Olemme olleet naimisissa jo 20 v. ja koko ajan olen ollut se huono miniä. Olen tuntenut sen nahoissani koko ajan, mutta nyt sain kuulla miten anoppi aikoinaan valisti tuttaviaan; älkää olko sen kanssa tekemisissä, kyllä se älyää luovuttaa kun kukaan ei sitä hyväksy. No enpä älynnyt. Mieheni ymmärtää, etten halua olla appivanhempien kanssa tekemisissä.
Mutta nyt on aloitettu koko suvun hivutus. Kun minä en ymmärrä kadota kuvuoista, miestäni pyydetään koko ajan jos jonkinlaisiin talkoisiin auttamaan. No muuten Ok, mutta...mieheni on muutenkin paljon poissa kotoa työnsä vuoksi ja voi mennä kuukausikin ettemmme näe ollenkaan. Anopin mielestä pojan on kuitenkin velvollisuus auttaa vanhempiaan, kun apua tarvitaan ja taas minä olen se ymmärtämätön kun haluaisin viettää aikaa mieheni kanssa. Ymmärrän kyllä, että anoppilassa tarvitaan apua, enkä ole sitä vastaan...mutta.... miehelläni on myös veli, jonka ei tarvitse auttaa, koska hänellä on hyvä vaimo (lue hyvä miniä).
Mitä ihmettä teen tilanteen kanssa? Alan olla kertakaikkiaan kypsä.
Mutta nyt on aloitettu koko suvun hivutus. Kun minä en ymmärrä kadota kuvuoista, miestäni pyydetään koko ajan jos jonkinlaisiin talkoisiin auttamaan. No muuten Ok, mutta...mieheni on muutenkin paljon poissa kotoa työnsä vuoksi ja voi mennä kuukausikin ettemmme näe ollenkaan. Anopin mielestä pojan on kuitenkin velvollisuus auttaa vanhempiaan, kun apua tarvitaan ja taas minä olen se ymmärtämätön kun haluaisin viettää aikaa mieheni kanssa. Ymmärrän kyllä, että anoppilassa tarvitaan apua, enkä ole sitä vastaan...mutta.... miehelläni on myös veli, jonka ei tarvitse auttaa, koska hänellä on hyvä vaimo (lue hyvä miniä).
Mitä ihmettä teen tilanteen kanssa? Alan olla kertakaikkiaan kypsä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
on asiasta? Hänhän se päättää onko kotona vai meneekö vanhempiensa luo. Aikuinen ihminen
Käske hänet vakuuttamaan anoppisi että olet ja pysyt hänen vaimona, eikä se muuksi muutu. Jos ei miehen vanhempien käytös muutu, sano suoraan päin anopin naamaa mitä mieltä olet hänestä. Myös yksi auttava keino on muuttaminen, mutta se ei ole kuitenkaan se mukavin vaihtoehto. Ihan niitä viimekäden ratkaisuja. Olette jo aika vanhoja itsekin, keski-iässä, joten miehen vanhempienkin täytyy olla vanhoja. Tosiasia on että yleensä suvussa on yksi ylitse muiden ja toinen vahvamielinen riitaantuu sukulaisten kesken. Ottaen huomioon entisajan auttamiskulttuurin, katsovat miehesi vanhemmat tosiaan oikeutetusti että heidän poikansa auttaa heitä. Tätä ei tarvitse sinun suvaita. Vanhojen tulee ymmärtää antaa lastensa elää omaa elämää, ei asettua poikkiteloin. He eivät ymmärrä tätä. Entisajan kulttuuri on suurin haaste nykyaikana, tai siis 2000-luvulla. Nykyään on kova kilpailu, heikommat jäävät taka-alalle ja heidän ympärillä olevat myöskin kärsivät tilanteesta. Näin asiat menevät. Jos asiat eivät muutu, voit yhtä hyvin haukkua anoppisi tai käynnistää perheenne vuosisadan riidan, jolloin riita pakottaa miehesi valitsemaan puolensa: sinut tai vanhempansa. Kumpi on tärkeämpi? Hänen on pakko kääntää selkänsä toiselle, selitellä voi aina, mutta jälkiä se jättää väistämättä. Ei ole oikein siistiä keinoa, mikä toisi pysyviä tuloksia. EI minusta ainakaan. Oma sukumme on hajonnut riitojen vuoksi, syynä on paljolti ollut raha, tai se että kuka tai ketkä joutuvat maksajiksi ja kenen syy se on. On ollut haukkumista, selän takana puhumista, arvostelua ym. Osa riidoista on koskenut vanhaa isoäitiä, jota hoidettiin vanhana pitkälti kotona. Isoäiti ei halunnut parempaa huolenpitoa, josta toiset sukulaiset syyttivät häntä hoitavia sukulaisia. Tätä ei ymmärretty ja näiden sukulaiset välit hajosivat 20 vuodeksi. Näin ollen voi sanoa että riita voi erottaa sukulaiset, mikäli sitä haluaa.