Miesten suhtautuminen lihaviin naisiin on varmaan kaikille tiedossa, mutta mitä ajatuksia herää naisesta, joka on ennen ollut lihava? Mä olen aikanaan painanut lähes 40 kiloa enemmän kuin nyt ja siitä on tietysti muistona muun muassa raskausarpia ja löysää ihoa. Nykyään miehet lähestyy minua, toisin kuin ennen, mutta sanon aina ei, koska ajattelen, että nuo em. seikat estäisivät miehiä alunperinkin lähestymästä, jos he näkisivät mitä vaatteiden alla on. Olenko oikeassa? Iljettääkö myös ennen lihava ollut nainen miehiä? Jos ajattelisin, että lähtisin ulos jonkun miehen kanssa, niin pitäisikö tilanne kertoa ihan heti jo ennen treffejä vai missä vaiheessa? Vai unohdanko miehet ja hankin lauman kissoja ja alan harrastamaan pitsin nypläystä? Saa sanoa mielipiteensä rehellisesti, ette taatusti keksi loukkausta, jota en olisi jo kuullut! :)
Ennen lihava?
ex läski
35829
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Entä jos säästäisit rahaa ja antaisit kirurgin laittaa ihon kuntoon? Voisi parantaa mahdollisuuksiasi...
mahtavat arvet,sä olet kuin pitkä vetoketju koko ihminen, seiskassa vaan oli kuva siitä Arista,
suurin pudottaja.
Itse ihmettelen eniten sitä että miksi ei olla herätty sitten aiemmin kun sitä ylipainoa oli vaan se 5kg.
Parempi vaan antaa sen miehen huomata ne nahat siinä vaiheessa kun aletaan vaatteita kuoria, ostat vaikka viagraa valmiiksi, meinaan saa tarjota jos ei muuten onnaa.:)))
No se maksaisi kymmeniä tuhansia ja tuntuisi musta rahan tuhlaukselta, kun kyllä tämä elämä yksinkin sujuu. Mä olen ollut yksin tähänkin asti eli ei se mitään. :)
Niin no... Mulle se paino tuli todella äkkiä kun elämässä sattui jotain ja jotenkin en silloin tajunnut, miten paljon tuhosin vajaassa vuodessa. Ja sitten niistä kiloista ei niin vain päässytkään eroon.
Mutta joo, kyllä mä ymmärrän, ettei mies varmaan pystyisikään mun kanssa seksiin. Kunhan kuitenkin kysyin, että mitä ajatuksia herättää, vaikkei tähän oikein vastauksia tullutkaan.
Mahtaakohan ongelma nyt oikeasti olla kovinkaan suuri?
Raskausarvet eivät ainakaan itseäni luultavasti haittaisi.
Tuskin ihokaan kovin paljon roikkuu. Ei naisen tarvi olla
täydellinen kelvatakseen miehelle. Jos olet nyt hoikka
niin luulen että tuollaiset vähäiset iho ongelmat eivät
paljon haittaa muita kuin kaikkein kriittisimpiä.
Ainoa yleinen neuvo mitä tulee mieleeni on kiinteytä vartaloasi
kuntosalitreenillä että et ole ns. laihaläski.
Lihomisen seurauksena venyneeseen ihoon ei kuntosali valitettavasti auta, se ei palaudu kuin kirurgin veitsen avulla ja siihen ei minulla ole varaa. Tai olisi, jos vaikka myisin asuntoni, mutta niin en aio tehdä.
Vai ei tarvitse olla täydellinen? ... Tältä palstalta saa aika eri kuvan...
On tämä aika suuri ongelma, varsinkin käsivarret roikkuu todella pahasti. :/
No tohonhan kuntosali just auttais kun käsiin tulis enempi lihasta niin
tyhjä tila ihon alla vähenis. Suosittelen et yrität löytää jonkun
osaavan ohjaajan/personal trainerin joka tekee sulle räätälöidyn
ohjelman jota alat noudattaa. Luulen että se olisi erittäin viisas investointi.
Ja katoppa suurinta osaa ulkona liikkuvista pareista. Ei niissä
ole nainen eikä mieskään yleensä mikään täydellinen. Ja vaatteet
päällä ei edes näy kaikki epäkohdat. Tästä voimme siis päätellä
että naisen ei tarvitse olla täydellinen kelvatakseen miehelle (ja päinvastoin).
Niin mutta sitten minä olisin taas "iso". Musta on ihanaa olla pienikokoinen, enkä halua lihaksia. Mutta ehkä se kiinteyttäisi, pitää tutkia tuota mahdollisuutta...
No mä olen niin kaukana täydellisestä, ettei tuo vertaus sovellu minuun.
Sä itte seisot oman onnesi tiellä.
Mä olen vuosien mittaan aina vaan saanut enemmän ja enemmän painoa, mutta se ei tunnu niitä miehiä haittaavan joiden kanssa olen 10 vuotisen seurusteluhistoriani aikana ollut. Raskausarpia löytyy, löllöä sieltä täältä jne.
Se mikä haittaa sussa itessäsi sua, haittaa myös muiden mielestä. Epävarmuus itsestä näkyy kilometrien päähän ja miehet vaistoaa sen, ihan samalla tavalla kuin nainen miehestä ja se on aina turn off jos ei ole itseen millään tasolla tyytyväinen ja jo alkuasetelmissa sillä kannalla ettei kukaan mies susta pidä.
Nyt 12 kiloa laihtuneena voin sanoa että oman miehen suhtautuminen ei ole millään tasolla hetkahtanut suuntaan eikä toiseen, hän on mut tällaisena ottanut. Hänellä tosin se paino on samassa ajassa noussut sen 12 kiloa, vatsaa kertyy mutta mitäpä siitä, on enemmän halattavaa.
Siitä olen samaa mieltä, että jos asialle ei mitään voi tehdä ja kokee muut operaatiot rahan tuhlauksena, niin sitten asian kanssa on päästävä vain sinuiksi. Kaiken uhallakin ottaa sen hypyn ja katsoo mitä tapahtuu. Aikanaan se varmasti helpottaakin. Sitä uutta kroppaa vaan täytyy opetella rakastamaan eikä häpeillä, vaikka ei nyt prikulleen täydellinen olisikaan.
Ja toisaalta ymmärrän, itsekin 15 kiloa laihduttaneena, että 40 kiloa on yli tuplasti suurempi massa laihduttaa eli kyllä sitä ylimääräistä ihoa voikin jäädä (varsinkin jos vanhemmasta ihmisestä kysymys) eikä välttämättä täysin mielikuvituksen tuotosta. 15 kilosta nyt ei mitään tuollaista jää, mutta 40 kiloa voi olla kropasta jo erittäin suuri prosentti. Mutta jos sitä lähtee murehtimaan liikaa, niin itselleen hallaa tekee. Onhan sitä ties minkänäköistä tallustajaa pallolla, eiköhän yksi nahkaansa pienempi ihminen sinne mahdu. ;)
No mutta paino näkyy heti kättelyssä, löysän ihon ja muut mun ongelmat pystyy peittämään vaatteilla jne... Sinua siis varmaan tulee iskemään ne miehet, joita ylipaino ei haittaa, mun kohdalla taas on vähän eri juttu, koska olen lähes alipainoinen ja ihmiset varmaan tekee oletuksen, että olen myös kiinteä, jne.
Joo, varsinkin juuri käsivarret jäi todella kamaliksi, myös vatsassa on ylimääräistä ja rinnoissa myös. Kyllä minä olen niin kaukana täydellisestä, että on syytäkin häpeillä. :/
Noista arvista tuli mieleen että niitähän tulee monille miehille sitä kautta kun lihakset kehittyvät (jos treenaa) ja ajan kanssa ne haalenevat lähes olemattomiin eivätkä muutenkaan ole välttämättä mitään hirveän pahoja. Sinun tilanteestasi en sitten tiedä. Onhan tuo painonvaihtelu sinulla aivan älyttömän suurta mutta kuitenkin. Eikös arpiin ole jotain rasvoja jotka haalentaa?
Itse olen painoa pudottanut 20 kiloa yhdessä vaiheessa eikä mitään muutosta ihossa tai muussakaan tietääkseni ilmaantunut.
Mun raskausarvet on jo ihan valkoisia, mutta ne näkyy ja varsinkin tuntuu iholla.
Se, miten iho palautuu on todella yksilöllistä; tiedän ihmisiä, jotka ovat pudottaneet jopa enemmän kuin minä ja joiden iho on nyt lähes normaali, mutta minä en ollut yhtä onnekas. :(
Juu tohon tosiaan vaikuttaa monet tekijät. Esimerkiksi ikä, laihdutusnopeus eli kuinka nopeasti ihon kutistuttava kropan mukana. Ja pudotetun painon osuus koko painosta. Sen vuoksi itsekin hiljalleen hilasin painoa alas ja ravitsin, rasvasin jne. ihoa, että ei tulisi sitä ikävää liikanahka-efektiä - vaikka ei nyt painoa ollutkaan paljoa pudotettavana.
Mutta kun tossa nyt katsotaan vaihtoehtoja:
- Leikkaus: Liian kallis
- Lihoaminen takaisin: Et varmasti tykkää ja terveydelle vaarallista
- Opettelet hyväksymään uuden kehosi, plussineen ja miinuksineen. Koet EHKÄ pettymyksen tai toisen, jos et ulkoisesti satu olemaan täydellinen jonkun jäpikän mielestä. Mutta annat silti miehille itselleenkin mahdollisuuden tutustua sinuun. Ja varmasti löytyy sellainen, joka sut hyväksyy sellaisena kuin olet - tosin vaikeaa/mahdotonta nyt, kun itsekään et hyväksy itseäsi.
- Päätät jatkossa muiden miesten puolesta mistä he tykkäävät ja mistä ei ja olisivatko he sinun kanssasi antamalla pakit välittömästi. Näin et ikinä joudu kokemaan pettymystä, mutta elät läpi elämäsi sinkkuna, joka ymmärtääkseni ei ole haaveesi. Sen sijaan, että nauttisit laihdutukseksi tuloksista voivottelisit jatkossa vain käsinahkojasi.
Kaksi noista vaihtoehdoista on mahdottomia talouden ja terveytesi kannalta. Ja yksi on suoraan sanottuna ihan idioottimainen ja typerä. Joten en näe muuta kuin yhden vaihtoehdon. Koska sulle ei sitä haltijatarta tule taikomaan nahkaa pois etkä leikkaukseen suostu, niin sun on vain opeteltava hyväksymään asia. Ainoastaan silloin ansaitset tuon viimeisen vaihtoehdon, jos olet oikeasti niin ajattelematon, typerä ja julma itseäsi kohtaan että edes harkitset sellaista. Vaikealta se alussa tuntuu, mutta siinä on vaan uskallettava, edes sen verran että ei torju lähestyviä pois kun et mikään ennustajaeukko kuitenkaan ole. Tai sitten siirryt johonkin nettideitteihin ym. ja selität siellä alkutekijöissä tämän iho-ongelmasi ja katsot kuka vastaa.
Mä luulen, että edessä olisi todella monet pakit ja nöyryytykset ennen kuin EHKÄ jollekin kelpaisi, joten se tuskin on sen arvoista. Kun kuitenkin virheettömiäkin naisia on saatavilla, niin miksi tyytyä minuun. :)
Minulle ei raskausarvilla ja löysällä iholla ole kovinkaan suurta merkitystä, mutta se mikä mietityttäisi entisen lihavan naisen kohdalla, on se, että harvoin suuria määriä laihduttaneet pystyvät pysyttelemään siinä saavutetussa painossa, vaan yleensä lihovat takaisin. Ja jos nainen sitten alkaisi uudestaan lihomaan, ja varsinkin jos lihoisi jopa sen 40 kg takaisin, niin en kyllä näkisi suhteella tulevaisuutta.
Niin totta kyllä tuokin, enkä tietenkään voikaan sitä vannoa, etten koskaan enää lihoisi. Vihasin lihavana oloa, enkä halua koskaan palata siihen, mutta toisaalta myös tiedän, miten helposti niin käy.
pankista lainaa ja käy plastiikkakirurgilla. Roikkuva iho on ihan oikeasti oksettavan näköistä.
No enköhän pääse helpommalla, kun vain jatkan sen ei:n sanomista. Ette te miehet niin ihmeellisiä ole, että lainaa kannattaisi ottaa...
Kyllähän tollaset entiset läskit on sellaisia, että ei ne ole samanlaisia, kuin ne, jotka ovat olleet aina hoikkia. Mainitsemasi roikkuva nahka ja raskausarvet ovat aika turn off varmasti monelle miehelle. Onhan noita kauneusleikkauksia, joissa operoidaan uuteen uskoon vartaloa ja silleen.
Niin paitsi että jos maksaisin sanotaan nyt vaikka 10 000 euroa siitä uudesta vartalosta(jossa siltikin olisi arvet), niin sitten mun pitäisi olla varma, että saan niin laadukkaan miehen, että se vastaa tuota investointia. Ja 10 000 euron arvoisia miehiä on ehkä kourallinen ja kilpailu heistä on niin kovaa, ettei tuo ole riskin arvoista.
edes ottanut asiasta (kirurgista ja hinnoista) selvää.
Itse asiassa olen. Vatsan ja käsivarsien tiukennus pakettina 5500(tästä kävin pyytämässä tarjouksen), rinnat 2000-3000(netistä katsottuna) ja sitten tarvitsisin vielä takapuolen ja reidet kuntoon, en tiedä mitä ne maksaisi, mutta 10 000 on aika realistinen arvio.
opettele ensin arvostamaan / hyväksymään/ rakastamaan itseäsi sellaisena kuin olet. Sen kun olet oppinut osaat olla liikoja murehtimatta ja nauttia elämästä kevyempänä ja terveempänä.
Kyllä miehet osaa rakastaa niitä raskausarpiakin ja ihopoimuja... suhteeseen tarvitaan paljon enemmän kuin vain se ulkoinen kauneus ja timmi ulkonäkö.
Elä ja nauti !
Kaksi edellistä vastaajaa oli aika jyrkästi eri mieltä. :)
Kyllä minä itseni hyväksyn; itselleni kelpaavaksi siis, mutta en silti voisi kuvitellakaan kelpaavani kenellekään toiselle.
En tosiaan huolisi!!!
Olen itse suurinpiirtein samanlaisessa tilanteessa. Olen tiputtanut noin 35kg rasvaa ja nyt mietinkin kannattaisiko tiputtaa vielä 5-6kg jollon olisin jo laiha, mutta löysää ihoa jäisi jonkin verran vai olisiko parempi olla vähän pyöreä, mitä te naiset olette mieltä? Sain noin 1,5v kasvatettua sen verran lihasta ylävartaloon ja käsiin, että löysää ihoa on oikeastaan vain mahassa ja reisisissä, ja reisienkään ihoa ei huomaa kun istuessa. Mahan venymisarvet jää aika hyvin piiloon niin, että jätän karvat ajamatta rinnasta alaspäin (sori ei taida auttaa tää vinkki sua ex läski).
Olen itekin harkinnut tuota ihonkorjaus leikkausta, mutta tällä hetkellä se sotkisivat treeni ym. valmistautumis aikataulut. Varsinkin tuo mahankorjausleikkaus on ilmeisesti aika mittava kun kaikki vatsanalueen lihakset joudutaan irrotamaan ja ompelemaan takaisin, joten palautumisaika on myös varsin pitkä.
ex läski, roikkuuko sun iho myös sillon kun seisot vai vaan kun se on esim penkkiä/sänkyä vasten? Ja roikkuuko se siis sellasina useina makkaroina vai yhtenä isona "levynä" ja kuinka paljon (sentteinä) tota ylimäärästä on? Missä ajassa laihdutit tuon 40kg? Luulen, että itse valitsisin mielummin laihan ja roikkuvamman kun vähän lihavamman tytön.
No mä voin ainakin naisena sanoa, ettei minua haittaisi miehessä pieni pyöreys, eikä minua myöskään haittaisi löysä iho. Ei naiset ole niin tarkkoja ulkonäön suhteen, jos luonne on kohdallaan.
Joo, mulla ei oikein nuo rintakarvat kasva. :)
Korjausleikkaus, jos vatsalihakset joudutaan yhdistämään, vaatii pitkän toipumisajan ja minua myös pelottaa nukutus. Ja varsinkin se hinta, joutuisin uhraamaan siihen paljon rahaa.
Mä laihduin ekat kaksikymmentä kiloa noin puolessa vuodessa ja loput vuodessa.
Roikkuu joo seistessäkin, vatsasta ehkä sellaiset nelisen senttiä(niinkuin 'taitoksena') ja muutenkin vatsan alue on "höttöä". Käsivarsissa on ihan kunnon allit, ne on kaikkein pahimmat. Rinnat roikkuu todella pahasti, mutta ne saan korjatuksi kelan korvaamana, koska ne on edelleen niin isot, että pääsen pienennykseen. Ja takapuoli myös roikkuu muutaman sentin. Ja yleisestikin nekin paikat jotka ei suoranaisesti roiku ovat kuitenkin ns. velton näköiset.
"Luulen, että itse valitsisin mielummin laihan ja roikkuvamman kun vähän lihavamman tytön." Mutta kaikkein mieluiten valitsisit laihan ei roikkuvan tytön. :)
Et tarvitse leikkausta vaan itsetunnon. Alleihin auttaa liikunta.
Ei auta. Ja ne on ihan plastiikkakirurgi tutkinut. Sitä paitsi liikun nykyään paljon
No ota kuvia ittestäsi ja laita johonkin ilmaissaitille
kuten esim. imageshackkiin. Kato ettei kasvosi ole mukana
jos et halua paljastaa henkilöllisyyttäsi.
Sitten voimme kertoa mielipiteemme.
Hei,
Ei ole mitään neuvoja tarjota ton miesten suhtautumisen suhteen. Olen nimittäin itse ihan samassa tilanteessa. Lihoin masennuksen seurauksena todella paljon ja nopeasti. (En tiedä kumpi on pahempi: ne "raskaus"arvet vai se roikkuva iho.) Painoa on tippunut sen jälkeen suurin piirtein samat kuin sulla: 40 kg. Näytän vaatteet päällä mielestäni ihan suht nätiltä, mutta en pysty katsomaan itseäni peilistä ilman niitä.
Yhdeltä tutulta tuli joku aika sitten tosi ivallista kommenttia laihduttaneista ihmisistä. Se (mies) puhu siitä kuinka yökättävää sen kaverin (toinen mies) hyllyvä ja roikkuva iho on ja kuinka kukaan voi olla niin TYHMÄ että antaa sellasen tapahtua itselleen. Mä tietysti nieleskelin itkua siinä vieressä enkä uskaltanut sanoa yhtään mitään.
Mä en itse asiassa tiedä miten tämä palsta toimii. Löysin sun viestis ihan sattumalta ja kirjauduin jäseneksi. Mutta jos vaan olis mahdollista niin olisin todella kiinnostunut olemaan yhteydessä (henk. koht. - yksityisesti) ja jakamaan kokemuksia. Itse olen yksinkertaisesti kieltäytynyt menemästä mihinkään missä olen alasti. Arastelen ja häpeilen aivan hirvittävästi kaikkien parissa - miesten, naisten, jopa sukulaisten ja perheen. En halua että kukaan näkee ja laitan itse silmät jos vaihdan vaatteita peilin edessä. Se on ihan kauheeta.
*kiinni