aiemmin kerran naimisissa ja sittemmin eronnut ja menisit myöhemmin uudestaan naimisiin, ottaisitko vanhan sormuksesi uudelleen käyttöön - mitä nyt tietysti kaiverrukset vaihtaisit - vai ostaisitko kokonaan uuden sormuksen itsellesi? Ajattelin kysymyksessä lähinnä miesten mielipidettä, mutta naisetkin saavat vastata, vaikkapa siitäkin näkökulmasta, miltä itsestä tuntuisi, jos mies pitäisi tosiaan edellisen liiton sormuksen sormessaan myös uudessa suhteessa.
Jos olisit ollut jo
5+1=?
48304
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
mitään vanhan, epäonnistuneen liiton rinkuloita kantaisi uuden kultani kanssa.
Aivan käsittämätön ajatuskin että pidettäisiin vanhoja, ikinä kuullutkaan. Mies kun laittais vanhan sormuksen sormeen, niin näyttäisin sille ovea välittömästi ja käskisin myös mennä edellisen muijan luokse.
Tietty uudet.
Mä itseasiassa hävitin kihla- ja vihkisormukseni kauan sitten jo. En halunnut edes säilyttää niitä kun niillä ei ollut mitään arvoa. Ne oli kaikenkukkuraksi vielä inhoamaani kultaa timanteilla joten niille ei voinut edes mitään uusiokäyttöä keksiä. Niin enkä halunnut nähdä niitä, toi vaan pahoja muistoja mieleen.
tietysti siitä että kenen kanssa menee naimisiin. Kaikkea ei sentään kannata kierrättää. Uusi suhde, uusi puoliso niin silloin tietysti uusi sormus. Ja jos olet menossa sen vanhan kanssa siis ed. puolison kanssa niin vanhakin sormus mänee..
Minun vanha kihlasormukseni on laatikon pohjalla ja kun menin toisen kanssa avioon, hän osti minulle vihkisormuksen aivan kuin minä ostin hänelle niin kihla- kuin vihkisormuksenkin. Ennen vanhaanhan oli vielä tapana, että kihlat palautettiin, mutta silloinhan miehillä ei kihlasormusta ollutkaan.
en ikinä pitäisi vanhoja sormuksia uusissa suhteissa. Menneet on menneitä ja elämää mennään eteenpäin, ei taakke. Eikä sitä sormusta itse itselle kuulu ostaa, vaan sormuksia vaihdetaan niin että puolisot ostaa sormukset toisilleen. :) Tuntuis tosi tyhmälle.
Lainaatko mulle 15 e että saan ostettua sulle kihlasormuksen? Olen ihan pa :)
Kiitos Hani *smack*
mee kosii jotain muuta. Ja mäkin olen pa. :)
ton peukun taas alas pisti? Nyynnyyyy! :)
enää toistamiseen naimisiin menisin.
ootko säkin ollu naimisissa?
sen, mihkä mun meni kaksi kertaa.
Voisitko kuvitella asuvasi vielä jonkun kanssa?
kässää ny lukemas :P
en vaan meinaa uskoa. Ja ite sä pöljä olet, tampio! x')
ootko sä ollu kaksi kertaa naimisissa?
sanonu olleensa naimisissa vaa et jos olis ollut, ei menis enää uudestaan. ..
LOL :O)
nyt kaikki todesta mitä mä kirjotan, voi pässi teitä ja teidän huumoria. :)
Kihloissa olemiseksi sitä voisi kai kutsua. Järki voitti ja avioliitto jäi solmimatta. Parempi niin, selvittiin erosta ilman kaikenlaista ylimääräistä humpuukia ja harkinta-aikoja.
kii kun mulle puhut. :)
kuvitella asuvani jonkun kanssa.
lapsillani on eri isät, ja teen muksuja vain vihittynä, niin eihän siihen vaihtoehtoja jää.
kauheeta rumbaa se onkin koko eroprosessi. Sulle mulle ja sitä rataa.
mulla tekee jo tiukkaa senkin ajatuksen kanssa :/ Taisi olla liian hyvä oppi.
vain vihillä ollessa? Siiskö olit menossa naimisiin tuossa taannoin? :)
Pitihän se arvata.
ajat sitten, että aikamoinen macgyver saa olla, että enää suostuisin :(
Siitä ei ole pitkääkään aika, kun olin eri mieltä. Saatan mä muuttaa mieleni uudestaan.
kirpelalla on et jos tulee lenkillä raskaaksi ei tarvii mennä avikseen 8)
Mistä arvasit?
Joo. Kanta on sen jälkeen muuttunut sen vihkimisen ja yhdessä asumisen suhteen.
taas tyhmyys paistaa tekstin läpi niin että häikii.
vielä joskus niin. Mun reviiritietoisuus on nyt kyllä niin tiukka...
miehiä.
elikkä sä et sitten vihille niin vaan enää meekkään ja ukkoa saman katon alle huoli? Mmm..nii oon miettiny itekki kaikenlaista tulevaisuutta ajatellen. Koskaan ei tiiä mitä eteen tulee, mutta joteki sitä nyt miettii ehkä tarkemmin tommosten juttujen jälkeen.
Sovitaan niin.
niin iso ihme sellaiseen, etten tiä miten se ois mahdollista. Seukkaan toki tosissani,mutta...tonttini on mun ja lasten. Liian kova koulu takana.
kyllä mä toisaalta ymmärränkin sen, ettei jaksa montaa kertaa alottaa uudestaankaan ja pettyä. Eikä se yhteisen kodin "lopettaminenkaan" ihan mutkatonta ole. Vaatii kyllä sitten jo tosi vakavaa suhdetta, että hynttyyt yhteen lyö. Ettei nyt ihan leikillään aleta tässä hilaamaan kamoja saman katon alle. Erot osaa olla niin isoja juttuja ja rasittavia. Empä tiiä, nykysin tuntuu olevan hankalaa enää luottaa kehenkään. Ehkäpä kiintiöt alkaa olla täys?
http://www.youtube.com/watch?v=KFG6AoEScVE
alottaa toisen kerran nollasta niin kyllä jonnin verran wttaa.
ituttaa juu. Mut parempi yksin, kun minkään sooloilijan kanssa. Ei vois vähempää kiinnostaa mitkään leikit enää. Tyhjän saa pyytämättäkin. :)
akkana ja näinkin monen lapsen äiskänä, kuin mitä minäkin jo olen, niin jos en tähän mennessä ole niin idari ollut että vihille saakka olisin mennyt, niin tuskin tulen enää menemäänkään.
Eihän sitä koskaan tiedä, mutta mulle se vain merkitsee jotain paljon enemmän kuin pelkästään lapsen/lasten saamista. Lapsi on vain lainassa, mutta mies kenen kanssa menee naimisiin niin sen kanssa on tarkoitus katsoa matka loppuun saakka, ja miehän en eroa, joten ei tule tuota sormus ongelmaakaan.
pakko olla laihialainen! Sillä tuo nyt vois olla pihiyden huippu. Kuulostaa aika oudolta.
...ollut naimisissa, niin en varmaankaan menis uudestaan.
On se ensimmäinenkin kerta vähän siinä ja tässä. Saattaa olla, että jää sekin kerta väliin.
Mutta vastaus kysymykseen olisi, että ei todellakaan mitään exän sormksia....
sormukset exälle päin naamaa ja exän sormuksen heitin sillalta jokeen. Ei ole pelkoa uusiokäytöstä.
Mä en ole tähän mennessä ollut vielä vakuuttunut siitä ekastakaan kerrasta joten toista kertaa ei varmasti tule. Nähtäväksi jää tuleeko ensimmäinen kerta.
Kulta on kallista ja 70-luvun leveistä rinkuloista saa helposti kaksi normirinkiäkin, jos kierrätysintoa alkaa sillä kohdin tulla. Näin ne sukupolvien kahleet kiertää. Tunnearvoa ei peittoa uuden uutukaiset löydöt ja jos se muodostuisi ongelmaksi niin löyhälläpä olisi koko liiton alku.
Mihin suuntaan vaan, mutta jos mies sormuksensa halulla ja ilolla kantaa niin mitäpä ne sen korut mulle kuuluu...Ajatella mitä kaikkia rihvilöitä monilla naisillakin on, miestensä tietämättä.
Jos tommoi tilanne olis, ni en kyllä pitäis vanhaa kiekuraa sormessani, ei oikein kuulostais kuninkaalliselta ajatukselta. Voisin kyllä sulatella sen vanhan ja tehdä siitä uuden erilaisen rinkulan, kulta on kultaa.
Ei koskaan exien sormuksia, Sormessani kiiltää äitini vanha vihkisormus.
Äitini tarjosi minulle sitä ennen häitä ja veimme sen kultasepälle ja pienin muunnoksin se on mahtava sormus. EI tunnu pahalta käyttää isäni ostamaa sormusta, ( vanhempani ovat eronneet ) isäni sanoi hyvä vain jos meni uudelleen käyttöön sekä tämä sopi miehelleni myös.
riippuu, jos se sormus olis mun itseni valitsema ja tositositosi kaunis ja näin niin miksi mä sitä laatikkoon laittaisin. Voishan se miehelle olla kova pala joten en osaa sanoa.
En haluaisi että mies pitäisi edellisen liiton sormusta koska ei se miehen sormus voi olla samalla tavalla maailman kaunein eikä miehet ole esteettisiä...en missään nimessä! Jos ees uskaltais semmoista ehdottaa nakkaisin miehen pihalle ja sormuksen uhallani lähimpään kaivoon.