Luterilainen kirkko romuttaa koko ekumenian näillä epäkristillisillä tempauksillaan, joista voimme surullisina lukea päivittäin lehdistä.
Miten ekumenia katolisen ja ortodoksisen kirkon kanssa onnistuu, jos luterilaiset päättävät luopua kristillisestä seksuaalimoraalista? Apostolisessa opissa homoseksuaalisuus on vakava synti, mutta luterilainen kirkko miettii jo synnin hyväksymistä.
Toinen kompastuskivi on pakanallinen oppi naispappeudesta. Se lienee lainattu wiccalaisuudesta tai muista 1900-luvun lopun muotiuskonnoista, eikä sillä ole sijaa kristinuskossa.
Luterilaiset ovat jo nyt ekumenian esteenä, sillä kristillinen ekumenia ei voi hyväksyä epäkristillisiä aineksia. Me luterilaiset itse usein huudamme ekumenian perään, vaikka emme näe tukkia omassa silmässämme. Me luterilaiset itse olemme ekumenian esteenä. Vaihtoehtona on aina katua ja palata takaisin kristinuskoon.
Miten ekumenia katolisen ja ortodoksisen kirkon kanssa onnistuu, jos luterilaiset päättävät luopua kristillisestä seksuaalimoraalista? Apostolisessa opissa homoseksuaalisuus on vakava synti, mutta luterilainen kirkko miettii jo synnin hyväksymistä.
Toinen kompastuskivi on pakanallinen oppi naispappeudesta. Se lienee lainattu wiccalaisuudesta tai muista 1900-luvun lopun muotiuskonnoista, eikä sillä ole sijaa kristinuskossa.
Luterilaiset ovat jo nyt ekumenian esteenä, sillä kristillinen ekumenia ei voi hyväksyä epäkristillisiä aineksia. Me luterilaiset itse usein huudamme ekumenian perään, vaikka emme näe tukkia omassa silmässämme. Me luterilaiset itse olemme ekumenian esteenä. Vaihtoehtona on aina katua ja palata takaisin kristinuskoon.
Vastaukset 15
Vanhimmat
pyrkiikin EPÄ kristillseen, kaikki sallivaan ekumeniaan. Eihän se muuten ole eri kirkko ja uskontokunnitain mahdollistakaan, koska niiden jäsenistöt johtavia ja opettavia myöden on sellaisia!!
"""""...jos luterilaiset päättävät luopua kristillisestä seksuaalimoraalista?"""""
Viimeaikaiset pedofiliapaljastukset osoittavat valitettavan konkreettisesti, että ihminen on seksuaalinen nisäkäs ensin, taikauskoinen/uskoton vasta sitten. Ihmiseläimen seksuaalivietti on paljon voimakkaampi kuin yksikään uskon muoto. Jos seksuaaliviettiä ei esimerkiksi uskonnon määräämistä rajoituksista johtuen pääse toteuttamaan luonnollisesti, se purkautuu epäluonnollisesti.
"""""Apostolisessa opissa homoseksuaalisuus on vakava synti, mutta luterilainen kirkko miettii jo synnin hyväksymistä."""""
Että joku vielä viimeaikaisten pedofiliapaljastusten jälkeen kehtaa veivata näitä samoja homovihavärssyjä. Itse olisin hiljaa ja häpeäisin, mutta minä en olekaan minkään sortin kristitty.
"""""Toinen kompastuskivi on pakanallinen oppi naispappeudesta."""""
Ja sitten saa kuulla kunniansa toinen pyhän vihan kohderyhmä. Menisit nyt hyvä ihminen ulos aurinkoon, niin vihasikin saattaisi laantua.
Perusta hyvä ihminen ihan oma LAHKOKIRKKO! Siellä voit sitten vapaasti purkaa vihaasi homoihin ja naisiin.
Tarkoituksesi lienee suojella kristilliseen seksuaalimoraaliin kuuluvia pedofilejä.
Onko nyt niin, että luterilaisuudessa pedofilit saavat "syntinsä" anteeksi, mutta homoilla ei ole sellaista mahdollisuutta?? Kuoliko jeesus vain pedofilien syntien tähden ??
Raamattu on vain kooste kamelintaluttajien taruista, joten eivät ne ole totta :)
Ekunemia on luterilaisuudessa esillä vain Kirkkojen Maailmanneuvostossa eli on ollut käytännössä vain muutamien täkäläisten kirkon virkamiesten muodollinen velvollisuus. Seurakuntatasolle se ei ole yltänyt. Tavallinen kirkkokansa tunteekin sanan "ekunemia" korkeintaan Yleisradion "Kirkko näin päivinä" -lähetyksissä 1970-80-luvuilla luetuista uutisista, jotka koskivat joko tuota Kirkkojen Maailmanneuvostoa tai paavivanhuksen lausahduksia, joita muodon vuoksi aina joskus siteerattiin.
Suomen evankelisluterilaisen kirkon suhteet Suomen ortodoksiseen kirkkon ovat käytännön tasolla hyvät, vaikka opillisia eroavaisuuksia onkin. Ei siinä tarvitse mistään ekunemiasta puhua. Ekumenia onkin vain katolisten harrastuksia, joihin onkin syytä pitää selkeä hajurako.
Sinulla voi olla kriittinen asenne ekumeniaa kohtaan, mutta kirkko ei voi sivuuttaa ekumeniaa. Jeesus itse rukoili: "Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Joh. 17:21
Ekumenia on siis Jeesuksen tahto. Tietysti opista luopuneet voivat luopua Jeesuksen opetuksista, mutta Hänen perustamansa kirkko ei voi sitä tehdä.
Luterilainen kirkko etääntyy kiihtävällä tahdilla apostolisesta opista. Mikäli suunta ei pian muutu, on luterilainen kirkko vieraantunut lopullisesti oikeasta opista eikä sillä ole mahdollisuuksia löytää yhteyttä muihin kirkkoihin.
luterilaisuus ei ole koskaan ollutkaan mitään oikeaa oppia, se on ollut vain oikeaa Lutherin seuraajien oppia mutta ei mitään oikeaa kristillisyyttä. Peli on siis jo menetetty. Luterilaisilla on vain ekumeninen velvollisuus palata kristilliseen Kirkkoon ja hylätä oma luterilainen harhaoppinsa, jotta Kristuksen toive Kirkon opillisesta yhtenäisyydestä toteutuisi.
eihän luterilaisuudessa ole itsessään sinänsä mitään kristillistä, miten nyt Lutherin perustamassa opetuksessa voisikaan olla. Jos luterilaiset valitsevat itselleen naispiispan, se on täysin heidän oma asiansa, ja meidän pitää muistaa, että missään tapuksessa naispiispa ei ole sen enemmän taikka sitten vähemmän oikea luterilainen piispa kuin miespiispakaan. Molemman luterilaiset piispa, sekä mies- että naispiispa, on loppujen lopuksia tuiki tavallinen maallikko, sillä ei luterilaisuudessa ole koskaan oikeaa piispanvirkaa ollutkaan. Siksi meidän pitää aina muistaa mainita virkanimike kokonaisuudessaan eli luterilainen miespiispa tai luterilainen naispiispa, ettei vain kävisi niin, että heidät jotenkin sekoitettaisiin kristillisen kirkon piispoihin, joka piispuus on aivan eri asia kuin luterilainen piispuus.
Ehdotankin taas, että luterilaisuudessa alettaisiin käyttää piispasta virkanimikettä piispake, mikä tarkoitta jotain piispaan viittaavaa mutta ei oikeaa piispaa kuitenkaan -- vertauksena vaikkapa sana hilloke, joka on vähän niin kuin hilloa ja muistuttaakin sitä aika paljon mutta ei ole silti hilloa ollenkaan.
selvää, ennen kuin kirjoittelet. Ei luterilaisuudessa ole kysymys mistään "Lutherin perustamasta opetuksesta". Nimitys luterilaiset otettiin käyttöön siitä protestanttien ryhmästä, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Luther oli teologian tohtori ja Wittenbergin yliopiston Raamatun selitysopin professori. Siis omana aikanaan hyvin oppinut mies.
Kristillisiin kirkkoihin kuuluvat mm. katolinen, luterilainen ja ortodoksikirkko täysin riippumatta siitä hyväksytkö sinä tuon asian vai et. Voithan sinä tietenkin ehdottaa mitä hyvänsä, mutta luulisi kenen hyvänsä tajuavan, ettei hänen ehdotuksestaan nettipalstoilla tehdä muutoksia sanan piispa käyttöön. Piispa tulee kreikan kielen sanasta episkopus.
Mantrasi on Lutherista on jo kuultu. Sitä ei tarvitse joka viestiin liittää. Jokainen pystyy itse lukemaan Wikipediasta Lutherin opiskeluista.
Luther olisi tosin tänäkin päivänä hyvin oppinut mies teologian suhteen. Keskiajan yliopistossa paneuduttiin teologiaan aivan eri intensiteetillä kuin nyky-yliopistoissa, joissa vallitsee melkoinen kristinusko-kritiikki.
Luther ei esimerkiksi olisi kuuna päivänä hyväksynyt naispappeja, sillä oppi ei ole raamatullinen:
"Mutta se on totta, että Pyhä Henki on tässä kohden erottanut naiset, lapset ja kelpaamattomat ihmiset, sekä valitsee tähän virkaan -- ainoastaan pystyviä mieshenkilöitä." Tämä siis Lutherin kirjoitus.
oikean tiedon suhteen. Hän uskoi noituuteen ja kuvitteli salamaniskujen olevan Jumalan yliluonnollisia aikaansaannoksia, ja lisäksi hän piti maata litteänä vedoten Raamatun "todistukseen" Jeesuksen paluusta.
Samanlaisia harhaluuloja oli monilla muillakin sen ajan "oppineilla", koska luonnontieteellinen tieto, joka nykyään on siirtänyt yliluonnolliset voimat omalle paikalleen satujen maailmaan, oli vielä jokseenkin olematonta. Tosin selväjärkisimmät ajattelijat tajusivat jo antiikin aikoina uskonnon olevan vedätystä, mutta kirkon ylivalta on pitänyt näihin aikoihin asti huolen, ettei rationaalinen ajattelu ole tavoittanut suuria ja yksinkertaisia massoja.
Luther ei siis ollut muita aikalaisiaan typerämpi harhaluuloissaan, mutta hänen yliopistossa hankkimansa "tieto" oli suunnilleen samaa tasoa astrologian ja alkemian kanssa, eikä valistuneella nykyihmisellä ole aihetta antaa sille sen suurempaa arvoa.
>>>Hän uskoi noituuteen ja kuvitteli salamaniskujen olevan Jumalan yliluonnollisia aikaansaannoksia, ja lisäksi hän piti maata litteänä vedoten Raamatun "todistukseen" Jeesuksen paluusta. >>>>
SO WHAT??
Olisiko Lutherin pitänyt jo 1500-luvulla edustaa 2000-luvun tiedekäsitystä ja
selvittää DNA????
17050-luvulla aikansa suurin lunnontieteilijä Linné kuvitteli pääskysten talvehtivan meren pohajssa.
Jokainen ihminen on aikansa tuote, tiedemieskin.
Tämä taitaa valitettavasti olla monien nykyluterilaistenkin kanta kristinuskoon.
Lukija5:ttä siteeraten: "Luther oli teologian tohtori ja Wittenbergin yliopiston Raamatun selitysopin professori." Hän teki erehdyksiä, mutta uskoi sentään vilpittömästi kolmiyhteiseen Jumalaan ja erehtymättömään Raamattuun.
Nykyihmisillä olisi paljon opittavaa myös Lutherilta, vaikka hän olikin kirkonhajottaja.
Kristityille kristilliset opit eivät ole mitään satuja.
ymmärtäminen liian vaikeata?
Tietenkään Luther ja Linné eivät voineet tietää sitä mitä nykyisin tiedetään.
Jälkimmäisen käsitys pääskysten talvehtimisesta oli erheellinen, samoin Lutherin käsityksistä huomattava osa oli erheellisiä.
Kristinusko yleensäkin ja sen valtavirrasta erkaantunut Augsburgin tunnustus pohjautuvat pääosin erheelliseen käsitykseen maailmasta ja ihmisestä, ja väestön koulutustason parantuessa kristinuskon merkitys länsimaissa onkin pienentynyt.
Satu on satua, esittäköön sen sitten entisajan tai nykyajan teologian professori. Akateeminen virka ei todista, etteikö viran haltija voisi olla taikauskon viiraama. Suomessakin on sellaisia, paitsi teologiassa myös mm. kasvatustieteessä.
"kristilliset opit eivät ole satuja", niin se ei todista, etteivät ne todellisuudessa silti ole satuja.
Aivan vastaavasti horoskoopit voivat olla ja ovatkin satuja, vaikka ne niihin uskovalle "eivät ole satuja".
Kristinuskoon sisältyy todellisuutta koskevia faktaväittämiä, joiden totuutta voidaan tutkia aivan samoin kuin mitä tahansa muitakin reaalimaailmaa koskevia väitteitä. Luomiskertomuksen pitäminen myyttinä luterilaisen kirkon tapaan vie pohjan pois huomattavalta osalta perinteistä kristinuskoa. Likimainkin kirjaimellisena se taas on selvääkin selvempää hölynpölyä.
Luterilaisuus onkin siinä kohden harhaoppia, missä se pitää Raamatun kertomuksia "myyttisinä". Kristinusko perustuu käsitykseen, että Raamattu on erehtymätön Jumalan sana, eikä vain niin monesti hoettu "kokoelma pronssikautisia myyttejä", joka on vallannut alaa jopa kirkon jäsenten - jopa papistonkin - parissa.