Mieheni kärähti pettämisestä tuttavan vinkin vuoksi. Tuttava luuli tehneensä hyvän teon, mutta enpä ole ihan samaa mieltä. Minua kusetettiin niin hyvin, etten olisi ikinä itse tajunnut. Nyt on sitten rauhaisa yhteiselo mennyttä ja kaiketi ero edessä.
Mieheni on parasta mitä minulle on ikinä tapahtunut. Hän on paras ystäväni kaiken muun lisäksi.
Nyt vain en voi luottaa enää yhteenkään hänen sanaansa. Pettämisjuttu selvisi kauan ja hartaasti totuuksia esiin nyhtämällä. Ensin kerrottiin kaunisteltu versio, joka sitten vähitellen muokkautui totuudenmukaisemmaksi. Suuhun jäi silti sellainen maku, että oliko viimeisinkään tarina se oikea totuus. Epäilen.
Eniten minua tässä touhussa ei loukkaa se itse pettäminen, vaan siihen liittyvä valehtelu. Viimeiseen saakka mies yritti keksiä mitä pöllömpiä valeita selvitäkseen kuiville.
Ensimmäinen reaktio tietenkin oli heittää ukko pellolle siltä istumalta. Sitten mietin, että en todellakaan aio päästää häntä niin helpolla. Kun vähän aikaa kului, alkoi tuntua, että voisin ehkä sittenkin antaa tämän kerran anteeksi, koska rakastan miestäni enemmän kuin ketään ikinä.
Taitaa vain olla huono ajatus antaa anteeksi. Jos kerran pettää, niin varmasti uudestaankin. Sitäpaitsi miksi ihmeessä minä haluaisin olla jonkun kanssa, joka ei halua olla minun kanssani. Väittää kyllä että haluaa, mutta miksi sitten pitää etsiä seuraa muualta.
Mutta kertokaas viisaammat, että jos en anna äijälle lähtöpasseja, niin palaako luottamus toiseen enää ikinä tällaisen jälkeen?
Mieheni on parasta mitä minulle on ikinä tapahtunut. Hän on paras ystäväni kaiken muun lisäksi.
Nyt vain en voi luottaa enää yhteenkään hänen sanaansa. Pettämisjuttu selvisi kauan ja hartaasti totuuksia esiin nyhtämällä. Ensin kerrottiin kaunisteltu versio, joka sitten vähitellen muokkautui totuudenmukaisemmaksi. Suuhun jäi silti sellainen maku, että oliko viimeisinkään tarina se oikea totuus. Epäilen.
Eniten minua tässä touhussa ei loukkaa se itse pettäminen, vaan siihen liittyvä valehtelu. Viimeiseen saakka mies yritti keksiä mitä pöllömpiä valeita selvitäkseen kuiville.
Ensimmäinen reaktio tietenkin oli heittää ukko pellolle siltä istumalta. Sitten mietin, että en todellakaan aio päästää häntä niin helpolla. Kun vähän aikaa kului, alkoi tuntua, että voisin ehkä sittenkin antaa tämän kerran anteeksi, koska rakastan miestäni enemmän kuin ketään ikinä.
Taitaa vain olla huono ajatus antaa anteeksi. Jos kerran pettää, niin varmasti uudestaankin. Sitäpaitsi miksi ihmeessä minä haluaisin olla jonkun kanssa, joka ei halua olla minun kanssani. Väittää kyllä että haluaa, mutta miksi sitten pitää etsiä seuraa muualta.
Mutta kertokaas viisaammat, että jos en anna äijälle lähtöpasseja, niin palaako luottamus toiseen enää ikinä tällaisen jälkeen?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei.
Mitään en osaa neuvoa, mutta yhden ajatuksen halusin jakaa. Jos jokin aika sitten olisin antanut sinulle neuvon, olisin ilman muuta sanonut että jätä se roskaläjä, että ansaitset jotain parempaa. Nyt olen itse vähän samassa tilanteessa. En ehkä yhtä pahassa, olimme seurustelun alkuvaiheessa ja sen lisäksi pidimme taukoa, mutta mies meni heti toisen naisen petiin. Vihastuttaa, itkettää ja vihastuttaa. Ja yritän vakuuttaa itselleni, että ei tämä niin vaarallista ole, jos rakastan hänta todella niin pääsemme tämän yli. Mutta onko tämä tyhmä tapa ajatella?
lehmä ojassa..? Jos ei, niin voin kertoa että aika moni olisi tehnyt samoin. Minäkin haluaisin tietää, jos minua petettäisiin. Vielä parempi olisi, jos itse asian tunnustaisi. Et kerro tarkemmin miten vakavasta petoksesta on kyse: yhden illan juttu, pidempiaikainen suhde, henkinen pettäminen, seksisuhde..?
Rakastat miestäsi, voisit antaa anteeksi, mutta miehesi ei rakasta sinua..tai ehkä rakastaa, mutta ei niin paljon, että olisit hänelle ainoa ja ettei hän koskaan loukkaisi sinua. Olisit halunnut elää petoksessa autuaan tietämättömänä, koska miehesi on parasta mitä sinulle on tapahtunut. Näinköhän..hän otti riskin suhteenne lopettamisen suuntaan. Se kannatti. Luottamus on mennyt, suhde on ohi ja hän voi vapaasti alkaa seurustella sen kakkosen kanssa. Pistä mies itse päättämään, sanele ehdot, kerro että soitatte yhdessä tälle kakkoselle ja heti, ja katso minkä vastaanoton saat. Tietysti jos mies on ollut onneton (sinä olit se onnellinen, ei hän), niin hän olisi voinut kertoa asiasta sinulle, olisitte voineet yhdessä miettiä miten ulkopuolinen vaara selätetään (sori..noin kuvannollisesti). Sen sijaan hän päätti pettää sinua ja erittäin viekkaasti ja taidokkaasti, jos sinulla ei todella ollut harmainta aavistusta asiasta. Uskon, että ei ehkä ollutkaan, koska jos toista rakastaa tai pahempaa, on todella rakastunut niin ei välttis näe merkkejä (tai ei halua niitä nähdä).
Sanon myös kokemuksesta, että luottamus ei palaudu. Ei ole sen arvoista, että yrität väkisin luottaa ihmiseen joka ei ole luottamuksesi arvoinen. Ainoa keino, millä saatte asiaa eteenpäin olisi toisen naisen katoaminen TÄYSIN elämästänne: ei viestejä, ei soittoja, ei näkemistä. Miehesi pitäisi olla 150% avoin: antaa lukea tekstarit, puhelut, sähkikset, tulla työpaikalle jos tarvii, näyttää joka tavalla, että hän aikoo sinuun sitoutua ja on avoin joka ikisessä asiassa. Jos hän ei ole tähän valmis, tai epäilet, että hänellä on näitä prepaid-liittymiä jne, niin et voi tosiaan alkaa luottaa uudelleen. Varsinkaan, jos MINKÄÄNLAISTA todellista katumusta ei ole näkyvissä, niin anna mennä!! Hän ei silloin ole sitoutunut sinuun millään tavalla, kuin ehkä sen perusteella, että peset pyykit, laitat ruoat, hoidat lapset jos teillä niitä on, annat itsestäsi kaiken ja vastineeksi saat: petturin, munattoman yksilön jolla ei ollut otsaa jättää sinua ensin..
Olen ihan samaa mieltä petettynä olleena, että suinkaan pahinta ei ollut itse pettäminen, sen pystyin antamaan anteeksi. Mutta, se mieletöntä harkintaa vaativa valehtelu ja asian peitteleminen, siitä valehteleminen kun vihdoin asia valkeni minulle, se että minua syytettiin vainoharhaiseksi hulluksi jopa siinä määrin että olin ajautua oikeasti psykiatrin juttusille (!), se oli todella liikaa. Mieheni mielestä kaikessa ongelma olin minä, ei suinkaan hänen valehtelu ja petollinen luonne.
Summa summarum: luottamus ei palaa, ellei edellä mainitut seikat toteudu ja mies osoita, että hän todella on nyt sinuun ja suhteeseenne sitoutunut, ja rehellinen jatkossa..!
Mies on kyllä ihan todella katuvan oloinen ja pyytänyt nöyrästi anteeksi. Mutta toisaalta hän näyttää siltä, että alkaa olla jo ihan kyllästynyt aiheesta jankuttamiseeni ja kyselyihini. Tukkii kyllä turpansa ja alkaa vastailla, kun muistutan, että hän on se joka mokasi, ja seuraukset on nyt vain kestettävä.
Puhelimen ja sähköpostin saan katsoa, mutta miksipä niitä ei voisi olla olemassa "puhtaat", ja sitten toiset hämäriin tarkoituksiin? Joten ei todista mitään ---> ei luottamusta.
Suhde/suhteet toisiin loppuivat asian ilmitullessa. Mutta en vain pysty satavarmana luottamaan, etteivät ne voisi alkaa uudelleen kunhan kohu laantuu. Mitä syytä miehellä olisi jatkossa olla pettämättä, kun ei nytkään ollut? Kokemusta ei ole pettäjistä, mutta väkivaltaisesta miehestä on. Ainakin siinä kävi niin, että kynnys lyödä vain madaltui koko ajan. Pätisikö sama pettämiseenkin, että se muuttuisi jatkuessaan yhä helpommaksi?
Kyllä vain, tuttavalla oli oma lehmä ojassa. Ei niin että hän olisi ollut se toinen osapuoli, vaan kieron mutkan kautta. Ja tapa jolla asia minulle kerrottiin, oli kurja. Tuttava yritti esittää tuntematonta, mutta narahti tyhmyyttään. En enää ole ko. ihmisen kanssa tekemisissä, tuon valehtelun vuoksi. Itse asia oli ehkä hyvä saada tietää, mutta juuri tuon kertomistavan takia haluaisin kelata aikaa vuodella taaksepäin ja unohtaa koko jutun.
Kyllä meidän elämämme on onnellista ollut. Mies itse on niin sanonut monen monituista kertaa, joten en se onnellinen osapuoli ole minä yksin ollut. Mutta en sitten ollut riittävästi hänelle. Hölmöä on se, että mies vannoo ja vakuuttaa, että minussa tai suhteessamme ei ollut mitään vikaa. Ai ei muka? Oman näkemykseni mukaan silloin ei tarvitsisi lähteä pettämään. Haluaisin niin kovasti tietää, että mikä minussa on se riittämätön osa, mitä siltä toiselta sai mitä minulta ei.
Ennustan, että suhteemme ei tule jatkumaan kaiken tämän jälkeen, vaikka kumpikin haluaisi sitä. Pystyn ehkä joskus antamaan anteeksi, ainakin osittain. Mutten tule unohtamaan, vaikka kuinka yrittäisin ja haluaisin. Suhde ei tule olemaan ennallaan enää ikinä.
oletko ajatellut asiaa siltä kannalta, että miehellä olisi ollut joku ikäkriisi, identiteettikriisi tms? Koska joskus voi olla niin, että ehkä teidän suhteessanne ei todellakaan ollut vikaa, sinussa ei ollut vikaa, mutta jos sinun miehesi kävi jotakin omaa kriisiään läpi?
Minulla kävi ihan samoin, mies kärysi niin,e ttä toinen nainen käräytti hänet. Ensin tuli kauniimpi versio totuudesta, mutta lopulta se julmin totuus tuli silmille. Sattui aika lailla, että mies valehteli vielä kärynkin jälkeen.
Olen puhunut asiasta kokeneen parisuhdeterapeutin kanssa. Hän sanoi, että on hyvin tavallista, että mies valehtelee ja kertoo kauniimman version, harva kuulemma pystyy kertomaan koko totuuden. On myös niitä, jotka eivät myönnä totuutta, vaikka edessä olisi selvät faktat. Eli sinänsä miehesi ei ole käyttäytynyt mitenkään poikkeavasti. Mies voi kertoa valheita silmät ja suut täyteen ja kun kaikki selviää, niin ihmettelee itsekiin, että miten on voinut kertoa sellaista. On kuin tämä syytetty mies eläisi sumussa ja ei oikein itsekään siinä kaaoksessa tiedä mitä puhuu ja miten. Jos tämä mies ei välittäisi enää vaimostaan mitenkään ja tunteet olisivat kuolleet, hän lataisi kyllä faktat pöytään. Miksi peittelisi, valehtelisi, kaunistelisi totuutta?
Mutta kaikista paras tilanne on kuitenkin se, että kaikki tulee ilmi, lopulta, karmeimmat valheetkin ilmi ja todella mies tietää, että vaimo tietää kaiken. Mies on täysin nöyryytettynä edessä ja tietää tasan tarkkaan kuinka raskaasti on valehdellut. Ei ole helppoa vaimolle, kun tajuaa, kuinka on viety kuin pässiä narussa, mutta ei ole helppoa miehelläkään, kun hän varmasti miettii, että on ollut ihan pelle, sika yms. Ja vaimo tietää sen, eikä mies pysty enää millään valheellakaan sitä peittelemään.
Jos tämän nöyryytyksen jälkeenkin mies vielä pyytää mahdollisuutta jatkaa ja on valmis tekemään mitä vain saadakseen avioliiton raiteilleen, niin uskon, että kysymys täytyy olla halusta yrittää ja kuitenkin mies sisimmässään rakastaa vaimoaan. Kun mies on "hakattu", nöyryytetty pohjamutia myöden ja vielä senkin jälkeen sieltä kuopasta pyytää, anoo mahdollisuutta niin, eiköhän katumus ole aika suurta? Jos rakastaisi sitä toista naista, niin ei takuulla siinä olisi, vaan siinä vaiheessa keräisi tavaransa ja lähtisi. Ei kukaan mies tai nainen vajoa kenenkään takia niin alas, että anelisi, jos toisesta ei yhtään välittäisi.
Katumus näkyy miehesi kasvoista, sanoista ja tekemisistä, jos hän todella katuu.
Olet oikeassa siinä, että suhteennen ei tule olemaan ennallaan ikinä. Jos te haluatte päästä tästä yhdessä yli, niin vanha suhde tulee toimittaa romukoppaan, paluuta entiseen ei ole ja niin sen täytyykin mennä. Luotte uudet kuviot suhteeseenne ja säännöt ja aloitatte uuden suhteen. Rakennatte uuden suhteen sortuneen tilalle ja kaikki tulee muuttumaan. Ennen kuin voitte uutta suhdetta rakentaa, vanha suhde kalutaan puhtaaksi ja tämä pettämisasia kolutaan myös, niin kauan kun sinulla on siitä tarve puhua, niin sinä puhut. vaikka miehesi kuinka sanoo, että jankutat ja väsyy siihen, niin hänen on vain kestettävä se. Pallo on nyt miehelläsi, kuinka paljon hän jaksaa, hänellä on oltava rautaiset hermot, tukea ja lohduttaa sinua. Hänen on vain jaksettava vakuutella vieressäsi, että haluaa sinut, jos sinut kerran haluaa. Asia on mentävä läpi läpikotaisin, vaikka miehesi todennäköisesti haluaisi jatkaa vain eteenpäin. Mutta niin kauan kuin sinulla on tarve puhua, niin sinä puhut.
Jossakin vaiheessa vain tulee se hetki, että olet asian niin läpikäynyt, että uusi elämänne alkaa. Silloin kun sinulla on se tunne, niin olet asian jo perinpohjin läpi käynyt. Tässä taistelussanne vaaditaan paljon. Tunteet menee laidasta laitaan, -se ei ole todellakaan helppoa. Kaikki eivät sitä taistelua jaksa. Joku luovuttaa, joku ei. Jos on rakkaus jäljellä, niin kannattaa taistella. Yhdessä.
Mieti itse itseäsi. Rakastatko miestäsi? Joudut hirmuisasti nöyrtymään, jos rakastat. Yrittämään, pakottamaan itsesi tavallaan yrittämään. Olet loukattu ja näet asian vain omalta puoleltasi. Ajatuksena on, kuinka joku voi tehdä MINULLE tälläistä? Miten joku joka rakastaa voi tehdä näin?
Yritä sivuuttaa ne ihmiset, jotka sanovat suoraan, että eroa. Täälläkin palstalla tulee joskus aika tiukkaa tekstiä, mitä sinun pitäisi tehdä. Älä ajattele sitä, mitä muut ajattelevat sinusta, suhteestasi, tämä on teidän asia, jatkatteko vai ette. Älä tee päätöstä muiden ihmisten mielipiteiden perusteella. Älä itse mene siihen lankaan, että kerran pettää aina pettää, ei se aina niin mene. Jotkut pääsevät pettämisestä yli ja joillekkin alkaa jopa uusi parempi suhde. Sitäkin jotkut täällä väittää, ettei niin voi olla, että olisi luuseri jos jää petturin kanssa ja siten sanotaan, että kohta se kuitenkin pettää. Älä mieti niitä. Asia on teistä kiinni. Jos koet niin, että teillä on mahdollisuus, niin taistele, sanovat muut mitä tahansa. Sinä päätät, tämä on sinun elämäsi, ei kenenkään muun.
on ollut useampi, pettäminen ei tule loppumaan. Hän on tapapettäjä eli pettäminen elämäntapana, eikä hänellä ole kykyä todelliseen empatiaan. Hän on sen tyyppinen ihminen, joka ottaa itselleen hyödyn irti sieltä, mistä saa. Sinä olet hyödyllinen turvasatama.
Exäni petti minua aikoinaan. Ja annoin monet kerrat anteeksi kun niin rakastin ja olimme toistemme parhaat ystävät jne. Mies katui ja sanoi aina ettei liitossamme tai minussa ole mitään vikaa. Meni käryn käynnin jälkeen aina pari vuotta rauhallisesti, ja sitten taas käry kävi. Eli ainakun kun "pöly laskeutui" ex uskalsi taas pettää. Mutta - vaikka annoin anteeksi ja halusin jatkaa, silti en ikinä unohtanut niitä toisia naisia. Ne jää kalvamaan, vaikka kuinka rakastat, haluat jatkaa ja unohtaa ja anteeksi antaa. Niin pettänyt puoliso on tappanut rakkauden. Ehkä yhden kerran jälkeen olisi pystynyt suhde jatkumaan rakastavana, mutta kun se pettäjä tahtoo olla pettäjä aina. Ja huom! aina tämän saman henkilön kanssa suhteessa ollessaan, uskon ja olen nähnytkin monessakin tapauksessa, että jos pettää jotakuta, se ei todellakaan tarkoita että pettäisi kaikkia. Kuulostaa kliseeltä tai ei, niin väärää puolisoa voi pettää, mutta ei sitä oikeaa...
Että ehkä sinunkin kannattaa tämä yksi kertaa antaa anteeksi ja unohtaa jos voit, mutta jos tilanne toistuu, niin älä jää odottamaan, että paranisi enään sen jälkeen.
Niin ja tuo, että kertojalle ollaan vihassa. Miksi? Minä ainakin olisin toivonut, että minulle olisi kerrottu exäni pettäneen minua. Se tieto varmasti satuttaa kuulla, mutta kuitenkin kamalampi tilanne minusta kun elit tietämättä ja kaikki muut tiesi. Jälkeen päin tunsi itsensä todella hölmöksi, ja siitä voi vihoitella ihmisille että jättävät kertomatta. Jos kertovat, syystä tai toisesta, oli oma lehmä ojassa tai ei, niin silti kertojaa pitää KIITTÄÄ kun on ollut rohkeutta kertoa. Se on vaikea paikka kertoa toiselle, että kumppanisi pettää - itsekkään en ole sitä kellekään kertonut, vaikka tietäisinkin jonku pettäneen jotakuta. Yksi syy myös se, että "sanansaattaja tapetaan" niin helposti, aivan kuin hän olisi sen liiton rikkonut kertomalla totuuden petetylle.
Aivan totta, ettei sanansaattajaa pitäisi ampua. Mutta kun tämä henkilö toimi todella härskisti. Jos asia on liian vaikea kerrottavaksi, niin sitten sitä ei kerrota. Onhan se aivan naurettavaa touhua yrittää kertoa nimettömänä tuollaista. Ensimmäinen reaktio oli että jaa, kukahan katkera ex tmv. sinäkin olet. Sitten tyyppi onneksi käräyttikin itsensä kun alkoi vakuutella tietolähteitään.
Minäkin olen ajatellut, että jos pettää jotakuta, niin ei välttämättä kaikkia. Mutta valitettavasti tämä mies petti myös edellisessä suhteessaan. Eli sekin vaikuttaa tähän nykyiseen tunnetilaan, että uskon ettei luottamus palaa. En tiedä mitä pitäisi ajatella. Että minun pettämiseni on erillinen teko, ja ex-vaimon pettäminen omansa? En vain pysty, väkisinkin niputan ne yhteen.
Mies sanoi että voi kuvitella miltä minusta tuntuu hänen tyhmän tempauksensa jälkeen. Epäilen kuitenkin ettei voi. Varmaankin edellisestä vaimosta (hänkin sai selville aikanaan) on tuntunut petetyksi tullessaan täysin samalta, ja asiaa on selvitelty samoin kun me nyt. Siltikin mies uusii tekonsa, vaikka tasan tietää mitkä seuraamukset kiinnijäämisellä on. Vai eikö luullut narahtavansa?
mutta mielestäni olet nyt naivin tyhmä.
Luuletko että on helppoa kertoa tuollaista asiaa jollekin tutulle, käy juuri niinkuin sinun tapauksessa, että sanansaattaja ammutaan.
Vai onko syynä se, että hän palautti sinut jostakin omasta fantasia maailmasta maanpinnalle? Vaikuttaa kirjoituksesi mukaan siltä, että olisit halunnut jatkaa elämääsi siinä omassa maailmassasi ja nyt kun tuttava kertoi tosiasiat, olet pistänyt välisi poikki häneen, mielestäni erittäin tyhmää ja lapsellista.
Ihmettelen näitä kirjoituksia siinä suhteessa, että aina vaimoille pettäminen tulee aivan "puun takaata", miten on mahdollista että ei tunnisteta tiettyjä asioita vai halutaanko elää jossain fantasia maailmassa?
Jotenkin vai vaikea ymmärtää tätä?
syyttää hulluksi ja mielenvikaiseksi vieläpä vihaisena, on varmin merkki siitä, että hän valehtelee ja pettää. Pettäjä on niin itsekäs paskiainen, että salaa pettämisensä toisen mielenterveyden uhallakin.
mutta jos kerta tiesit, että mies petti edellisessä suhteessa ja ehkä sen vuoksi vaimo lähti lätkimään, niin miten kuvittelit ettei sulle käy juuri samalla tavalla..? Pettäjä on aina pettäjä, ellei ole läksyään oppinut niin että todella ymmärtää tekonsa seuraukset sille petetylle. Halusit siis elää siinä uskossa, että olisit jotain erikoisempaa eikä miehesi tarvitsisi ketään muuta, halusit osoittaa kaikille, että nyt mies on uskollinen ja koet, että tämä on suuri häpeä että hän sinua petti sittenkin, ihan kuten ex-vaimoansa! En ymmärrä, miten olisit voinut haluta elää valheessa, en kertakaikkiaan voi. Eikö se ole pienempi paha nyt kun kylillä ei sun tyhmyydelle naureta..? Mutta jos kerta asia on tuo, että mies on pettänyt aiemmissakin suhteissa niin sä et todellakaan voi ikinä enää luottaa, et kait nyt niin sinisilmäinen ole kuitenkaan! Paras tulevan käytöksen ennustaja on aina mennyt käytös, eli pettäjä mikä pettäjä, mitä enää mietit..Tottakai mies katuu, kunnes pöly laskeutuu, alkaa sama tarina uusiksi. Tyhmähän sä olet, jos vielä tuossa roikut kun tulevaisuus on jo ennustettu eikä se hääppöinen ole (vaikka mies kuin katuisi..)
Minä olen ajatuksissani aivan samoilla linjoilla edellisen kanssa. Koin pettämisen ex mieheni aikana, kun kerran pystyy puolisoaan pettämään pystyy siihen toistamiseenkin tämän opin.Onneksi on olemassa uskollisiakin miehiä ja kyllä se rakkaus kuolee pettämisten myötä. Tällaisella pettäjämiehellä kun naisia riittää aina löytyy joku uusi jos ei vanhaa saa.
No huhhuh! Enhän minä nyt kenenkään takia ole mistään näyttämisenhalusta. Eikä eroamisessa/pettämisen julkitulossa ole minulle mitään hävettävää, enhän MINÄ mitään ole tehnyt. Onkohan itselläsi kaikki inkkarit kanootissa? Riskin toki otin tietoisesti. Jos ei mitään uskalla, niin ei mitään saakaan.
siitä, että itseäni kyllä hieman hävettäisi jos olisin hynttyyt yhteen laittanut miehen kanssa, joka petti edellisessä suhteessa ja itsellenikin niin tehtäisiin. Olisi siis pitänyt tietää paremmin eikä olla hyväuskoinen, se minua itseäni luultavasti hävettäisi. Näkötapoja on monia.