Olen tapaillut yhtä naista vuoden päivät. Alussa sanoin tykkääväni hänestä ja kysyin tykkääkö hän minusta, ja hän vastasi että tykkää. Myöhemmin olen kertonut hänelle lisää tunteistani, ja kun olen häneltä kysynyt uudestaan tykkääkö hän minusta, niin vastauksena oli pitkähkö hiljaisuus ja toteamus, että hän ei ole sanonut että ei tykkää minusta. Hän sanoo että on tottunut olemaan yksin, mutta yrittää kovasti muuttua, mutta se on vaikeaa. Itselin olen elänyt yksinäni, mutta nyt on tullut tunne, että haluaisi jonkun vierelleen. Hän ei juurikaan ehdottele tapaamisia, mutta kun minä ehdottelen esim. yhdessä kaupassa tai syömässä käyntiä, hän kyllä vastaa niihin ja yleensä myöntävästi. Sama asia on siinä, että jos kysyn voinko tulla käymään hänen luonaan, niin yleensä se käy. Toki hänellä on omat juttunsa, ja olen kertonut hänelle, että haluan antaa hänelle omaa aikaa.
Molemmat olemme ujoja ja hiljaisia luonteeltamme. Emme ole kertaakaan suudelleet. Minäkään en ole uskaltanut tehdä suutelussa aloitetta, jotenkin tuntuu siltä, että hän ei halua sitä. Alussa halailin häntä erotessamme tapaamisissamme, mutta kerran yrittäessäni halata häntä vähän aikaa sitten, hän torjui sen, ja totesi, että onkohan hänessä joku vikana.
Meillä on yhteinen harrastus ja yhteinen kaveriporukka harrastuksen merkeissä, ja näemme sen merkeissä useamman kerran viikossa.
Tuleekohan tästä mitään sen kummempaa?
Molemmat olemme ujoja ja hiljaisia luonteeltamme. Emme ole kertaakaan suudelleet. Minäkään en ole uskaltanut tehdä suutelussa aloitetta, jotenkin tuntuu siltä, että hän ei halua sitä. Alussa halailin häntä erotessamme tapaamisissamme, mutta kerran yrittäessäni halata häntä vähän aikaa sitten, hän torjui sen, ja totesi, että onkohan hänessä joku vikana.
Meillä on yhteinen harrastus ja yhteinen kaveriporukka harrastuksen merkeissä, ja näemme sen merkeissä useamman kerran viikossa.
Tuleekohan tästä mitään sen kummempaa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olette siis jo vuoden verran tapailleet, mutta homma ei ole edennyt edes suuteluasteelle? Te olette siis kavereita. Ei ihme, ettei nainen tunne oloaan mukavaksi, jos "kaveri" yrittää vähän lähennellä... Totuushan on, että jos kiinnostus tai tykkääminen on molemminpuolista romanttisessa mielessä, niin kyllä ne suukot ja halailut kuuluvat asiaan jo aika alusta lähtien. Seksi luonnollisesti myös jossain vaiheessa. Itse olen kolkyt ja risat nainen ja myös minulla on paljon kaverimiehiä, joista pari on joskus sanonut että tykkää minusta paljon, ja joille olen vastannut että niin minäkin sinusta, mutta vain kaveripohjalta. Nämä miehet olivat siis tulkinneet iloisen ja avoimen luonteeni, soitteluni ja "tule käymään"-kutsuni väärin, mutta onneksi ovat edelleen hyviä ystäviäni, eivätkä enää kuvittele mitään muuta.
Olet siis jo liian hyvä frendi tuolle naiselle että tuosta enää minun näkökulmastani mitään vakavampaa kehittyisi. Kaikkea hyvää sinulle kuitenkin!