Suhde ei etene

Miksi haluat niin kovasti kihloihin? kun kerran mietit jo eroakin asian takia...
Haluat muidenkin tietävän, että avokkisi on myös kihlattu, eikä siis sormesta päätelle yksin ollessaan vapailla markkinoilla?? Älä ainakaan alahäntä siihen painostamaan, jos ei kerran ole vielä valmis. Ottaa asian varmasti puheeksi sitten kun se myös hänelle on ajankohtaista. Yhdessä voitte elää ja olla onnellisia, vaikkei sormusta heti olisikaan.

Me olemme mieheni kanssa olle yhdessä 3 vuotta, joista kaksi asuttu yhdessä. Kaikki hyvin ja olemme onnellisia, mutta kihloista ei juuri ole edes puhuttu.... ei se sitä meidän yhteiseloa miksikään muuta.
Muut siitä tuntuvat enemmän paineita ottavan ja kyselyjä kihloihin menosta tulee, vastaamme ettei olla moista edes mietitty.
Kaikki aikanaan, varmasti tuo kihlauskin, mutta vanhanaikaisia olemme siinä mielessä, että meille se on todellakin lupaus avioliitosta. Emme mene kihloihin vain siksi, kun moni muukin menee.

Sitähän tuo avoliitto juuri on: nauttia kaikista avioliiton eduista ilman sitä typerää paperinpalaa. Ilman minkään valtakunnan laillisia sitoumuksia. Ovi on koko ajan auki siltä varalta että kun alkaa toinen kyllästyttämään, niin on helppo koota rojunsa ja marssia vain ulos. Ilman edes "hei, hei"tä.

Ja avoliittoon uuden "avopuolison" kanssa uudelleen ja uudellleen. AAAAh niin helppoa, niin iisiä, koska Miiiiiiiiiiinä haluan. Minä haluan tehdä niinkuin minulle sopii, Minä tiedän ettei tuo tämänhetken "puoliso" ole hyvä koko loppuelämäksi mutta:
-seksi on niin hyvää tällähetkellä hänen kanssaan,
-hän on hyvä rahoittaja,
-Minulla ei ole muuta paikkaa nyt mennä asumaan,
-Minä tarvitsen "puolisoa" väliaikaisesti, en osaa elää yksin
-Minä haluan hyotyä "puolisostani" niin kauan kuin hänen pinna kestää
-Minä "Raaaaaaaaaaaaaakastan" häntä mielettomästi, en kuitenkaan tarpeeksi että haluaisin hankkia sitä idiootti paperinpalaa
-Minä elän kahdettavuosituhatta, en kivikautta-keskiaikaa-viimevuosisataa, tajuamatta että huoruutta on
harrastettu jo paljon enneminkin. En tajua että tässä päivässä ei ole mitään uutta.
-Minä olen täysin epäkypsä sitoutumaan laillisesti tuohon "puolisoon", varsinkaan kun ei ole pakko. "puolisoita" riittää pilvin pimein- aina uusia toisen tilalle.

Huomaatko kuinka "puolisosi" saattaa ajatella?

Mutta on olemassa toisenkinlaisia puolisoita. Ihmisiä jotka ajttelevat eritavalla. Heitä vain on vaikeampi loytää. Siihen tarvitaan paljon enemmän vaivannäkoä, pitkäjännittyneisyyttä ja älykkyyttä (siis yläpään käyttoä alapään sijasta).

Ei sen kihloihin pidä halutakaan vaan avioon. Tahdotko sinä mennä hänen kanssaan naimisiin tuossa parin vuoden kuluttua? Jos et, niin ei ole kiirettä kihloihinkaan. Kosi kun tiedät että haluatte samaa, voitte avoimesti keskustella tulevaisuudesta ja olette varmoja, että haluatte elämänne jakaa hautaan asti. Muuten se kihlaus on ihan turhaa sanahelinää.

minkä ikäisiä olette? jos olet alle 25 niin ei kannata kiirehtiä, jos olet yli 25 niin sitten pitää miettiä vakavasti.

haluatko lapsia, jos haluat, milloin? se määrää aikataulun avioitumiselle ja avioituminen taas kihlautumiselle.

esimerkiksi jos haluat olla vuoden kihloissa ennen avioliittoa ja vuoden viossa ennen lasta, joten kihloihin mennään 2v ennenkuin aletaan tekemään lasta.

tiedän että monet inhoavat aikatauluja ja "ei noin voi suunnitella", mutta kyllä tämmöisistä asioista pitää pystyä puhumaan konkreettisesti, eikä "sitten joskus kun tuntuu siltä".

ja jos nämä aikataulut eivät ole mitenkään yhteismitallisia, niin sitten on harkittava hyvin vakavasti suhteen jatkoa.

Minä olen seurustellut jo toista vuotta poikaystäväni kanssa, mutta hän ei edes halua muuttaa asumaan kanssani mistään kihloista tai naimisiinmenosta puhumattakaan. Joten ole onnellinen, että joku haluaa edes jakaa kodin kanssasi.

Miten jotku edes jaksaa avoliitossa. Itse en. Miehellä oma koti ja nähdään kun nähdään. Mies sanoo rakastavansa minua. Minä en rakasta häntä. Vain seksiä haluan. Kyllä,olen nainen,joka ei tarvitse miehiltä kuin seksiä. Ja joo hän ei oöe ainoa,vaikka luulee.

"Kihloihin" meno ei osoita sen enempää sitoutumista kuin avioituminenkaan. Joku on paaaljon sitoutuneempi ilman kahlerinkuloita kuin rinkuloitten kanssa. - Nm. Rinkulaton

Ei kihlaus mitään muuta käytänössä joten miks mennä yleensä.

Jotkut ihmiset ei halua sitoutua toiseen ihmiseen, kun taas toiset on valmiita siihen. Mielestäni pelkkä yksin pohdiskelu ei sinua auta. Jutelkaa. Sehän on yksi niitä kulmakiviä suhteessa että pystyy puhumaan asiasta kuin asiasta. Keskustelkaa asiasta. Kysy häneltä mitä mieltä hän on ja miksi. Mutta vältä syyllistämistä, sillä eihän hän tunteilleen mitään voi.

Haluaisit mennä kihloihin? Miksi?
Et ilmeisesti kuitenkaan ole kosinut, eli et halua mennä naimisiin.

Mitäs jos kumppanisi haluaakin naimisiin, ei kihloihin.

Oletteko edes keskustelleet kihloista tai naimisiin menon tärkeydestä? Sinulle ne voivat olla tärkeitä asioita mutta eivät välttämättä naisellesi. Keskustelkaa. Minusta kihlat ja avioliitto touhut kuuluvat uskovaisille. Uskovaisten touhuja. Ilman virallisia papereitakin löytyy eri asteisia/merkityksellisiä suhteita. (tapailu aste ja seurustelu) Tärkeää on vain se että on sovittu yhteisistä pelisäännöistä ja keskusteltu mitä kumpikin elämältään ja toisesta tahtoo.

Mikä järki pelkästään kihloissa olemisessa on? Se on ihan sama asia kuin avoliitto, jos siis ei ole tarkoitus mennä naimisiin vaan jäädä niihin kihloihin.

Olen vankka avoliiton kannattaja, kihloissa tai ei mutta naimisiin en halua koskaan vaikka kihlattuni on sitä monesti toivonut ja viritellyt keskustelua. Olen vaan todennut että naimisiin meno ei muuta hyvää suhdetta paremmaksi, Vähän tuosta vierestäkin seurannut avioituneita pareja ja kuinka se jotenkin myrkyttää välit. Omistushalu kukkii ja toista määräillään, ihminen on aina tietyllä tapaa vapaa. Eikä tarvii vääntää rahasta ja omaisuudestakaan.

Mies haluaa kihlasormuksen naisen sormeen, jotta muut miehet ei yrittäisi iskeä naista. Mutta kuitenkaan ei oikeasti halua sitoutua naiseen, koska jos haluaisi, menisi naimisiin. Kihloissa ei periaatteessa tarttisi sitä sormusta edes pitää, koska kyseessä ei ole mikään virallinen suhde. Jos olisin nainen, en kyllä pitäisi vuosikausia jotain kihlasormusta sormessa.

Teidän tilanne on kuin meillä, paitsi toisin päin. Emme halua kihloihin, mutta mies haluaa naimisiin. Minä en. Avoliitto on just hyvä. Ei kerro sitoutumisesta mitään, olen mä sitoutunut. En vain halua naimisiin. Sen erheen 4 kertaa jo tehneenä en viidettä erehdystä halua. Josko tää toimisi juuri siksi hyvin, ettei ole mitään pakollisia häitä. Mies perustelee avioliittoa "haluun, että saat tän talon, kun kuolen", miksi mä haluaisin hänen talon? Ei mitään syytä haluta yhtä kuvista taloa ja mennä vain siksi naimisiin. "Haluan, että tää kaikki on yhteistä, kun säkin laitat omia rahojas tähän". No mäkin asun täällä, joten on luonnollista, että osallistun ylläpito ja remppakustannuksiin, mut naimisiin mä en halua. En enää ikinä.

Mitä kihlaus edistää, ei mitään jos ei ole menossa naimisiin jos se nyt sitäkään mitään edistää.

hän punnitsee sun ja mahdollisten tulevien muiden vaihtoehtojen välillä. mikä on sun markkina-arvo suhteessa häneen. voisiko hän vielä myöhemmin iskeä jonkun nuoremman ja kiinnostavamman.

Älä stressaa. Oltiin parivuotta seurusteltu ja kosin... Tuli epäsuorat pakit,,,,"että joo,mutta ei nyt".... Sattui silloin aika pahasti, ja aattelin, että minä en ole sitten se, joka ehdottelee...
Nyt,, joulupäivän aamuna, kun olin vielä puoliunessa, mulle kuiskattiin korvaan, että vieläkö haluaisit sitä mitä silloin taannoin ehdotit.
Tietysti olin mukana ja sormukset ostettiin uudeksivuodeksi.
Mietin vain naisen logiikkaa ja sitä miten monimutkainen se on.
Sun täytyy olla sanasi mittainen,,,avoin ja luotettava kaikinpuolin.. nämä kriteerit, kun täytät ja olet siinä, niin silloin hän ei ajattele muuta kuin sinua..!