...joten alkaa jo tuntua, että työvoimapoliittinenkaan koulutus ei oikein toimi.
Olen näet hieman ihmetellyt näitä puheita, kuinka koulutukseen vain "mennään". Tai jos työtön ihmettelee, etteivät eväät riitä, neuvotaan kouluttautumaan.
Monet eivät tunnu käsittävän, että työttömillä - jos vaikka henkisiä resursseja onkin - ei ole taloudellisia resursseja kouluttautumiseen. Nyt siis en tarkoita näitä Eiran possen "työttömiä" huumekauppiaita, vaan ihan tavallisia suomalaisia.
Työvoimatoimisto kustantaa kurssit ja kurssin vetäjä valitsee kurssilaiset. Tämä on nykykäytäntö.
Ilkeät kielet kertovat jopa kokonaisten pienyritysten henkilökuntien joutuneen "päivätyöttömiksi" ja sitten veronmaksajien rahoilla työvoimapoliittiseen koulutukseen.
Työvoimatoimistolla pitäisi olla automaattinen kiintiö, jolla työvoimatoimisto kurssin järjestäjästä riippumatta voisi päättää, ketä kurssille pääsee.
Siitä epäkohdasta, että vakavasti otettavia kursseja järjestetään vain pari kertaa vuodessa ja vain muutamalle kymmenelle työttömälle, en edes viitsi aloittaa...
Olen näet hieman ihmetellyt näitä puheita, kuinka koulutukseen vain "mennään". Tai jos työtön ihmettelee, etteivät eväät riitä, neuvotaan kouluttautumaan.
Monet eivät tunnu käsittävän, että työttömillä - jos vaikka henkisiä resursseja onkin - ei ole taloudellisia resursseja kouluttautumiseen. Nyt siis en tarkoita näitä Eiran possen "työttömiä" huumekauppiaita, vaan ihan tavallisia suomalaisia.
Työvoimatoimisto kustantaa kurssit ja kurssin vetäjä valitsee kurssilaiset. Tämä on nykykäytäntö.
Ilkeät kielet kertovat jopa kokonaisten pienyritysten henkilökuntien joutuneen "päivätyöttömiksi" ja sitten veronmaksajien rahoilla työvoimapoliittiseen koulutukseen.
Työvoimatoimistolla pitäisi olla automaattinen kiintiö, jolla työvoimatoimisto kurssin järjestäjästä riippumatta voisi päättää, ketä kurssille pääsee.
Siitä epäkohdasta, että vakavasti otettavia kursseja järjestetään vain pari kertaa vuodessa ja vain muutamalle kymmenelle työttömälle, en edes viitsi aloittaa...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suurinosa työvoimatoimistojen kursseista on pikemminkin henkisen hyvinvoinnin kohetamisyritystä kuin mitään hyödyllistä kouluttautumista. Omallakohdalla on käynyt siten, että yhden kurssin käytyäni olenkin saanut kahdesti työkkäriltä vatimuksen osallistua samaiselle kurssille.
Paska ei vatvomalla muutu miksikään. Töitä ei ole ja jos työnsaanti on kiinni yksityisen kurssinvetejän työllistämisestä, niin voisimme pikemminkin puhua työnantajan psyykeongelmasta kuin halusta työllistää.
Ammattikoulutusta? Miksi opetella monta ammattia ja työtä jos tilanne on kuitenkin se, että töitä ei riitä kuin määräajaksi. Voisihan vilpitön työnantaja kouluttaa omat tekijänsä valtion tukemana.........
miksikään. Töitä ei ole ja jos työnsaanti on kiinni yksityisen kurssinvetejän työllistämisestä, niin voisimme pikemminkin puhua työnantajan psyykeongelmasta kuin halusta työllistää.
--
no, tosin työtöntähän siitäkin syytetään, laittavat ammatinvalintapsykologille, jollei sillä ole polla kunnossa (ja kuultu on vähän kaikenlaista, en nyt tässä toista) niin sitten vielä lähete tavalliselle psykologille jne. ja työttömällähän se on oltava pollassa vikaa, systeemi päättää, koska kerran ei ole olemattomista työpaikoista omaa löytänyt
Ammattikoulutusta? Miksi opetella monta ammattia ja työtä jos tilanne on kuitenkin se, että töitä ei riitä kuin määräajaksi.
--
korkeakoulutetuilla on töitä (en nyt tarkoita opettajia tms vaan oikeasti koulutettuja eli ensin lukio, sitten korkeakoulu, 2 plus 3 vuotta, työttömille, jos normaalitahtia pidetään heikkotasoisille (vrt. norm. kouluhan kestää vain puolivuotta, laittaa sen kokovuotiseksi ja antaa rahaa riittävästi asua, ostaa kirjat jne.)
Työtöntä ja työttömän mielenterveyttä syytetään joo, varsinkin jos on asiansa osaava ja tunnollinen tekijä, mutta työtön. Ihmettelen miten ihminen voi samalla hetkellä olla erikoisen pätevä, mutta työkyvyttömästi sairas. Kyse on siis siitä, että hyvälle ei haluta maksaa sitä palkkaa joka ehkä kannattaisikin maksaa ja tekijä ikäänkuin kiristää työnantajaa maksamaan taikka tekeminen loppuu. Osaahan pätevä ihminen hoitaa asiansa jopa työättömänä.
Korkeastikoulutetuille ei ole sen kummemmin töitä ja jos on, niin palkka ja asema lähestulkoon se sama joka voisi olla kenellä tahansa. Tyhämähän se koulutettu on mikäli ei osaa vaatia kykjään vastaavaa palkkaa taikka sitten suostuu tekemään mitä tahansa jotta saisi opintovelkansa maksettua. Ammattikoulutuspaperin saa jopa näyttökokeella jos haluaa, joten eipä tarvitse koulunpenkkejä kuluttaa.
Mikko puhuu asiaa!Ei lisättävää.Paitsi että yks turhimpia virastoja on työkkäri!Enpä itse siellä ole kuin sen takia,että korvaus tulee sillä ehdolla.
Töitä en ikinä ole sitä kautta ottanut,siis mennyt osoitettuihin paikkoihin,en myöskää "humppaa tai kuole"kursseille...
..tota... ite muutin puolison(siis mulla ei ollut töitä sinä aikana)keikan jälkeen takas Suomeen aikoinani...työkkärissä pantiin nimi listaan ja sanottiin jotta mee jonnekin töihin...Mitään ei tarjottukaan...koitin oikein kysellä että kun tässä jo ammattitaitoakin pitäisi kohentaa jne...
No helvetillisellä hakemisella ja viimeisellä suhteellani sain jotain töitä sitten...
Aikani koitin jotain paljon vähenpää ammattitaitoa vaativaa (kuin entinen osaamiseni samalta alalta) työtä tehdä...sain jopa vaihdettua työpaikkaakin...
Ja juu no sattui sitten sellainen työpaikka joka ei maksellut palkkoja jne....
No sitten alettiin työttömäksi.
Ja perkele vaikka kuinka koitti hakee koulutukseen ja töitä samalla ... no ei mikään onnistunut...
Sitten kun työkkärin mielestä olin jo tarpeekseni(2-vuotta) kitunut niin sitten pääsin työvoimapoliittiseen koulutukseen...
Siellä koitin opiskella kuin viimmeistä päivää..no opetusta ei ollut että meni enenpi tee-se-itse-pohjalta...
Sitten taas työttömäksi...
Vuoden taistelujen jälkeen pääsin ees työvoimapoliittiseen koulutukseen(sinne oli oikein pääsykoe-valinnat)...
No se oli ihan tarpeeton uuden oppimisen kannalta.. tosi vähäistä opetusta ja hälläväliä meininki...
No sitten kurssin pohjalta suoritin ammattitutkinnon....tosin eri asiasta mitä olin hakiessani ajatellut...eli sain paperin että osaan tehdä niitä töitä mitä olin jo kolmattakymmenettä vuotta sitten jo tehnyt elääkseni...
Sitten työttämäksi...koko ajan työnhakua..Ja jopa sitten kun loppui kaikkinen yhteiskunnantukikin niin taas koitin koulutukseen...En tietenkään päässyt...
Mutta.
Sitten olin jo niin paha luuseri että olen kelvannut tukityöllistettäväksi....
Eli nyt viimein teen töitä.Yhteiskunta maksaa palkan ja yritys missä olen saa työpanokseni.
Tämä hauskuus kestää taas sen verran aikaa jotta en ehdi ´saamaan työssäoloehtoa täyteen...eli töitten loputtua en saa päivärahaa tai muutakaan yhteiskunnallista tukea...
Tälle iälle (alle 50)on vaikea saada mitään töitä(monenlaista on tullut yritettyä..).
Eläke-kertymää ei ole oikein mitään...
Mieliala on kovin väsynyt ollut jo pian kymmenen vuotta...Mielenterveystoimistoihin ei voi menn'ä koska hullun papereilla nyt ei ainakaan mitään töitä saa....
Mutta kun melkein ois kakskyt vuotta viel viralliseenkin eläkeaikaan.. ja vanhastaan ois kokemusta...ominpäin on opiskeltu..intoa ois... terveys ois erinomainen...PLAAPLAAPLAA!
Suomessa on enenpi tekijöita kuin tekemätöntä työtä....Oletan.
Ja etenkään tuotannollista työtä ei oikein ole.Kummallisen paljon on kaikenlaista koulutusta,,,hyvin vaihtelevaa sisällöltään ja kouluttajien ammattitaidossakin on arvelemista...
Mielestäni työvoimatoimistot pitäisi kertakaikkisesti lakkauttaa....
Työkkäri ei työllistä kuin työntekijänsä.
Ja kun veroja lasketaan...työllisyys aste laskee...yritysten voitot alkavat olla jo kansainvälistä tasoa....Monista sosiaalisista eduista on jo jouduttu luopumaan...
Olemme pian "mini-Amerikka"...
tämä kai on ollut tarkoituski.
vaik mielenterveystoimistossa kävis jutustelemas,ei se mihinkään sieltä mainoksena lähde.Joutuuhan ihmiset esim.läheisen kuoleman takia niin lujille,että ko.paikka on ehkä paikka jossa murhettaan/ahdistusta voi purkaa...
Kyllä se mielen laskee matalalle.
Missään ei arvosteta vuosien varrella karttunutta ammattikokemusta, työn ohessa aikoinaan ilman nykyajan tukia hankittua oikeata koulutusta, ulkomaankokemusta...
On myös vuosien tiimityökokemusta, vastuuta, laatua, tulosta, vuorotyötä, ylityötä, oma-aloitteisuutta, jatkuu, jatkuu...
Työnvälityksen kautta en ole saanut kuin yhden (1) harjoittelupaikan aikoinaan nuorena. Mitä heillä on virkaa muuta kuin työllistää itse itsensä ja kallispalkkaisen työministeriön.
Tänäpäivänä kierrellen todetaan, että olen liian vanha, en saa edes nopeaa kertauskurssia tiedoille ja taidoille muuta kuin kotona yritän mieltäni piristääkseni itsekseni lukea.
Varmasti on töitä, joihin kokemukseni kelpaisi sellaisenaan. Muutamassa vuodessa eivät tuotantolaitokset ja laboratoriot NIIN paljon ole muuttuneet. Eikä kem-fys-mat-el etc. teoriat kai ole uusiksi kirjoitettu.
Jonkinlaista kansalaispalkkasysteemiä kaivataan, että pääsisi omaan rauhaansa harrastamaan mistä tykkää. Turhauttavaa sekä itselle, että työnvälityksen henkilökunnalle(?), koska työpaikoilla kuitenkin on porttikielto "yli-ikäisille", koulutuksesta riippumatta.
Tässä menee vain v-tuuntuessaan ajattelemattomuuttaan toistensa nälvimiseksi, kun pitää jahdata muitten yhtä turhaantuneitten kanssa harvalukuisia kunnollisia työpaikkoja.
Nyt on tulossa ainakin kesä, niin yrittäkäämme iloita edes luonnonkauneudesta kalliissa kotimaassa. Ei maksa mitään.
Jaksetaan!
kurssille pääsijät valitsee nimenomaan työvoimatoimisto.Näin sanoo Suomen laki.
Siis teoriassa:)))))))