En ole tyytyväinen itseeni..Olen LIHAVA!!
Kesällä olen menossa naimisiin ja haluaisin laihduttaa, mutta MOTIVAATIONI on NOLLASSA!!
Jojo laihdutus on tuttua..viime kesänä laihduin 10kg, mutta jouluna kaikki tuli takasin..=(
Pitäis ottaa TAAS itseä niskasta kiinni, mutta helpommin sanottu kuin tehty..=(
Pari päivää menee aina hyvin, mutta sitten taas sorrun syömään enemmän kuin olisi hyväksi.Olen 3:n päivän aikana syönyt 3kg porkkanoita!Vatsa ei oikein tykkää niin isosta määrästä niitä =)!!
Mistä saisin motivaatiota?!Inhoan itseäni ja minua alkaa yököttää kun joka aamu joudun katsomaan LIHAVAA olemustani kokovartalopeilistä työvaatteita päälle vaihtaessani!!Masennuskin vaivaa..
Olen vielä nuori (22v.), mutta pelkään etten koskaan saa laihdutettua (ja kuolen läskinä) jos en pian aloita..nyyh!!=(
Tsemppiä kaikille!!=)
Kesällä olen menossa naimisiin ja haluaisin laihduttaa, mutta MOTIVAATIONI on NOLLASSA!!
Jojo laihdutus on tuttua..viime kesänä laihduin 10kg, mutta jouluna kaikki tuli takasin..=(
Pitäis ottaa TAAS itseä niskasta kiinni, mutta helpommin sanottu kuin tehty..=(
Pari päivää menee aina hyvin, mutta sitten taas sorrun syömään enemmän kuin olisi hyväksi.Olen 3:n päivän aikana syönyt 3kg porkkanoita!Vatsa ei oikein tykkää niin isosta määrästä niitä =)!!
Mistä saisin motivaatiota?!Inhoan itseäni ja minua alkaa yököttää kun joka aamu joudun katsomaan LIHAVAA olemustani kokovartalopeilistä työvaatteita päälle vaihtaessani!!Masennuskin vaivaa..
Olen vielä nuori (22v.), mutta pelkään etten koskaan saa laihdutettua (ja kuolen läskinä) jos en pian aloita..nyyh!!=(
Tsemppiä kaikille!!=)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sama vaiva Rahikaisella !
En saa minäkään itteeni kuriin. Enkä osaa sullekkaan motivaatioo tuoda. Toivottavast en sua masenna entisestään.
Kaverit vaan tuumaa et alota lenkkeily ja ruuan määrän vähentäminen pikkuhiljaa. Helpommin sanottu. Oon 173cm pitkä ja paino on n.130 kg ja ikä 31. Et näin.
tsemppiä
Mulla kans liikakiloja.
Oon 176 cm pitkä ja painan jotain 95kg.
Eli pitäs sellaset 20 kiloo pois saada. Paino on ollu ongelmana (noin) yläasteelta lähtien, oon nyt 19 v.
Muuten ei niin paljon tää ylipaino haittais, mut ei taho vaatteita löytyä. Kaikki kaupan paidatkin oon niin tiukkoja, että ihan pahaa tekee katsoa vaikka paita päälle sopisikin. En vaan ymmärrä, miks lihaville ei oo oikeen tyylisiä vaatteita. Joko älyttömän tiukkoja tai sitten mummon vaatekaapista vedettyjä.
Aina haaveena on ollu painon saaminen pois, mut ei onnistu. En ole vain löytäny oikeeta keinoa.
Se myös ärsyttää, että jotkut puhuvat siihen tyyliin, että laihduttaminen olisi helppoa. Eihän se kaikille ole. Sekin ottaa päähän, että lihavia syytetään omasta lihavuudesta. Tottahan se on, että itse olemme kilot itsellemme tuoneet, mutta pitäisi muistaa, että toisille ne tulee herkemmin kuin toisille.
Viikko ennen pääsiäistä aloin syödä Montignacin periaatteella ja paino putosi. Pääsiäisenä tuli tietenkin syötyä ihan vastoin periaatteita ja tällä viikolla on ollut vähän ongelmia noudattaa sitä, kun työn lisäksi opiskelen iltaisin, mutta selvästi miinuksella olen kuitenkin.
Koska en jaksa kaikkea kirjoittaa uudelleen, voisitko katsoa vastaukseni hra atkin:lle kysymykseen Ymmärsinkö oikein?, se on pudonnut jo toiselle sivulle, mutta löytyy yhä. Korostan, että on syytä tutustua itse Montignacin periaatteeseen, siten ymmärtää paremmin ja jää vääristymät pois, kun jokainen kuitenkin korostaa asioita vähän eri tavalla.
Tuo "suuttuminen" on ensimmäinen askel. Lujittaa tahtoa.
Minä suutuin parisen viikkoa sitten ja nyt perhana loppui mässäily!
Minulla on -15 kiloa tavoitteena ja NE SIIS LÄHTEE,olen päättänyt ja se pitää. Sen jälkeen en tosiaan anna itseni levitä entiselleen. 55 kiloa on minun tuleva paino ja se on saletti. On se kumma jos ei ihminen(minä) saa pidettyä painoansa alhaalla? Lapsen syntymän jälkeen paino ollut melkoista jojoilua,mutta nyt se on loppu!
En oikein ymmärrä miten suuttumisesta on apua pysyvään painonhallintaan,nopeaan diettaukseenhan se on omiaan,vihan ja suuttumuksen tunne kun lisää stressiä,joka lisää kasvuhormonia joka tehostaa lihaskasvua,toisaalta stressi myös vähentää ruokahaluja.
Eikö kannattaisi miettiä ihan rauhallisesti sitä mikä on oma tavoite ja miksi siihen pitää pyrkiä,sen jälkeen voi listata osatavoitteet ja mahdolliset esteet,ja tämän jälkeen alkaa toteuttamaan tavoitettaan?
kauan otettu rauhallisesti että nyt päätin sen olevan loppu. Minä esim. sellainen ihminen kun päätän jotain sen myös teen vaikka läpi harmaan kiven ns. sen mitä sanon niin se myös pitää. Nyt loppu jojoilu. En ole oikein ottanut tosissaan tätä painon hallintaa kun mies ei mitään sano muuta kuin söpö olen pulskanakin? Nyt vaan jotenkin "suutuin" totaalisesti itseeni ja päätin näin. Jos kerran nuorena osasin tarkkailla painoani niin se onnistuu nyt myöhemmälläkin iällä. Näin on näreet. Lämpimiä kevät päiviä sinne jonnekin.