Onko teillä jotain puhuttavaa ruokakaupan palvelutiskimyyjien kanssa? Itse inhoan asioida jossain lihatiskillä enkä ikinä keksisi heiltä mitään kysyttävää.
- kilo silakoita
- kiitos
Tuossa on suurin saavutukseni kommunikoimisessa heidän kanssaan.
Kierrän kaukaa nämä leikkelemyyjät, jotka vaanivat pahaa-aavistamatonta asiakasta.
- kilo silakoita
- kiitos
Tuossa on suurin saavutukseni kommunikoimisessa heidän kanssaan.
Kierrän kaukaa nämä leikkelemyyjät, jotka vaanivat pahaa-aavistamatonta asiakasta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
olevan ruuan kanssa on aina hieman enemmän työtä, kun siellä on henkilökuntaa. Ei parane hiiskahtaakaan, kun poimii fileitä, kalarullia, nakkiketjuja ynnä muuta sitimarketin muovikassiin.
Kerran yksi setä näki, että vihreä käsi ottaa savusiian. Hän nosti kauhean mekkalan ja me kiisimme joka poika nopeudella 128,2km/h ulos kaupasta.
Hänen työnantajansa kysyi tarvitseeko hän psykiatrin apua, tiedäthän. Vihreä käsi ja muuta deliriumhöpinää.
niihin kauppojen yli-innokkaisiin myyjiin jotka hyökkää heti kimppuun ku haluaisit vaan katsella hetken ja kyselee mitä sais olla ja minkä mallista ja mikä on sun kokos miksi oot täälä ootko syöny tänään mitään missäpäin asut millä tulit minkä väriset sukat ja sitte pakit saatuaan siirtyy kyttään vähä kauemmas jokaista sun liikettäs. pienet vaate-/kenkäliikkeet esimerkkinä, kamalaa hiostamista ja kaupan päälle kiusallinen olo.
Pöllijä.
Olin melko hämmästynyt kassan kysyessä työhön menostani...
Mitä se sille kuuluu (varsinkaan kun toinen on juuri herännyt!)! Kahvimaito oli loppunut ja menin kauppaan klo 7.00.
Lähikaupassani ei valitettavasti edes ole palvelutiskiä. Ja kun menen tuonne vähän matkan päähän, niin siellä on aina niin helvetisti ihmisiä jonotuslaput kädessään, ettei small-talkista myyjän kanssa ole pelkoa. Eipä silti, minä kyllä sosiaalisena ihmisenä rupattelisin. Sinä taidat olla muutenkin ujo erakkoluonne?
on perseestä, jotain rajaa.
mitä minun pitäisi kysyä heiltä?
Osaatteko sanoa näiden kalojen elohopeapitoisuuden? ko?
Hyvä herra, haluan ilmoittaa, että aion paistaa nämä silakat mitä pikimmin kotiin päästyäni, joten voitteko hiukan kiirehtiä niitä pakkaustouhujanne? -ko?
Jotain muuta?
on sama pitää suunsa supussa kun ei se luonteva tarattelu kuitenkaan lähde, tai lähtee tosi harvojen kanssa. Jostain säästäkin rupattelu tuntuu yleensä niin typerältä, eikä henkilökohtaisuuksiin kiinnosta mennä.
Eihän keskustelua ole pakko itse aloittaa. Mutta jos myyjä aloittaa, niin onhas kohteliasta vastata. Mikä siinä on niin vaikeaa?
Haluan että mua palvellaan kaupassa :) Jos asioin niin tottakai käytän asiantuntevaa myyjää apuna. Yleensä parhaat palat löytyy ihan myyjän välityksellä. Mukavaa kun jotkut liikkeet vielä panostavat eriosastojen myyjiin.
jos puhutaan vaikkapa kenkäostoksista, jolloin mieluusti juoksutan myyjää noutamaan 1/3 suurempaa/pienempää kokoa ja toista mallia jne, mutta ruuasta en keksi mitään puhuttavaa ja näenhän minä lasitiskin taakse itsekin, mitä siellä on, joten tarvitsee vain osoittaa sormella.
ja muissa vastaavissa ne keskustelut tahtoo pääasiassa olla moi/hei/terve/huomenta akselilla mahdolliseen heippaan:kin. Joskus tulee sitten sorruttua johonkin keskusteluntapaiseenkin.
Enemmän mua häiritsee ns. erikoisliikkeiden myyjät, jotka toki työtään tehden tulevat kiusaamaan ja vainoamaan. Tosi just äkkiä viime kesänä koin viimeksi sangen hyvää asiakaspalvelua eräässä liikkeessä, ja kyseinen nainen oli kyllä asiansa osaava.
annoin pitkin hampain hänen Palvella meikäläistä ollessani vaateostoksilla.
tulin äskettäin, enkä tainnut montaa sanaa vaihtaa. Lähinnä tervehdin ja hymyilin. Joskus tulee jotain höpistyä, lähinnä säästä tai muusta. Lähikaupassani ei ole erikseen kala- ja lihatiskiä, mutta silloin kuin niissä asioin, kyselen yleensä kalan pyyntipäivästä, pakastamisesta, säilyvyydestä tms.
Äskettäin sain ihan pätevää opastusta kirjakaupassa askartelujutskista, joita ostin lahjaksi, mutta vähän rupesi loppuvaiheessa jo häiritsemään yli-innokas puuttuminen ja tyrkyttäminen. Huoh, kyllä me asiakkaat ollaan hankalia ja kaikkeen tyytymättömiä..
eikä tikusta kannata asiaa tehdä. Mä vastaan ystävällisyyteen samalla tavoin ja muihin kohtaamisiin miten milloinkin.
Ruokakaupassa voi mukavasti turista sellainen, jolle se kontakti paljon päivien kulussa merkitsee. Joskus olen ihastellut matkoilla, miten palvelukulttuuri on viehättävää, aitoa ja vastavuoroista, jopa lihaa/juustoa siivuttaessa.
seuraavasti
tiskin takana oleva setä: päivää, mitäs neidille laitettaisiin?
minä: Päivää. öö--ööö---tota noin niin jos vaikka ottaisin tota fetasalaattia sillee sopivasti
tiskin takana oleva setä: Laitetaanko sinulle vai useammalle henkilölle?
minä: ööö----öööö----minulle vain
tiskin takana oleva setä: Töihinkö evääksi? (ja kaivaa sellaista kippoa ja alkaa lappaa sitä salaattia)
minä: ööö---ööö---joo
tiskin takana oleva setä: Olisiko tämä hyvä? (näyttää annosta) Miten päivä on lähtenyt käyntiin?
minä: joo--ööö---on se joo hyvä----ihan mukavasti
tiskin takana oleva setä: Taitaa tulla lämmin päivä? (punnitsee annosta)
minä: ööö----öööö---joo
tiskin takana oleva setä: (ilmoittaa annoksen painon) Laitetaanko muuta?
minä: ööö---öööö----joo-----ööööö----kasvispihvi ja sillee sopivasti kermaperunoita
tiskin takana oleva setä: Olisiko tämä sopiva määrä? (näyttää perunoita)
minä: joo
tiskin takana oleva setä: (punnitsee perunat ja ilmoittaa painon.) Täytyy mennä töiden jälkeen terassikausi avaamaan
minä: joo, oishan se jo varmaan aikakin
tiskin takana oleva setä: (Näyttää kasvispihviä) Olisiko tämä sopiva?
minä: ööö---ööö joo
tiskin takana oleva setä: Lämmitetäänkö annos?
minä: ööö---tota---ööö---joo
tiskin takana oleva setä: (laittaa annoksen mikroon ja hengaa jotain hymyillen. Ottaa annoksen mikrosta) Olkaapa hyvä ja oikein hyvää työpäivää.
minä: ööö---ööö---joo kiitos ja kiitos samoin.
tiskin takana oleva setä: ehkä satutaan samalle terassille?
minä: ööö----öööö---joo
Poistun tiskiltä ja myöhemmin työkaverille kertoessa hyvännäköisestä kaupan sedästä, niin duunikaveri: miksi sä et pyytänyt sen numeroa tai sopinut terassia?
minä: ööö---öööö---thä--mitä---ei se antanut numerooan tai kysynyt---en älynnyt
lohta ostaessani kaupan täti ryhtyi kertomaan mitä siitä lohesta kannattaa alkaa tekemään ja kauan se säilyy. Kertoi myös mistä tunnistaa tuoreen lohen ja mistä ei. Ihasteli myös lastani ja kertoi ummet ja lammet omastaan, joka oli jo aikuinen.
En kysynyt mitään.
ja joskus ei ole. Eivät he mielestäni ole ihmisiä kummempia hekään. Enemmän miettisin, mitä esim. tasavallan presidentille sanoisin, jos kasvokkain pääsisin kommunikointitilanteeseen. En jotenkin osaa jännittää juuri palvelutiskien ystävällisiä myyjiä.
menin sanomaan kun seurueensa kanssa iloisesti tervehti "anteeksi olemmeko tavanneet aikaisemmin?" :/
Mietin mielessäni mistä toi on niin tutun näköinen.
Ahtisaari yllättyi kommentistasi satavarmasti. :D