Ihan kamalaa, mutta olen iän myötä huomannut ihan kamalan asian: anoppi ja miniä ovat perusrytmiikaltaan ihan samanlaisia. Meille aikoinaan psykiatrian kurssilla opetettiin, että äiti ja tytär ovat loppujen lopuksi rytmiikaltaan aika lailla samanlaisia. Jos on äkäinen, tulee toisestakin äkäinen. Jos on muiden asioihin puuttuva, tulee toisestakin. Jos on masentunut, on toinenkin. Tämän voi katkoa itse vain tietoisesti katkaisemalla.
Mutta oi ei: miehet valitsevat äitinsä tyylisen miehen, vaikka muuten ottaisivat elämäntavoiltaan ihan erilaisen. Sama rytmi toistuu kuitenkin : onko päällepäsmäri vai ei. Onko nätkättävä vai mukava. Tuleeko ihmisten kanssa toimeen vai ei. Ihan sama jatkuu ja jatkuu.
kauhukseni huomasin itsekin olevani tietyltä perusrytmiikalta edesmenneen onneksi ihan siedettävän ja kunnollisen anoppini kaltainen. Näin se homma menee. Nyt valittava miniä on tulevaisuuden valittava anoppi. Nyt iloinen miniä on tulevaisuuden iloinen anoppi.
Historia toistaa itseään.
Mutta oi ei: miehet valitsevat äitinsä tyylisen miehen, vaikka muuten ottaisivat elämäntavoiltaan ihan erilaisen. Sama rytmi toistuu kuitenkin : onko päällepäsmäri vai ei. Onko nätkättävä vai mukava. Tuleeko ihmisten kanssa toimeen vai ei. Ihan sama jatkuu ja jatkuu.
kauhukseni huomasin itsekin olevani tietyltä perusrytmiikalta edesmenneen onneksi ihan siedettävän ja kunnollisen anoppini kaltainen. Näin se homma menee. Nyt valittava miniä on tulevaisuuden valittava anoppi. Nyt iloinen miniä on tulevaisuuden iloinen anoppi.
Historia toistaa itseään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"miehet valitsevat äitinsä tyylisen miehen" Koskee ilmeisesti homoja?
"Mutta oi ei: miehet valitsevat äitinsä tyylisen miehen, vaikka muuten ottaisivat elämäntavoiltaan ihan erilaisen. "
???
Miehet valitsevat äitinsä tyylisen vaimon, vaikka muuten vaimo olisi elämäntavoiltaan ihan erilainen. Tapa voi olla eri ( eri musiikinmaku, sisustus yms), mutta rytmiikka on sama.
Vaimo oli muuttunut mieheksi, mutta kerrankos niin sattuu!