Eli sain ajokortin noin pari kuukautta sitten.
Autokoulussa oli hieman ongelmia kytkimen ja liikkeelle lähdön kanssa.
Mutta loppua kohden alkoi sujua tosi hyvin.
Pääsin inssin ekalla läpi, ja olen sen jälkeen ajellut ihan mukavasti,
eikä ole pahemmin ongelmia tullut, mitä nyt alkuun ollut vaikea keskittyä ajamiseen sekä kevyenliikenteen seuraamiseen.
Mutta heti kun otin poikaystäväni ja äitini kyytiin, niin siitä se sitten lähti.
Eli äiti kiljuu kuin mikäkin palosireeni, ja poikaystävän tapana on kokoajan sanoa 'no nyt olis hyvä vaihtaa jo kolmoselle' jne jne.
Tämä jatkuva kyttääminen sekä kommentointi ajamistani kohtaan on
saanut minut hermoilemaan (vaikka tottakai uusia kuskeja kohtaan suhtaudutaan varauksella, mutta silti), tämän takia liikkeelle lähtö ei suju enää ollenkaa, ja olen monta kerta äitini kiljumisten ja poikaystäväni kommenttien tähden stögänny auton ties mihin paikkoihin, ja kerrankin liikenneympyrään ruuhka-aikana.
Menin tilanteesta täysin paniikkiin ja joku 20 autoa odottaa takana hermostuneena.
Ja näitä on nyt tapahtunu kokoajan vain enemmän, koska liikkellelähtö valoista, risteyksistä jne tuntuu kamalalta haasteelta.
Enkä sen tähden uskalla ajaa, koska pelkään taas stögääväni johonkin ja tukkivan liikenteen.
En tiedä mikä tähän auttaisi, ehkä pitäisi mennä harjoittelemaan lähtöjä johonkin rauhalliseen paikkaan, mutta kyllä minun pitäisi oppia myös hallitsemaan itseni etten mene paniikkiin jos auto nyt sattuukin sammumaan.
En tiedä mikä niissä lähdöissä on niin vaikeeta, mutta toivoisin että joku osaisi neuvoa miten näistä lähdöistä selviää. :/
Autokoulussa oli hieman ongelmia kytkimen ja liikkeelle lähdön kanssa.
Mutta loppua kohden alkoi sujua tosi hyvin.
Pääsin inssin ekalla läpi, ja olen sen jälkeen ajellut ihan mukavasti,
eikä ole pahemmin ongelmia tullut, mitä nyt alkuun ollut vaikea keskittyä ajamiseen sekä kevyenliikenteen seuraamiseen.
Mutta heti kun otin poikaystäväni ja äitini kyytiin, niin siitä se sitten lähti.
Eli äiti kiljuu kuin mikäkin palosireeni, ja poikaystävän tapana on kokoajan sanoa 'no nyt olis hyvä vaihtaa jo kolmoselle' jne jne.
Tämä jatkuva kyttääminen sekä kommentointi ajamistani kohtaan on
saanut minut hermoilemaan (vaikka tottakai uusia kuskeja kohtaan suhtaudutaan varauksella, mutta silti), tämän takia liikkeelle lähtö ei suju enää ollenkaa, ja olen monta kerta äitini kiljumisten ja poikaystäväni kommenttien tähden stögänny auton ties mihin paikkoihin, ja kerrankin liikenneympyrään ruuhka-aikana.
Menin tilanteesta täysin paniikkiin ja joku 20 autoa odottaa takana hermostuneena.
Ja näitä on nyt tapahtunu kokoajan vain enemmän, koska liikkellelähtö valoista, risteyksistä jne tuntuu kamalalta haasteelta.
Enkä sen tähden uskalla ajaa, koska pelkään taas stögääväni johonkin ja tukkivan liikenteen.
En tiedä mikä tähän auttaisi, ehkä pitäisi mennä harjoittelemaan lähtöjä johonkin rauhalliseen paikkaan, mutta kyllä minun pitäisi oppia myös hallitsemaan itseni etten mene paniikkiin jos auto nyt sattuukin sammumaan.
En tiedä mikä niissä lähdöissä on niin vaikeeta, mutta toivoisin että joku osaisi neuvoa miten näistä lähdöistä selviää. :/
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pistä mutsi ja poikakaveri pihalle autosta ja ajele yksin! Sitten kun olet taas saanut varmuutta, ota vain toinen kyytiin. Älä anna niiden ajaa puolestasi - eihän niillä ole edes rattia ja polkimia.
Opetin poikaa vuosi sitten ajamaan ja kun äitinsä ei malttanut pitää suutaan kiinni takapenkillä vaan huuteli koko ajan oheita, poika kysyi että "oletko hiljaa vai käveletkö kotiin". Kotiin oli pitkä matka...
Kuski on autonsa kunkku.
Sano reilusti. Olkaa hiljaa, häiritsette ajamista. Tai voit kysyä, haluaako joku toinen ajaa...
Ei kukaan aja täydellisesti kahden kuukauden kokemuksella mutta opit kokoaika lisää.
pillukielto, se tukkiii suun, ja muut kävelemään, elle turpa pysy kiinni.