Terve,
Olen 24 vuotias mies, ja etsin jotain yhdelle 21 vuotiaalle tytölle..
Olen tänään ollut erittäin surullinen.. Pitkän pitkä tarina takana, mutta minä ja entinen tyttöystäväni asumme nyt yhdessä vaikka olemme eronneet ja muuttaneet erillemme jo aikaisemmin.
HÄn on käynyt kovia läpi, hänen vanhempansa eivät ole fiksuimmasta päästä ja hännen isänsä on kohdellut häntä väkivalloin ja muutenkin eerittäin huonosti kotona. Suhteemme alkoi tästä syystä, ja jatkui, koska rakastuimme, täysin.
Tunnen häntä kohtaan syvää vastuuta, ja tästä syystä osin erosimmekin. Olen hänen suojeliansa maailmalta, ja kaikelta pahalta. Olen yrittänyt saada häntä pitämään puoliaan, mutta se ei näytä onnistuvan.
Hän on erittäin mukava, liiankin. Hän antaa periksi, ei osaa pitää puoliaan, eikä oikein kestä pahaa, enkä ihmettelekään, kaiken sen jälkeen jonka hän on käynyt läpi.
Olen ollut hänestä erittäin ylpeä. Kun tapasimme hän ei halunnut käydä kouluja, ei tehdä mitään, koska ajatteli ettei ole sen arvoinen jne. Olen tukenut häntä kaikin voimin, ja kohta hän valmistuu, hän sai työpaikan noin 10 muun hakijan ylitse, ja hän sai viimein tunteen että asiat ovat kuten pitääkin, ja hän on aivan normaali, ja tulee pärjäämään jos vain uskoo itseensä.
Hänen entiset ystävänsä olivat hänestä riippuvaisia ja vaativat häneltä jatkuvasti mitä mitäkin outoja asioita eikä hän osanunut pistää vastaan. Juteltuamme aikamme hän otti eroa ystävistään, ja löysi uudesta koulustaan uusia ystäviä, jotka selvästi kohtelivat häntä paremmin. Se piristi häntä myös erittäin paljon.
Nyt kuitenkin kävi ilmi, että hänen kaveriporukkansa oi ollut vapunvietoss a ilman häntä, ilmoittamatta hänelle mitään. Hän pettyi pahasti, koska hänellä on niin vähän josta olla ylpeä vielä.. Hän ei juo, eikä muutenkaan pidä senlaisesta toiminnasta, ja ehkä ystävät vaan eivät pyytäneet häntä mukaan koska tiesivät ettei hän välttämättä tulisi, mutta mielestäni he olivat erittäin ajattelemattomia, enkä olisi heiltä odottanut aivan tuollaista.. Ei käynyt mielessä..
Olen miettinyt paikkaa hänelle tässä maailmassa... Enkä vain näe sitä oikein kunnola. En tietenkään tiedä kaikkea maailmasta, mutten pysty katsomaan häntä silmin ja sanovan että kaikki järjestyy hyvin, ja että tulen aina olemaan tässä, ja ettei hänen tarvitse huolehtia..
Mihin tällainen hyvää tahtova tyttö kuuluu? Hän ei osaa mitään erityistä, hänen vanhempansa pitivät siitä aika hyvin huolen. Olen yrittänyt opettaa hänelle musiikkia, omaa intohimoani, muttei se ole sama asia tietenkään kun hänellä itsellään ei siihen ole kovin innokas halu.. Tai samanlainen polte kuin lapsella joka on valmis oppimaan kaikkea uutta.
Hän tarvitsisi luotettavaa seuraa, johon hän ei koko painollaan ikinä tukeutuisi, mutta voisi tietää heidän olevan siinä. Itse olen tehnyt jo niin paljon kuin pystyn, mutta oma elämäni on aivan hakoteillä, enkä voi jättää sitä huomiotta enää.. Hän valmistuu kohta, minä en ole vielä edes aloittanut, tämä on ollut raskasta..
Onko mitään ehdotuksia tai ajatuksia kenelläkään?
Olen 24 vuotias mies, ja etsin jotain yhdelle 21 vuotiaalle tytölle..
Olen tänään ollut erittäin surullinen.. Pitkän pitkä tarina takana, mutta minä ja entinen tyttöystäväni asumme nyt yhdessä vaikka olemme eronneet ja muuttaneet erillemme jo aikaisemmin.
HÄn on käynyt kovia läpi, hänen vanhempansa eivät ole fiksuimmasta päästä ja hännen isänsä on kohdellut häntä väkivalloin ja muutenkin eerittäin huonosti kotona. Suhteemme alkoi tästä syystä, ja jatkui, koska rakastuimme, täysin.
Tunnen häntä kohtaan syvää vastuuta, ja tästä syystä osin erosimmekin. Olen hänen suojeliansa maailmalta, ja kaikelta pahalta. Olen yrittänyt saada häntä pitämään puoliaan, mutta se ei näytä onnistuvan.
Hän on erittäin mukava, liiankin. Hän antaa periksi, ei osaa pitää puoliaan, eikä oikein kestä pahaa, enkä ihmettelekään, kaiken sen jälkeen jonka hän on käynyt läpi.
Olen ollut hänestä erittäin ylpeä. Kun tapasimme hän ei halunnut käydä kouluja, ei tehdä mitään, koska ajatteli ettei ole sen arvoinen jne. Olen tukenut häntä kaikin voimin, ja kohta hän valmistuu, hän sai työpaikan noin 10 muun hakijan ylitse, ja hän sai viimein tunteen että asiat ovat kuten pitääkin, ja hän on aivan normaali, ja tulee pärjäämään jos vain uskoo itseensä.
Hänen entiset ystävänsä olivat hänestä riippuvaisia ja vaativat häneltä jatkuvasti mitä mitäkin outoja asioita eikä hän osanunut pistää vastaan. Juteltuamme aikamme hän otti eroa ystävistään, ja löysi uudesta koulustaan uusia ystäviä, jotka selvästi kohtelivat häntä paremmin. Se piristi häntä myös erittäin paljon.
Nyt kuitenkin kävi ilmi, että hänen kaveriporukkansa oi ollut vapunvietoss a ilman häntä, ilmoittamatta hänelle mitään. Hän pettyi pahasti, koska hänellä on niin vähän josta olla ylpeä vielä.. Hän ei juo, eikä muutenkaan pidä senlaisesta toiminnasta, ja ehkä ystävät vaan eivät pyytäneet häntä mukaan koska tiesivät ettei hän välttämättä tulisi, mutta mielestäni he olivat erittäin ajattelemattomia, enkä olisi heiltä odottanut aivan tuollaista.. Ei käynyt mielessä..
Olen miettinyt paikkaa hänelle tässä maailmassa... Enkä vain näe sitä oikein kunnola. En tietenkään tiedä kaikkea maailmasta, mutten pysty katsomaan häntä silmin ja sanovan että kaikki järjestyy hyvin, ja että tulen aina olemaan tässä, ja ettei hänen tarvitse huolehtia..
Mihin tällainen hyvää tahtova tyttö kuuluu? Hän ei osaa mitään erityistä, hänen vanhempansa pitivät siitä aika hyvin huolen. Olen yrittänyt opettaa hänelle musiikkia, omaa intohimoani, muttei se ole sama asia tietenkään kun hänellä itsellään ei siihen ole kovin innokas halu.. Tai samanlainen polte kuin lapsella joka on valmis oppimaan kaikkea uutta.
Hän tarvitsisi luotettavaa seuraa, johon hän ei koko painollaan ikinä tukeutuisi, mutta voisi tietää heidän olevan siinä. Itse olen tehnyt jo niin paljon kuin pystyn, mutta oma elämäni on aivan hakoteillä, enkä voi jättää sitä huomiotta enää.. Hän valmistuu kohta, minä en ole vielä edes aloittanut, tämä on ollut raskasta..
Onko mitään ehdotuksia tai ajatuksia kenelläkään?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Jokaisella on joskus hankalaa, tiedän sen kokemuksesta. Itse menetin kaikki ystäväni peruskoulun aikana, perheeni hajosi tuolloin trakedian myötä ja sen vähätkin rippeet mitä on jäljellä, eivät suvaitse minua. Itse en ole kouluttautunut näiden monien ongelmieni vuoksi, joten itse en ole hyvä ystävä tyyppi. En osaa sanoa kirjoitukseesi mitään varmaa, mutta tuo tyttö ei olisi tullut luoksesi, ellei hän luottaisi sinuun. Ehkä hän rakastaakin sinua, et voi tietää sitä ellet kysy sitä häneltä. Jos itselläsi on myös vahvat tunteet häntä kohtaan, niin onko oma elämäntilanteesi niin hakoteillä, ettet voisi jakaa elämääsi hänen kanssaan? Mieti tarkkaan omat tunteesi häntä kohtaan, tunnet ainakin syvää vastuuta hänestä, joten sen perusteella voi sanoa, että tunteita sinulla on häntä kohtaan. Kouluttautuminen ei ole elämän pääasia, mutta tärkeä ja tulevaisuuteen vaikuttava asia kuitenkin.
Monet yksinäiset eivät juo, mikä on yksi syy taustalla yksinäisyyteen. Itsekin olen huono pitämään puoliani, koska minun ajatukset ja mielipiteet on aina jätetty huomioimatta, vaikka viime kädessä olisinkin ollut oikeassa. Itse en myöskään juo tai käytä päihteitä. Itselläni syynä on tähän se, etten tiedä millaiseksi muutun päihteiden vaikutuksen alaisena. Pelkään tätä aika paljon, olen aika arka luonteeltani.
Voit ainakin auttaa ystävän haussa, sen sinä olet jo aloittanutkin laittamalla tämän keskustelun. Voit laittaa oman elämäsi järjestykseen, jos se auttaisi tilannetta. Oletko ajatellut pyytää häneltä vastavuoroisesti apua? Niin hullulta ajatukselta kuin se kuulostaakin, se voi antaa tytölle ainakin merkittävyyden tunnetta, ei enää pelkkää tukeutumista sinuun, vaan ns. sinä tukeudut häneen. Olet auttanut paljon ja saanut aikaan paljon hänen kanssaan, mutta jos hän ei osaa pitää puoliaan, on hän hankalassa tilanteessa. Luottamus merkitsee varmasti tytölle erittäin paljon, se on selvää ja sen voin lukea tekstin läpi aika suurella varmuudella. Yksi vaikuttava tekijä on se että uskaltaa olla aloitteellinen. Se on vaikuttava tekijä puolensa pitämisessä, mikä kertoo ettei ole jättäytymässä toisten armoille. Voisin olettaa että tässäkin voi hänellä olla hankaluuksia. Tosiasia on että yksin et voi auttaa tyttöä, eikä työpaikallakaan välttämättä ole sellaista henkilöä, joka ei älyäisi olla hyödyntämättä tytön heikkoutta, joten sitäkään kautta ei ole helppo hakea tytölle tukea. Ystävät on kuitenkin taas niin erilaisia, ettei voi tietää mitä ystävän ystäviä voi tulla kaupanpäälliseksi. Parhain voisi olla löytää oma ystäväpiiri työporukasta, mutta tässäkin on riskit. Paljonko tyttö on nähnyt maailmaa/Suomea? Uudet kokemukset laajentavat aina maailmankuvaa, mistä voisi olla hyötyä. Tyttö on ilmeisesti tukeutunut paljon ystäviinsä koko elämänsä aikana, perhesyistä, joten omien itsenäisten valintojen tekeminen muuallakin kuin työelämässä on tärkeässä asemassa. Siksi on tärkeää että tyttö oppii pitämään puolensa ja sanomaan ei, koska kun kaikki lehtimyyjät alkavat soittelemaan, tyttö voi alistua myyjän yrityksille saada ostamaan tuotettaan. Tytön on opittava maailmankuva ja realiteetit, jotka muodostavat yhteiskunnan. On opittava tunnistamaan huijausyritys ja manipulointi. On oltava tiettyihin asioihin epäluuloinen, mutta toisiin asioihin on oltava myös riskinottokykyinen. Maailma on niin paljon muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana, ja voi sanoa että 10 vuotta sitten oli jo paljon tämänhetkisen kaltaista. 90-luvun alussa tapahtui käänteet nykysuuntaan. Nykypäivänä niillä joilla on vaikeaa, tosiaan on vaikeaa. On kova kilpailu, on epärehellistä porukkaa, kaikki pitää osata välittömästi oikein, on kova vastuu, virheitä ei sallita jne. Ymmärrän hyvin huolesi. Toivottavasti tästä irtosi jotain ideaa, mutta en tosiaan ole oikea henkilö neuvomaan. Pahoittelen jos kirjoitukseni on jollain lailla hieman sekava. Ajatus hieman hyppeli moneen puoleen, mikä varmasti näkyy tekstissä. Yritän paljon luoda tilannekuvaa tekstin ja puheen perusteella ihmisestä (luo myös usein helposti ennakkoluuloja, valitettavasti), mutta mikäli menin liian pitkälle tekstini perusteella, niin syvät pahoitteluni tästä. Itse olen 20 v. mies.
Ei mitään pahoitteluja, se on hyvä kun voi puhua vapaasti. Rakenteella aina ei ole se tärkein merkitys.
Tunteeni tätä tyttöä kohtaan ovat suuret. Valvon hänen puolestaan/takia tänään, ja usein muutenkin. Se ei oikein liity häneen, olen aina joutunut pitämään huolta kaikista. Tuli samalla mieleen kun äitiä aina seurasin hänen nukkuessaan, ja odotin että jos hän herää niin haen hänelle jotain tai kerron hänelle että asiat ovat hyvin ja hän voi jatkaa uniaan. He joskus erosivat isäni kanssa kun isäni jäi kiinni suhteistaan, ja minä jäin pitämään äidistä huolta. Olin noin 6 vuotias.. Siinä varmaan syytä tälle käytökselleni.
Tämä tyttö rakastaa minua, ainakin parhaansa mukaan, joskus tukeutuu ja takertuu liikaa, mutta hän ei osaa ymmärtää sellaisia oikein kunnolla. Itse rakastan häntä myös suunnattoman paljon, mutten sillätavalla kuin pitäisi. Ehkä holhoajana, isähahmona. Meillä ei ole mitään yhteistä. Ajatuksemme ovat kuin eri maailmasta, ja hänellä ei omia mielipiteitä ainakaan tunnu olevan, vaikka ajatuksia jossain oliskin, hän pelkää liikaa. Aina yrittää arvailla ja miellyttää. Kun en muutaman vuoden aikana saanut mitään kosketusta hänen puuttuvaan sielunelämäänsä en voinut enää sanoa seurustelevani hänen kanssaan.
Oikeasti tärkein ajatukseni on tämä valvominen. Minä aina valvon, ja seuraan että kaikki on hyvin. Kiitos sinun pysähdyin miettimään tätä. Tässä on asia josta minu täytyy päästä yli ehdottomasti. Luottaa että asiat kulkevat ja voin sulkea silmäni, eikä minun tarvitse odottaa aurinkoa... En usko että tämä asiaa korjaantuu nyt heti kuitenkaan. Ehkä jos teen töitä tämän eteen.. Kiitos kuitenkin.
Tämä tyttö on minulle tärkein oman poikani ohella. Hänen onnellisuutensa merkitsee minulle maailmoja.. Ja sen saaminen hänelle tuntuu kovin mahdottomalta, joskus menetän toivoni ja silloin murrun täysin. Haluan hänen elävän pitkään ja onnellisesti, ja että hän saisi ihanan perheen joskus.. Tiedän että minä en voi sitä hänelle antaa. Sekin on surullista, jossain määrin..
En ole teht seurustelua tai perhettä varten.. En ole koskaan pysynyt aloillani, ja tuntuu että nyt olisi aika taas lähteä jonnekin.. Olen liian kauan ollut samassa kaupungissa ja maassa..
Oletpa aivan aivan aivan ihana ystävä tuolle tytölle! Kuulostat hyvin kauniilta sielulta. :)
Olet varmasti tehnyt kaikkesi ja ehkä JO kaiken, mitä sinun on mahdollista tehdä tuon tytön eteen. Valitettava tosiasia nimittäin on, ettei toisen puolesta voi elää. Itsekin joskus yritin auttaa silloista poikaystävääni kaikin mahdollisin tavoin, mutta jouduin toteamaan, että toisen puolesta vain ei voi elää ja niitä valintoja tehdä toisen elämässä, vaikka kuinka haluaisi ja vaikka se niin ikävää onkin.
Puhun suoraan, ja minusta kuulostaa siltä, että tytölle, ehkä myös sinulle olisi hyväksi hakea ammattiapua.
Kaikkein parasta olisi jos hakeutuisitte kristillisiin sisäisen eheytymisen koulutuksiin. Esim. Aslan ry:n Elävät Vedet -koulutukset tai Krito-ryhmät. (kristillinen toipumistyö)
Suosittelen luettavaksi myös kirjaa Virtahepo olohuoneessa, tyttö saattaa tunnistaa itsensä kirjan esittelemistä sisäisitä haavoista.
Luultavasti tytöllä kyllä on sielunelämää, se vain on niin lukossa kaikenlaisten sielullisten haavojen ja vammojen alla ettei pääse kunnolla esiin. Eheytyminen on pitkä prosessi, mutta tuottaa tulosta, pikkuhiljaa ja hitaastikin, mutta kumminkin.
Jos todella rakastatte toisianne, en näe syytä miksi erota. Ei kannata luoda oletuksia siitä, millaista parisuhteiden tulisi olla. Kaikki ne kuitenkin ovat erilaisia. Ymmärrä tytön haavoittuneisuutta. Lue itsekin tuo Virtahepo olohuoneessa, niin alat ymmärtää tyttöä paremmin. Ihmiset, jotka ovat kasvaneet uhan ilmapiirissä yrittävät automaattisesti miellyttää kaikkia, lukea näitä, täyttää näiden tarpeet. Sillä heidän elämänsä ja hyvinvointinsa on ollut tästä kyvystä riippuvainen.
Ja sinun on itsekin ymmärrettävä, että kyllä tyttö pärjää. Ilman sinuakin. Ei hän kuole, jos joskus lähdet hänen elämästään. Hän pärjää nyt jo ihan hienosti, kiitos sinun tukesi. Mitä vielä odotat? Pitäisikö hänestä tulla maailmankuulu tohtori, nobelisti, ennenkuin uskot, että hän pärjää?
Itse olen tuon tytön kaltainen nainen. Hyvin herkkä ja haavoittuvainen. En voi käydä töissä herkkyyteni, työelämän kovuuden ja ilkeiden ihmisten takia. Mutta pärjään valitsemallani tavalla. Olen omasta valinnastani työtön, mutta olen tyytyväinen ja onnellinen näin. En halua käydä töissä.
Ei ole sinun asiasi miettiä, mitä tytön tulisi tehdä elämällään. Se tytön tulee tehdä ihan itse. Oletko tullut ajatelleeksi, että ehkä suojelemisesi estää häntä kehittymästä itsenäiseksi ja vahvaksi persoonaksi? Hänen ei voi oppia päättämään omista ja huolehtimaan omista asioistaan niin kauan kuin sinä teet sen hänen puolestaan. Et voi etsiä ystäviä tytölle hänen puolestaan. Hänen on tehtävä se ihan itse. Luovu taakoistasi. Rentoudu! Kyllä elämä kantaa, elämän virta kantaa ja kuljettaa meitä kaikkia!
Aina jos on itselleen tärkeä ihminen kyseessä, kantaa huolta tämän murheistaan ja tulevaisuudestaan. Silloin ihminen on inhimillisempi. Itse olen enemmänkin ulkokuori kuin inhimillinen, olen kovempaakin kovemman maailman kovettama mies ja sydämen tilalle on muodostunut suuri kylmä kivi. Syinä on ollut koulukiusaaminen ja se että oma äiti menehtyi syöpään ollessani vähän reilun 10 ikävuoden vanha, isääni en ole eläessäni nähnyt (tiedän sen että hän oli alkoholisti) ja minut on hakattu moniin kertoihin (koulukiusaajien toimesta), uhattu tappaakin ja vielä on täytynyt opiskella ja huolehtia taloudesta sen ohella. Muiden sukulaisten ja perheenjäsenten kanssa on aina ollut riitaa, mikä on myös vaikuttanut maailmankuvaani. Oma opiskeluni päättyi peruskoulun jälkeen, nyt katson syksyllä jos kävisin yhden maksullisen kurssin, mikä valmistaa ammattiin. Ystäviä minulla ei ole montaa, yksi pahasti alkoholisoitunut remonttimies ja toisena on eräs hevos-nainen naapurista. Olen nähnyt paljon ja kasvanut ehkä ulos rakkautta vaalivasta yhteiskunnasta, koska minulle sellaista ei ole, minulle on vain kylmä ja totinen, karu kilpaileva yhteiskunta, jossa jokaisen on pelattava korttinsa oikein. Aina ruusutkin kuihtuvat kun syksy koittaa.
On hyvä että tunnistat tunteesi häntä kohtaan ja näet rakkautesi häntä kohtaan terveellä tavalla. Se ettei ajatukset kohtaa on ihan normaalia, ei kaikissa parisuhteissa ajatukset mene yksiin, mutta rakkaus on mikä pitää yhdessä. Kuitenkin tytölle, joka on sitoutunut sinuun, voi olla tärkeää pitää sinut joka tapauksessa lähellään, seurustelette tai ette. Hän ei välttämättä halua menettää tärkeintä tukirengastaan, ja hänen omat pelot ja ehkä ujous sitoo siihen tukirenkaaseen entistä enemmän kiinni.
Olet ehkä ylihuolehtiva, mistä tyttö pitää erittäin paljon. Harva mies on tällainen. Siksi tämä muutos tulee olemaan hankala tytölle. Voit ehkä aloittaa ottamaan hieman etäisyyttä kaikin puolin tyttöön, mutta tytön ehdoilla, varovasti. Toivoa ei kannata menettää, mutta et voi saada tytön asioita kuntoon ilman tytön omaa aktiivisuutta. Hänen on löydettävä uusi ihastus tai tärkeä henkilö, joka tukee häntä. Pitkää ja onnellista elämää ei saa monikaan, saa olla kiitollinen se joka sellaisen saa, joten on vaan osattava elää sitä elämää mihin itse kuuluu. Jos kerran olet maailman kiertäjä, niin sitten on helppo ymmärtääkin huolesi. Jos tyttö rakastaa sinua paljon, saat sen todistettua hänen rakkauden määrän ja voimakkuuden sillä että kerrot, joskus kun olet ottanut tarpeeksi ensin etäisyyttä tyttöön, että lähdet muualle pois. Anna tytön tulla mukaan jos hän sitä tulen palavasti vaan haluaa. Itse en kaipaa matkustelua, mulle laivamatka Maarianhaminaan ja takaisin on aivan tarpeeksi matkustelua, joten en tiedä siitä poltteesta oikeastaan yhtään mitään. Sinä kaipaat vaihtelua, tyttö taas tukea ja turvaa.
Taitaa nimen omaan olla niin että tyttö tarvitsee sen oman tukijan. Hän on pohjimmiltaan arka, mutta olet saanut hänestä kuitenkin rohkeamman. Hän ei taida kuitenkaan olla sen luonteinen että iso ystäväpiiri tukisi häntä, hän ehkä kammoaa suuria ryhmiä. Jos tyttö on paljon viettänyt aikaa yksin tai pienen porukan kesken, on hänestä parempi että hän saa olla vastaavanlaisessa ryhmässä. Tyttö näkee asian ilmiselvästi niin että on hyvä sitoutua siihen tuttuun ja turvalliseen tukilenkkiin. Hän myös pelkää aiheesta että toinen tukilenkki on paljon huonompi mitä sinä olet, joten pelko on aivan aiheellinen. Kaduilla liikkuu monen monta raiskaajaa tai narkkaria ja rikollista, alkoholisteista ja seksuaalirikollisista puhumattakaan. Hän haluaa herkän, tunteellisen miehen, johon voi kiintyä. Huolenaihe on kyllä todellinen. Ehkä se auttaisi että neuvot tyttöä yrittää löytämään opiskelupaikastaan mielenkiintoisen pojan/miehen seurakseen, mieluiten sellaisen joka on hänestä kiinnostunut. Ehkä hiljaisemman tai herkemmän oloisen. Jos se onnistuu, voisit olla paikalla katsomassa millainen poika on kyseessä. Jos kaveri on asiallinen ja tyttökin pitää hänestä, voit ottaa lisää etäisyyttä. Jos juttu kantaa, sinun on pidettävä huoli että löydät tilalle toisen naisen, jolloin tyttö on uudessa tilanteessa: Hän ei ole enää sinun "sillä lailla" rakas, vaikka rakas kuitenkin. Hänellä olisi uusi elämä edessä, ja sinä alat rakentamaan omaa elämääsi eteen päin. Tämä neuvo on aika karu ehkä, ehkä se vaatii sinulta sitä että sinun on otettava toinen nainen kulissin vuoksi, jotta saat tytön erkaantumaan sinusta. Mutta ehkei kaunista tapaa ole. Tämä keino on kuitenkin hyvä käyttää mikäli tytön suhteella on valoisa tulevaisuus. Tämä antaisi tytölle kuvan että olet jatkanut elämääsi, katsot että hän on saanut elämästään kiinni, ja että hän voi olla onnellinen. Ettet enää pelkää niin paljon, mutta tietenkin pelkäät. Sitä vaan ei saa näyttää hänelle. Yhteydenpito voi vähentyä, muttet voi koskaa todennäköisesti lopettaa sitä kokonaan.
Kiitos vastauksesta,
Näitä samoja asioita olen miettinyt, etten minä voi kaikkea pahaa pysäyttää. Enkä osaa selittää kaikkea niin että hän ymmärtäisi mitä tarkoitan, kun jotkut asiat pitää oppia itse. En vain tiedä miten hän kestää maailman kolhut kun hän on nyt saanut olla suojissa kasvamassa. Kaikki tarvitsevat sen ajan kasvattaa itseään pienen hetken turvallisuudessa, tai näin ainakin uskoisin..
Hän on nyt päässyt hieman ylitse tahatuneesta, ehkä hän on puhunut ystäviensä kanssa, kuitenkin luutavasti hän on tapansa mukaan taas haudannut asian ja jatkanut eteenpäin. Tässä tavassa on se haittapuoli, ettei siitä oikein opi mitään. Ja kuinka sekaisin hän oli kun hänet "löysin", ei hän olisi oppinut koskaan mitään. Hän olisi mennyt takaisin kotiin pahoinpideltäväksi, lähtenyt aina ulos ja hymyillyt.
Jotenkin vain tiedän että hän jatkaa tätä samaa rataa jos lähden. Hän ei ikinä käsittele tunteitaan ellen häntä siihen puske. Saisin varmasti tehdä vaikka kuinka hirveitä tekoja ja hän ei kertosi minulle niistä mitään, tai kenellekään muillekaan. Tuo piirre hänessä on kauhean pelottavakin. En oikein tiedä minkälainen hirviö sinne kaiken alle voi kätkeytyä.. En tätä kuitenkaan näe.. Mutta en näe mitään, joten oma ajatteluni täyttää monta aukkoa.
En tiedä.. Tilanteemme on nyt sellainen, että minä en pääse lähtemään vaikka haluaisin. Ehkä kohta pääsisin, mutten vielä. Ja ehkä haluaisinkin. Vaikka hänestä välitän kovasti.
Kiitos sinullekin vastauksesta,
Olen tätä samaa miettinyt. Jos vain ottaisin jonkun sattumanvaraisen naisen ja sanoisin että se on ohi nyt, ja odottaisin hänen selviävän asiasta. Sitten myöhemmin taas kun aikaa olisi kulunut voisimme olla läheisiä ystäviä..
Minä kuitenkin taidan olla ainut asia hänen elämässään joka on pysyvä, ja järkevä. Hän ei itse oikein osaa odottaa tai tehdä mitään. Jos en joskus patista häntä siivoamaan ei hän tee mitään. Minä kontrolloin häntä ja hän ei osaa enää mitään muuta. Sellaisena häneen tutustuin, eikä asia ole muuttunut mihinkään, vaikka olen asioita yrittänyt.
En tiedä mitä kauheuksia hän joutuisi kokemaan jos nyt hänet jättäisin. Hän ihastuisi juuri siihen, mihin hänenlaiset ihmiset yleensä ihastuvat, eli johonkin kauheaan. Ja en usko että hän oppisi sellaisista kokemuksista mitään, jatkaisi vaan. ja ehkä minun pitäisi jättää hänet vain ja antaa hänen elämänsä tapahtua hänelle, mutten pysty siihen noin vain. En kuitenkaan pysty katsomaan hänen selustaansa.. Tai katsomaan joka asiaa hänen puolestaan. Hän tuntuu aina olevan menossa rotkosta alas jos päästän hänestä irti hetkeksikään. Tällä tarkoitan sitä, että kun annan hänen ohjata suunnan, suunta yleensä on niin vaarallinen etten voi antaa sen vain tapahtua.
Sanoin hänelle, että kaipaan jotain, sitä maailmaa joka minulla joskus oli, ja hän kokeili sitä itsekin. Hän aina matkii. Hän soitti vuokranantajalleen ja sanoi muuttavansa, ja oli ylpeä että hän oli tehnyt jotain spontaania. Hän ei kuitenkaan etsinyt asuntoa, tai tehnyt mitään muuton eteen, ja kun muutto oli parin viikon päässä hän joutui kinuamaan asuntonsa takaisin, ja onneksi hän sai sen.
Hän pärjää kanssani, ja lähes joka kerta kun teemme jotain, joudun hänelle sanomaan jostain joka voisi olla vaarallista, tai että hän antaisi jonkun huijata häntä, tai että hän ei pitäisi puoliaan. Ja hän ei opi.. Koska minä olen aina siinä.
Jos hänellä vain olisi vanhemmat jotka pitäisivät häne npuoliaan, ystäviä.. Mutta hänellä ei ole mitään. Miten minä voisin hänet vain jättää, ihmisen joka ei osaa pitää ollenkaan puoliaan. ja tiedän minkälaisia ihmisiä mielenterveyspalveluissa on, heille jos joillekin täytyy osata näyttää pitävän puolensa tai he syövät hänet elävältä.
Mikä tässä auttaisi, muu kuin vain jättää hänet itsekseen. En tiedä vaikka kuinka mietin.
Tyttö ei ole normaali siinä mielessä, että hänellä olisi selkeät rajat "minän" ja ulkomaailman välillä, hänen persoonallisuutensa vaikuttaa näennäisestä normaaliudesta ja pärjäävyydestä huolimatta kovin hauraalta. Kehotan sinua ja tyttöä hakeutumaan joko paritetapiatyyppiseen toimintaan, tai tytölle yksilöterapia ja/tai ryhmäterapia olisi hyväksi, etten sanoisi välttämätöntä jotta hän selviytyisi elämästä ilman sinua. Älä vielä (pariin vuoteen?) hylkää häntä, joudut nyt vastentahtoisesti toimimaan vanhemman tai vanhan hyvän ajan aviomiehen roolissa. Hellität vasta kun tyttö itse niin haluaa, kun hän on valmis ja kypsä lähtemään omien siipien varassa.
Kyllä psykologeissa ja psykiatreissa löytyy ihan luottamuksen arvoisiakin, kunhan on itsellä varaa yksityisiin palveluihin.
löydy hyviä psykologeja ja psykiatreja. Faktaa tietoa. Heidän avulla saa hullun paperit ja takuupaikan työttömyys kortistossa. Tai eläkeputkeen jo yli parikymppisenä. Näin itsellä ja silti yritän kouluttautua. Kela taas ei tästä tykkää, ei suostu antamaan rahaa sitä varten. Idiootteja on koko Suomen mielenterveyspalvelujen tarjoajien ryhmittymä täynnä. Yksityisistä en tiedä. Julkiseen sektoriin ei pidä ainakaan luottaa.
Olen ihan samaa mieltä julkisesta sektorista. Hiukan sivusta seurasin erään todella vaikeasti traumatisoidun nuoren miehen kyykyttämistä psykiatrin johdolla, jos oli asiakaskin haasteellinen niin oli tämä ns. asiantuntija asenteiltaan ja toimiltaan yhtä terapeuttinen kuin bensakannullinen tulipalon sammutuksessa.
Palataksemme aloittajan tyttöystävään, tietäisin vaikka nimeltä suositella erästä psykologiystävääni terapeuttisten jutteluhetkien pitäjäksi. Ei lääkkeitä, vaan ehkä hyödyllisintä olisi kognitiivinen terapia, jossa käydään läpi erilaisia elävän elämän tilanteita, miten tytön on tullut automaattisesti toimittua kotoa oppimiensa virheellisten toimintamallien mukaan, ja miten tietoisesti voi harkita, harjoitella ja toimia itsensä kannalta terveellisemmin ja turvallisemmin. Olet Larethi liian lähellä häntä voidaksesi toimia terapeuttina, ja toisaalta taas ystäviltä ja poikaystäviltä ei voi liikoja odottaa. Useimmat epäröivät ja perääntyvät kohdatessaan jotakin kummallista toisessa, jos kaikki on vasta ystävyysvaiheessa. Kovin helppoa olisi todella jonkun sairaan tapauksen tästä napata itselleen naisystävä, ehkä vielä sitoa itseensä lapsi tai pari tekaisemalla. Sitä lähinnä pelkään, jos irrotat liian pian ja lähetät tytön avaraan maailmaan.
Ei kannata kääntyä. Sieltä saa hullun paperit käteen. Niitäkin on monta eri linjaa, on nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria, osastoja ja kuntouttavaa toimintaa ym. Riippuu millaisen mielenterveys palvelun piiriin pääsee. Nuorten mielenterveyspalveluissa painotetaan paljon diagnoosiin, että siinä jää perheen vaikutusta paljon huomioimatta. Aikuisten mielenterveyspalvelujen puolella taas ollaan välinpitämättömämpiä. Siellä tosin katsotaan myös perhetaustaa ja ystäväpiiriä sekä itsenäistä elämää enemmän mitä sairautta, mutta sinne on jonoja. Osastot voi heti unohtaa.
Teksti muutti taas hieman käsityskuvaa tytöstä. Kirjoittamasi vuokra -juttu. Se vahvisti sitä että tyttö on hyvin ujo, hän on kasvanut siihen ajan myötä, mutta se vaikuttaa hänen aloitteellisuuteen. Yksi vaihtoehto on ettei hän uskaltanut etsiä uutta vuokranantajaa, jos hän pelkäsi että häntä huijataan.
Aikaisemmalle kirjoittajalle kirjoitit että tyttö hautaa tunteensa. Se on naiselle huono merkki. Esim. tarkoitatko että jos hänen pitäisi olla surullinen ja itkeä, hän ei silloin itke eikä näytä suruaan? Tämä on enemmän miehinen piirre, miehet ei paljoa näytä tunteitaan. En ainakaan minä. Mutta kuten jo aiemmin totesin, olen vain ulkokuori ja sydämen paikalla taitaa olla iso kylmä kivi. Näin ei ole tuon tytön kohdalla, ja se repii häntä rikki. Jos tyttö on kanssasi kovinkin tunteellinen, olet erittäin hankalassa tilanteessa. Ehkä niin hankalassa, että sinä olet hankalimman päätöksesi edessä. Entä jos päädyt luopumaan maailman kiertelystä ja asetut aloillesi tytön kanssa? Mutta tuleehan joskus aika, jolloin sinustakin aika jättää. Ja kuka tahansa voi sairastua vakavasti tai joutua onnettomuuteen. Kuka tytöstä silloin pitäisi huolta? Nämä varmasti painaa mieltäsi hyvin paljon, koska vaikka jäisit, on tytön silti saatava oma elämä hallintaan. Sinulla on vahva side tyttöön, ja koska olette rakastuneet joskus, näet itsesi itsekeskeisenä ja vastuuttomaksi, mikäli et auta tyttöä.
Tyttö on kasvanut perheessä olleen pahoinpitelyn seurauksena tunteensa hautaavaksi, yksin ne käsitteleväksi käveleväksi kysymysmerkiksi, jonka päässä voi tapahtua paljon eri asioita. Et voi 100% varmuudella tietää harkitseeko hän esim. itsemurhaa. Jos tytöllä on ollut huumeongelma, niin tilanne on riskialttiimpi. Tämäkin tulisi selvittää, koska sitten voi löytyä lisä-selitys miksi hän on yhä tällainen, yrityksistä huolimatta. Sekin tieto vaikuttaa.
Se että tyttö matkii, on kai yksinäisille ja syrjäytyneille nuorille normaalimpaa mitä vanhemmalle väestölle. Itse olen jonkin asteisesti syrjäytynyt, joten tiedän että perheessäni ei ole ollut sitä mallihenkilöä omalla kohdallani. Olen kuitenkin tavoitteellinen, siksi harkitsen nyt koulua, joka opettaa alaan, jossa rahaa tulisi prosenttipalkalla... Alan olen valinnut hieman matkivasti naapuriani... Älyä minulla on ollut aina riittävästi, joten olen oppinut katsomaan itse itseäni itseni ulkopuolelta. (ehkä hankalasti kuvailtu, toivottavasti ymmärsit) Olen oppinut tunnistamaan omia mielialoja, joten näen mahdollisena, että tytöllä voisi olla joskus ollut itsemurha-ajatuksia. Onhan taustalla perusteltavia syitä ystävyys- ja perhesuhteissa. Yleensä ne itsemurhasta hiljaiset ovat onnistuneet itsemurha-yrityksissään. Itse kuulun kai näihin hiljaisiin, olen ollut sen verran pohjalla että olen miettinyt eri itsemurha tapoja. Niitä kertyi 14. Sitten tajusin että sain aikaan jotain erittäin fiksua, jotain jota normaali ihminen ei välttämättä saisi koottua. Taidan olla hieman omahyväinen. Mutta palaan asiaan: Olisi kai hyvä käydä läpi tytön menneisyyttä tämän kanssa perusteellisemmin. Ja kysellä onko ollut itsemurha-ajatuksia. Ensin sinun täytyy tietysti oppia tunnistamaan se, koska tyttö valehtelee ja on epävarma siitä, mitä sanoo sinulle. Tällöin voit saada kuvan siitä, että kykeneekö tyttö valehtelemaan ilman että ilmekään värähtää. Jos näin on, tyttöä on hankala lukea hänen antamista "signaaleista". Jos et kykene lukemaan hänen singnaaleita, olet todennäköisesti rakkauden sokaisema. Se on mahdollista. En itse tunnistanut rakkaan kissani sairautta, jonka vuoksi jouduin lopettamaan kissani. En osannut lukea merkkejä oikein. Eli rakkaus sokaisee. Tällöin ammattiauttajasta voi olla hyötyä.
Pahoittelen taas että katsoin asiaa hieman yli äärirajojen, mutta yritän lukea kuvailustasi tytön luonnetta nyt yksinäisen, syrjäytyneen ja masentuneen näkökannalta. Luen ehkä liikaakin näitä pieniä yksityiskohtia aika avoimesti, joten pahoittelen jos raja on jossain kohtaa ylittynyt. Yritän paljon lukea ulkoisista merkeistä ihmisestä, joten voin mennä rajan yli. Muuten en olisi osannut näitäkään vastauksiani laatia.
Hei minä olen yksi nainen joka on myös saanut kokea kovia.Mutta täytyy jatkaa etenpäin.Kun minä luin se mitä sinä kirjoittit minä melkein rupesin itkemään .Mun isäpuoli teki kaikenlaista mulle.Mutta minä olen selvinnyt.Mutta sinun pitäisi nytt jatka etenpäin.Sunitella oma elämä myös.Sinä ett voi pistä koko elämäsi auttamisen.Sinä ett aina voi olla siinä koko ajan.Ystävinä kyllä.Sinun täytyy ajatella myös itsesi ja mitä sinä haluaisit elämästä.Sinä olet jo auttanut niin paljon kun sinä olet vain voinut.Mutta minä sanoisin sen että nytt sinuun pitäisi jo päästää irti.Jos hän tiedä että sinä olet aina ystävä se pitäisi riitä.Mitä muuta sinä vielä voisit tehdä? Muuten sinun elämä mene hukaan ja ett ole saanut mitän irti sinun elämästäsi .Mutta se on vain minun mielipiteni.Se on kyllä vaikea.Mutta hän pitää myös opetella pärjämään itse.Elämä on joskus kova.Mutta pitää myös nähdä valoisat puolet etenpäin ei taksepäin.Niin minä ainakin teken.Ja minä olen puhunut ihmiselle ja se auttaa paljon ei saa sulketua oman kuoren se pitää tulla ulos ja kaikki.Muuten tulle kyllä huono olo.Hän ei ole yksin.Yksi samaan kokenut.Minä olen ruotsalainen kuten varmastti huomatkin kirjoitetuksistani.Moni ihminen ei auttasi niin paljon kun sinä olet tehnyt.
Hän tarvitse myös oppia itse.Ei se helppoa ole.Mutta minä olen nytt olut naimisissa kauan jo.Ja mulla on nytt hyvä olla.Se mitä minä olen saanut kokea on tehnyt minusta vahvempi ihminen jotenkin.Älä luule että hän ei pärjäisi.Kyllä hän vielä pärjä.Mutta se voi viedä vähän aika niin kun minulekin meni.Minäkin sain pärjätä aika paljon yksin siloin.Mutta minä en antanut periksi ja niin ei hänkän.Teidän pitäisi jotenkin saada asiat järjestyksen.Koska noin ei voi jatkaa.Sinäkin täytyy pästää etenpäin ei vaan hän.Minun miheni on kyllä autanut minuakin.Mutta on hänellä oma elämä myös ja harastukset.Sinä ett vaan voi sujella häneltä kaikki pahalta niin se vain on.Hän pitää oppia myös olla itsenäsempi.Sinä ett voi olla paikalla koko ajan sanomassa mitä hän pitää tehdä tai ei.Hänen täytyy nytt vaan löytä itsensä ja sopivan tien hänelle ja niin myös sinäkin pitäisi tehdä kun vielä on aika ja ei lian myöhän.Kyllä kai sinä haluasitkin tehdä jotain elämästäsi myös kai en tidä? Sun täytyy kysyä iteltäsi mitä sinä haluat .On kyse sun elämästäsi myös ei vaan hänen.Mutta se on sun asia ei mun titenkän.Kaikkea hyvä teille molemille minulta.Toivtavasti te löydäte jonkun ratkaisun tähän asian.Yksi nainen vaan.
Tätä viimesitä skenaariota pelkäänkin. En voi jättää häntä oman onnensa nojaan, mutta tiedän myös etten voi häntä pelastaakaan.
Tänne ketjuun on tullut hyviä vastauksia, olin kauan poissa kun luulin tämän ketjun hautautuneen muiden alle.
Olen ajatellut asiaa paljon, ja ymmärtänyt, etten voi jättää häntä täysin. Olen puhunut hänelle siitä, että olen aina hänen ystävänsä vaikka mikä olisi ja se tuntuu hyvältä, koska vihdoin löysin itselleni keinon hankkia etäisyyttä, mutta olla aina paikalla. Eikä minua haittaa odotella tai olla tässä edelleen. En vain halua että minun koko elämäni vedetään mukaan, joten en voi enää seurustella hänen kanssaan. En tiedä kuinka paljon hän ymmärtää tästä, mutta ainakin olen tehnyt parhaani ja sanonut hänelle kaiken mitä mieleeni on tullut. Enempää en voi.
Aion palailla tähän ketjuun useammin nyt.
Kiitos vastauksesta,
Ymmärsin tekstisi hyvin, suomesi sujuu hyvin.
Ymmärrät hyvin myös tämän tytön ongelmia.. Ja olen pahoillani, mitä turhaa pahaa olet joutunut elämään. Onneksi sinulla on mies, ja tärkein varmaankin että olet löytänyt itsesi.
Olemme löytäneet nyt jonkin sortin välimaaston välillemme, olemme ystäviä. Tiedän, ettei asitat parane jos sanon hänelle että, "Kyllä kaikki vielä muuttuu.", tiedän että hän on hieman yksinkertainen, ja että hänellä on pngelmia jotka eivät vain katoa. Hän tulee aina olemaan kömpelö sosiaalisesti, ja joskus hiukan lapsenmielinen, mutta nämä asiat eivät tee hänestä pahaa ihmistä suoraan. Hän voi joskus olla takertuva, ja jos hän olisi suunnitelmallisempi olisin lähtenyt kauan sitten ja jättänyt hänet, mutta hän vain on mikä on. Voin vain toivoa että asiat paranevat. Ja jos ei, en voisi elää itseni kanssa jos en tietäisi tehneeni kaikkea hänen hyväkseen.
Olen saanut omia unelmia nyt, jja niiden mukana en voi kantaa häntä mihinkään. On pakko päästää irti, mutta aion silti olla hänelle se mikä häneltä on aina puuttunut; Se ihmienen joka katsoo hänen peräänsä ja pitää huolen ettei hän eksy minnekään kamalaan, ja toivon hänen elävän pitkän ja onnellisen elämän suojassa kaikelta pahalta..
Kiitos tarinastasi, ja toivottavasti kaikki sujuu hyvin.
No ei mun suomeni niin hyvin suju mutta minä yritän kuitenkin.Toivottavasti kaikki mene hyvin teille molemmille.Me asumme tammisaressa muuten.Parempi ystävä kun sinä olet on vaikea löytä kyllä minä sanoisin.Minä sanosin myös sen että minä elän koska minä voin puhua sistä mitä minä olen kokenut ja yritän auttaa muita saman kokenuita ja sistä minä taas san voimia jaksa etenpäin.Mutta sen minä myös sanon että on todella vaikea löytää tosi ystäviä.Minun nimeni on Heidi muuten.Pärjälkää.
Hauska tutustua, Heidi.
Jos ei haittaa, niin ota sähköpostiosoitteeni;
Sinä kuulostat sellaiselta ihmiseltä john olisi mukava tutustua.
[email protected]
Tämä tyttö voisi kaivata juuri sinunlaistasi seuraa, koska sinä olet ymmärtäväinen, ja naisena osaat varmasti eläytyä hänen tilanteeseensa paremmin kuin minä ikinä. Eli jos kaipaat hänestä juttu seuraa, saan hänet varmasti kirjoittelemaan sinulle. Tiedän, että hän mielellään juttelisi sinunlaisen ihmisen kanssa.
Ja kiitos vastauksistasi :) Ei mitään hätää tämän asian suhteen, yritämme selvitä ja varmasti selviämmekin niillä eväillä mitä on, pakko se on.
Minulla ei ole omaa sähköpostiosoitetta,meillä on vain minun mieheni sähköpostiosoite enkä minä osaa tehdä semmoista,eikä mun miehenikään koska yksi hänen kavereistaan on tehnyt sen hänelle. Me yritetään saada hänen kaveriinsa yhteyttä niin että minä saisin oman sähköpostiosoitteen,jos häntä aristaa tai hän pelkää kirjoittaa minun mieheni sähköpostiosoitteesen.Minun ikäni on 37 jos häntä ei haittaa että minä olen häntä vähän vanhempi,minä mielelläni juttelisin hänen kanssa jos häntä kiinnostaa.Minä kyllä haluaisin antaa sähköpostiosoitteen henkilökohtaisesti koska sitä ei koskaan tiedä minkänlaisia ihmisiä alkaa kirjoittaa sinne.Etäisyys on myöskin yksi pieni pulma,missä kaupungissa te asutte.sydämmellisin terveisin Heidiltä.
GMAIL, GMAIL on suomenkielinen ja ilmeisesti sen saa myös Ruotsinkielisenä, ja on aika helppo ja monipuolinen. Täällä Suomi24:ssäkin voi tehdä oman sähköpostin. Ei se ole niin vaikeaa, täytyy antaa vaan vaaditut pakolliset tiedot ja opetella salasana ja käyttäjätunnus ulkoa. Aluksi ne on kyllä hyvä kirjoittaa paperille, eikä se ole suuri ongelma jos ne paperilla on koko ajan tallella, jos ei käytä sähköpostia paljon. Sähköposti osoite on oltava sellainen jota muilla ei ole aiemmin. Tietokone ilmoittaa jos sähköposti-osoite ei ole sopiva tai kun se on sopiva. Kahta samaa sähköposti-osoitetta ei voi olla samaan aikaan käytössä. Sähköposti pysyy toiminnassa niin kauan kun siihen kirjautuu säännöllisesti. Jos sitä ei käytä, se katoaa sähköpostin tarjoajan määrittämän ajan kuluttua.
Ja jos erikois merkit tuovat ongelmia kuten @-merkki niin sen saa kirjoitettua kun painaa ja pitää painettuna ALT GR-painikkeen ja sitten saman aikaisesti painaa tuota @-merkkiä numero 2:sen kohdalta. Yleensä se on numero 2:n kohdalla...
Jos pitää antaa joku varmuus sähköposti osoite niin sitten annat sen sähköposti osoitteen joka on jo ennestään. Tärkeää sähköpostia tehdessä on se että salasana on oikein, se kysytään kahteen kertaan ja sen on oltava samalla tavalla kirjoitettu. Paras salasana sisältää myös numeroita ja on 12 merkkinen.
Sitten ainakin Suomi24:n kautta tehdessä on tuollainen varmistus kirjain/numero sarja, samankaltainen kuin näiden viestien osalla, mutta sun täytyy vain kirjoittaa oikeassa muodossa sama mikä lukee siinä kentässä. Ei tarvitse laskea mitään, vaan kirjoittaa. Mutta isot ja pienet kirjaimet on oltava oikein sekä numerot. Kenttä voi olla joskus aika hankala tulkita.
Sitten kun sähköposti osoite on valmis, ei sinun tarvitse antaa sitä julki täällä Suomi24 palstalla. Lähetä edelliselle kirjoittajalle viesti suoraan hänen antamaan sähköposti osoitteeseen niin hän näkee viestistä sähköposti osoitteesi, eikä tietoturva ole vaarantunut kenenkään osalta.
Rohkeasti vain kokeilemaan, jos epäonnistuu niin yrittää sitten uudestaan. En minäkään osannut yhtään mitään tietokoneen kanssa vielä 3 vuotta sitten, mutta nyt olen oppinut sitä sun tätä. Mulla on Skype, on Pokerstars tunnukset, Windows-Live, muttei Messengeriä. Kaikki olen opetellut ilman mitään aiempaa kokemusta, kokeilemalla. Ei se tietokone hajoa vaikka kokeilee ja opettelee. Kirjoittaa vaan muistiin tietoja ja yrittää sinnikkäästi. Kyllä vanhemmallakin iällä oppii. Enoni on 68 vuotta ja on opetellut käyttämään tietokonetta, ilman mitään aiempaa kokemusta taustalta. Ja hän on oppinut laittamaan CD levyjä ja sähköpostia ja Skypeä ym. kaikkea, Verkkopankin jne. Mutta huolellisuutta ja aikaa se kyllä vaatii että oppii. Täytyy olla kiinnostunut oppimaan uusia asioita tietokoneista. Ja kun oppii jotain, kiinnostus kasvaa oppimisen myötä entistä enemmän.
Toivottavasti tästä oli hieman apua sulle Heidi.
-AJ
Tuliko mun mieheni sähköpostiosoite sinulle jos kaikki meni oikein.Sinne voi vapasti kirjoitta jos te vain haluatte tutustua meihin.Tekin kulostatte mukavillta molemmat.Olis kyllä kiva tutustua teihin.Minä juttelen mielelläni jos hän vaan halua en tiedä.Mutta mulle hän voi puhua mistä vaan ei tavitse pelätä olenkan.Terveisin teille Heidi Q.
Onko ikäero lian paljon.Mulla on muuten vaan pojkakavereita Lohjalta.Ja lapsudenystävä yksi nistä.Ne on aina sanonut mulle että minä olen tosi ystävä ja autan heitä aina kun minä vain voi.Ne sanovat mulle että ulospäin minä en näyttä että minä olen kärsinyt.Ne sanovat että se ei näky.Minä yritän aina melkein olla ilonen.Mun kavereiten ikä on 25 ja 30 siinä välinä ei se mua haitta vaika ne ovat minua nurempia vähäsen.Ne sanovat mulle että minä en näytäsin että olisin 37.No minä sanon kiitos vaan.Mutta nytt minä en tiedä miten paljon hän pelkää koska hän ei tunne minua.Ei ole tavannut minua.Minä ainakin tiedän vähän hänestä.Mutta teillä pitäis nytt olla meidän sähköpostiosote siinä jos se nytt on en tiedä? Minä odotan vastausta.Mistä aloitetaan.Älä pakotta häntä jos hän ei halua.Terveisin Heidi.
Kiitos muuten sinä joka kirjoitit joka oli palstaa seurannut.Voi viedä vähän aika.Mutta minä olen aina ollut kiinnostunut oppimaan uusia asioita.Jos sun enosi joka on 68 osa.Niin kyllä minä pitäis osata myös.Terveisin Heidi.
että pitää terveen järjen mukana verkossa: Minnekään ei laita puhelin numeroa tai omia tietojaan jos jossain niitä kysellään. Esim. jokin mainos voi huijata maksullisen palvelun jäseneksi ja niistä on hankala päästä eroon. Lisäksi kun ajan kanssa tekee niin siinä karttuu kokemusta ja myös pikku hiljaa varmuuttakin. Perus asioita nämä sähköpostit. Kannattaa myös hankkia tietokoneeseen tietoturva ohjelmisto, jos sellaista ei ole. Verkkorikollisuus on yllättävän yleistä. Mulla on kannettavassa koneessa Norton Internet security, sen saa 3:lle koneelle, joten periaatteessa jos perheessä tai sukulaisilla on tietokoneita, voi se olla viisas hankinta. F-Secure maksaa suunnilleen saman verran ja on vain yhdelle koneelle. Sitten on näitä ilmaisia netistä ladattavia ohjelmia, mutta niihin ei ole luottamista. Kaupasta CD-levyllä oleva ohjelmisto halvalla ja sitten käyttöön.
Ja jos jotain ongelmia tulee tai sellaista jota et tiedä, voit selata Suomi24:n tietotekniikka keskusteluja ja kysyä siellä lisätietoa. Netistä löytyy paljon apua ongelmiin. Jättää vaan asiattomat kommentit omaan arvoonsa ja keskittyy niihin luotettavampiin.
Kone kyllä ohjaa ja neuvoo käyttäjäänsä. -Siinä ollaan menty paljon eteenpäin. Ja jotta olisi helpompaa käyttää tietokonetta, on monesti myös eri kielivaihtoehtoja. Sisältö teksteissä on sama, käyttöehdot on samat jne. Mutta se helpottaa oppimista ja auttaa ymmärtämään tietokonetta paremmin.
-AJ
Minä olen yrittänyt kolme kerta mutta tule vaan takaisin että ei löydy .Vaikka minä kirjoittin [email protected] Terveisin Heidi.
Ei vastausta no hyvä on.Mutta pärjälkää.Mulla ei muuten ole niin hyvä olla nytt.
Nyt vastasin :)
johdosta puuttuu itsetunto, entiset kaverit käytti häntä surutta hyväkseen ja uusi ystäväpiiri jätti kutsumatta vapunviettoon. Tämä taas tuotti notkahduksen hänen itseuntoonsa.
Aina on mahdollista, että he yksinkertaisesti unohtivat kutsua hänet?
Minne kuuluu? Ammatiautajalle, joka osaa auttaa näkemään ettei hän ole syyllinen tapahtumiin ja sitä kautta saa itsetuntonsa kohoamaan ja hyväksymään ettei elämästä selviä ilman takaiskuja ja niistä takaiskusta on kestettävä, jotta elämä jatkuisi.
Hänen kannattaisi myös kokeilla eri harrastuksia, eikä yrittää väkisin.
Harrastajateatteri olisi yksi vaihtoehto, moni ujo ja arka on valinnut teatterin, jotta pääsisi ujoudesta ja arkuudesta. Tosin aloittelijalle harvoin tarjotaan pääosaa.
Huono puoli on siinä, jos ohjaajan kanssa ei toimi, itsetunto menee syöksykierteeseen.
Sano hänelle että se ei ole hänen vikansa vaikka hän luule niin että kaikki on hänen vika ainakin nytt.Mutta aika paranta haavat niin kun mullekin.Hän on ihan ok ihminen vika ei ole hänessä.Hänen pitää vain saada itsetunto takaisin.Takaiskuja on aina joskus elämässä.Mutta niitä pitäisi jotenkin kestä.Hän ei saa missän nimessä sanoa että hän ei pärjä missän.Hän ei ole mikä nolla.Hän on vahva ja hyvä ihminen.Me hankitin pieni koira ja sekin autaa paljon.Koirahan on ihmisten paras ystävä ja elämän ilo.Ja ainakin hän tuo iloa mulle ja minun mihelekin.Koiran nimi on Nisse.Paras ystävä aina iloinen kun tulee kotiin.Minun isäpuoli oli paskiainen mutta se ei titenkän ollut minun vikaa vaan hänen.Hän sanoikin tappavansa minua.Ja hakkasi minua ja minun äitini.En minä koskaan unohda.Mutta se sisäinen vihaa joka mulla tulee aina olemaan saa minut etenpäin.Se teke minut vahvemaksi.Ja yritään tehdä semoisia asioita josta minä tykkään ja teke minut iloseksi.Siis harastuksia semoisesta mistä minä tykkään tehdä ja olemaan toisten ihmisten kanssa.On kyllä paljon hyviä ihmisiäkin joka ymärrä ja yritää autta .Hänen pitä saada olla ylpeä että hän on osanut tehdä asiat itse niin se itsetunto tulle takaisin.Kyllä hän osa niin kun minäkin.Hänen pitää olla ylpeä itestään ett hän on hän ja ei kukaan muu ja hänkin osa tehdä asiota itse.Ja hän vahvistu kun hän näkee että hänkin osa.Sinä ett voi tehdä ja sanoa kaikken hänen puolestan enä.Kyllä se voi kulosta kauhelta mutta niin se vain on.Sullakin on elämä muuten se sun elämäsi ja se mitä sinä haluaisit tehdä harastuksia, matkusta jonekin tai muuta jonekin muale ja löydä uusia ystäviä ja tehdä asiota mikä tekis sinut iloseksi mene vaan ohi.Ja sitten sinä ajattelet minne sinun elämäsi on mennyt.Sinä olet muuten aivan ihana ystävä hyvä sydän.Mutta sinä itse tarvitset myös jotain elämästä .Muuten sinä itse romahdat kohta.Jos sulta tuntuu että on aika taas lähteä jonnekin sinun pitäisi tehdä se iteäsi varten.Kyse on sun elämästäsi myös.Hän ei voi oppia mitään jos sinä teet kaikki hänen puolestan.Hänen pitää oppia huolehtiman ommasta asioistan muuten hän ei pärjä todelissa mailmassa.Koska sinä ett voi olla aina siinä.Muuten hän luule vaan että hän ei pärjä vaikka hän pärjäis kuinka hyvin vaan jos hän vain pästäis alkuun ja yritäis pärjätä itse.Sen hän kuitenkin täytyy tehdä joskus hän ei voi takertua sinuun aina ja luotaa sihen että sinä olet aina olemassa ei saa olla niin.Ajattele vaikapa jos sinä kuolisit pois ja hän jäisi ykin ei hän sitten pärjäis ilman sinua jos sinä nytt teet melkein kaikken häneen puolestan.Hänen pitäisi saada itse päätä omista asiostan ja itsenäysystyä ja isetunto kasvaa takaisin sen myötäkin.Koska nytt sinä olet aina sanonut mitä hän pitää tehdä.Hän pitäisi mietiä siitä itse ei sinä.Ja sinä sun asioita.
meillä on kaveripiirissämme niin monenlaisia ihmisiä, että kaverisi voisi hyvin sopeutua jengiin. olemme ikähaarukassa 20-25. hän on tervetullut jengiimme, siellä on muitakin kovia kokeneita.
Kiitos vastauksesta,
Asumme tampereella. Missä päin te?
En tiedä onko netissä hyvä etsiä noi ystävää. Voi mennä ojasta allikkoon, kun ei tiedä mitä oikeasti on vastassa. Minä tekisin sijassasi niin että etsisin jonkun hyvän harrastuksen jonka kuvittelin vievän hänet mukanaan. Tutustuisin itse ensin siihen harrastukseen ja harrastajiin ja sitten tutustuttaisin tämän henkilön sen harrastuksen pariin. Nonissa harrastuksissa on ystäviä jotka pyytettömästi auttavat.
Harrastus on vapaa-aikaa ystävien kanssa joilla on yhteiset intressit. Vapaa-aikahan on nimenomaan se mikä pitäisi ratkaista.
Jos löytyy jokin harrastus, mikä innostaa, muttei sen piirissä olevat toiset harrastajat innosta, niin samasta harrastuksesta löytyy usein toisia ryhmiä joista löytyy myös ne oikeanlaiset henkilöt joilta saa tarvittaessa tukea ja jotka välittävät lähimmäisestä.
Näitä toisista riippuvaisia harrastuksia on paljon ja se on todellakin sitä "kaveria ei jätetä meininkiä".
kieltäytyy usein lähtemästä , esim. ravintolaan illanviettoon, oli syy todellinen tai tekosyy.
Lopulta käy siten, ettei enää kysytä mukaan, koska oletetaan ettei häntä kiinnosta lähteä.
Pitääkö ihmisellä olla joku paikka maailmassa? Ei siis lasketa mukaan asuinpaikkaa.
Toiset tarvitsevat ihmisiä ympärilleen toiset ei.
Eri harrastuksia voi aina kokeilla pariinkin kertaan, jotkut ei heti tunnu niiltä parhaimmilta ensikokemuksena.
Eikä harrastuksia ole pakko olla ja TV:n katselukin on harrastus tavallaan.
Aina ei tarvitse keksiä tekemistä, joillekkin riittää kun on läsnä eikä tarvitse pohtia tärkeitä eikä tyhjäntärkeitä asioita.
Minä kaipaisin kovasti uusia ystäviä, kun olin 5 vuotta Helsingistä pois ja muutin helmikuussa takaisin.
Minä olen ollut monen ihmisen tukihenkilö ja terapeutti ja minä nautin siitä.Minä voisin yrittää voimauttaa ja auttaa häntä. Olen yhteisöpedagogi ja erikoistunut sosiaaliseen vahvistamiiseen:).
Sinä olet tehnyt paljon! Hienoa!
Jotain nopeasti minusta.
Olen 29v.
Harrastan teatteria,soittamista,
laulamista, pohdiskelua,säveltämistä ja valokuvaista.
Kysyä saat toki mitä vain
Nyt zzzzz
t:Petteri
Hei,
Tunnistan teissä ja tilanteessanne paljon samaa kuin itsessäni ja kihlatussani.. Hän on minulle kuin suojelija ja pelastaja.. Olen 21 vuotias tyttö ja olemme olleet yhdessä pian 5 vuotta.. Sinä aikana on ollut yksi ero, mutta palasimme yhteen, koska emme pystyneet olemaan erossa toisistamme..
Olen koko pienen ikäni kärsinyt monista erilaisista ongelmista, yksinäisyydestä, masennuksesta, huonosta lapsuudesta..
On ihanaa, että on kaltaisiasi pelastajia, jotka jaksavat tukea tällaisia moninaisista ongelmista kärsiviä.. Kaltaisianne pitäisi olla enemmän.. Välillä vain on hirveän syyllinen olo siitä kun olen taakkana, mutta hän vakuttaa aina että on vierelläni omasta tahdostaan.. Välillä minun vain on vaikea uskoa sitä..
Minusta tuskin on teille hirveästi apua, mutta olisi kiva kuulla teistä enemmän.. Sinulla ja poikaysävälläni olisi myös varmasti paljon yhteistä puhuttavaa...