. Kaikesta päätellen olen mies, koska tila on se mitä ennen kaikkea haluan. Molemmat meistä haluavat tulla ymmäretyiksi ja arvostetuiksi (eivätkö kaikki ihmiset halua?) ja meillä on miehen ja toki myös minun mukaan oikein hyvä suhde.
Jokaisen kannattaa ihan ensin pohtia, sopiiko yleiskys ö omaan elämään lainkaan, ennen kuin alkaa seurata näitä huuhaa-raamattuja.
Olet jo tiellä kohti parempaa parisuhdetta, kun olet huomannut omat virheesi ja haluat muuttua. Muista, että muuttuminen ei ole helppoa, vaan se vaatii työskentelyä sen eteen.
Voisitko kertoa miehellesi avoimesti tästä havainnostasi? Varmasti miestä lohduttaa jo tietokin siitä, että olet huomannut tuhoisat käyttäytymismallisi ja että pyrit muutokseen. Kun puhut miehellesi tästä, älä lupaa mitään, mutta sitoudu itse oman pääsi sisällä muutokseesi lupauksen tavoin. Miehelle puhuttuasi asiasta olet ikään kuin tilivelvollinen hänelle, siis hän kyllä huomaa sinun lipsumiset, vaikka ei mitään niistä sanoisikaan. Muutoksiin on helpompi pyrkiä yhdessä kuin yksin.
Mieti, miksi valitat niistä turhista asioista. Ovatko valituksesi aiheet oikeasti turhia vai onko niillä jotain merkitystä sinulle? Esimerkiksi pöydälle jätetyt tiskit eivät välttämättä ole turha valittamisen aihe, jos sinä haluaisit kotisi olevan siisti. Mieti siis, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, ja kerro niistä myös miehellesi. Vastaavasti kysy myös mieheltäsi, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä. Näin osaatte paremmin ennakoida toistenne tarpeita ja ehkä vältytte riidoilta.
Mieti, miksi odotat niin kauan asioitten suhteen, että pääset valittamaan ja nalkuttamaan niistä. Etkö voisi vaikka pyytää miestäsi jo seksin aikana tekemään haluamiasi asioita? Muista, ettei miehesi ole ajatusten lukija! Hän ei voi tietää, mitä haluat, jos et kerro hänelle. Anna miehellesi mahdollisuus tehdä sinut onnelliseksi kertomalla, mitä haluat ja tarvitset. Pelkäätkö kenties torjutuksi tulemista, etkä siksi uskalla tuoda toiveitasi julki? Jos pelkäät sitä, niin kerro siitä myös miehellesi, niin ehkä hän voi koettaa tehdä sen varovasti, jos ei aina voi toteuttaa toiveitasi.
Ajattele mitä sanot ettet sano mitä ajattelet! Niin yksinkertaista se on.
teille jotka olette vastanneet ja auttaneet. :) Tunnen hillitseväni itseäni ja temperamenttiani joka päivä paremmin, oli hyvä saada näitä neuvoja. Kaikkea hyvää teille!