Kävin mielessäni läpi, kuinka monta eronnutta yli nelikymppistä miestä tunnen, siis itseni lisäksi. Pääsin laskuissa kymmeneen. Joukko on kansan läpileikkaus, on tohtoria ja duunaria, sohvaperunaa ja urheilijaa, ekstroverttia ja nörttiä. Erosta on porukalla vaihtelevasti 1-10v. Se kumma havainto on, että kukaan porukasta ei asu uuden naisen kanssa, vain yksi tai kaksi elää edes vakisuhteessa.
Kertokaa jos osuin lähipiiriotannallani johonkin tilastolliseen tosiasiaan, että neljänkympin jälkeen ei todellakaan enää eletä kenenkään kanssa? Joku sosiaalinen normi takana, ehkä?
Omalla kohdalla on kyllä havaittu, miten haastavaa on olla liikkeellä kun potentiaalisia uhreja ei näy missään, kukaan ei kiinnostu mistään ja markkina-arvossa ollaan ihan perällä. Olin vielä eilen siinä uskossa että tästä se vasta lähtee mutta kun ei todellakaan lähde...pitänee tyytyä lukuharrastukseen ja koirankusetukseen ja leikkiä kuusikymppistä!
Kertokaa jos osuin lähipiiriotannallani johonkin tilastolliseen tosiasiaan, että neljänkympin jälkeen ei todellakaan enää eletä kenenkään kanssa? Joku sosiaalinen normi takana, ehkä?
Omalla kohdalla on kyllä havaittu, miten haastavaa on olla liikkeellä kun potentiaalisia uhreja ei näy missään, kukaan ei kiinnostu mistään ja markkina-arvossa ollaan ihan perällä. Olin vielä eilen siinä uskossa että tästä se vasta lähtee mutta kun ei todellakaan lähde...pitänee tyytyä lukuharrastukseen ja koirankusetukseen ja leikkiä kuusikymppistä!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Itse olen nelikymppinen nainen ja hiljattain eronnut pitkästä suhteesta. Samojen asioiden kanssa ne ikäisesi naisetkin painivat, että mistä niitä kunnollisia samanikäisiä miehiä löytää, kun nettihommat ei kiinnosta ja baareissa ei suhteita tunnu syntyvän, vaan ainut millä tuntuu olevan arvoa tässä metsästyspelissä on se, kuinka paljastavaa pintaa nainen on pistänyt tarjolle... Ravintoloissa miehet ovat yleensä joko tuhannen kännissä tai muuten vain örvelöitä - kunnon miehiä sieltä ei tunnu löytyvän millään. Naiset puolestaan tuntuvat olevan hirveän aggressiivisia iskupuuhissaan kun hommaa sivusta seuraa, ja itse en moiseen suostu alkamaan. Haluan, että mies kiinnostuu minusta ja tulee "iskemään" minua, enkä minä häntä. Jokainen tyylillään, mutta itsestäni on aina tuntunut mukavalta, jos mies tekee aloitteen.
Onneksi en ole epätoivoinen (ainakaan vielä), vaan jaksan itse uskoa siihen, että se kumppani osuu kohdalle jos on niin tarkoitettu. Tilastotietoa en ikäistemme yhteenmuuttamisista osaa sanoa mutta eiköhän sitäkin tapahdu, kun avioliittojakin kerran solmitaan.
Älä sinäkään luovuta! =)
Kirjoituksesi oli aivan kuin minun kirjoittamanai, paitsi tuo viimeinen.. Minä yritin 3 vuotta löytää mies, jonka kanssa elää lopun ikää, mutta ei niin ei. Ja nettitreffeille sorruin, mutta sieltä ei jäänyt käteen kuin paha mieli ja hammasten kiristystä.
On minulla pyörinyt miehiä ympärillä, mutta jos on käynyt niin että olenkin lämmennyt jollekin niin mies joka on piirittänyt minua jo jonkin aikaa, ei yht´äkkiä olekaan enää kiinnostunut tutustumaan minuun paremmin... Eli olenkin tullut tulokseen, että nelikymmppisten korvilla olevat eivät tahdo vakavaan suhteeseen vaan etsivät seikkailuja sekä mahdollisesti kokeilevat "markkina-arvoaan" ja jos nainen ihastuu tähän, niin mies häviää.
Olen ehkä tullut tässä muutamassa vuodessa pessimistiksi, mutta se on kait jonkinlainen suojakeino itselleni kun olen jo niin monesti itkenyt itseni uneen sydänsurujen vuoksi ja se on yllättävän rankkaa henkisesti. Nyt keskityn omaan itseeni, ja olen vain ystävä/kaveri miehille, enkä anna muuta edes ymmärtää ja parempi näin koska petyin niin monta kertaa, enkä jaksa uskoa että minulle olisi "se oikea" jossain.
naisella nyt vaan ei tee mitään.
Olisitte pihdanneet ja antaneet pillua vain aviomiehelle, niin tämä olisi kunnioittanu ja arvostanut teitä ja pysynyt rinnalla.
Syyttäkää mummot vaan itseänne, ei sitä ettei "kunnon miehiä" olisi.
Ero on siinä että toinen on saanut edes joskus toinen ei ikinä. Luuletko ettei ATM- vanhene?
Sain kyllä päivän naurut viestistäsi :DDDD Oletan (viestisi perusteella) että ikäsi puolesta voisit olla vaikka lapseni...
Enhän minäkään nyt mitään pojankoltiaista huolisi, vaan miehen, siis aikuisen sellaisen. Mutta elämä opettaa sinuakin kun tuosta vielä kasvat ja opit ymmärtämään elämää aikuisen silmin. Lapsena/nuorena ajatukset ovat mitä ovat, ja elämä ei potki enää päähän tuollaisissa asioissa mitä nuorena ;)
tuntuu että se olet sinä joka ei ymmärrä katsoa asiaa aikuisen silmin tai kieltää sen hymiöiden perusteella. Mutta ei se mitään.
Kyllä sinäkin vielä elämää tulet ymmärtämään kuhan tuosta kasvat ;)
Ja ne kiveksetkin laskeutuu ajallaan kunhan vain maltat odottaa.....
Ravintoloissa naiset ovat yleensä joko laiskoja tai muuten vain haluttomia tekemän kotitöitä - kunnon naisia sieltä ei tunnu löytyvän millään. Miehet puolestaan tuntuvat olevan hirveän ahkeria tekemään kotitöitä kun hommaa sivusta seuraa, ja itse en moiseen suostu alkamaan. Haluan, että nainen laittaa ruokaa ja passaa minua, enkä minä häntä. Jokainen tyylillään, mutta itsestäni on aina tuntunut mukavalta, jos nainen tekee kaikki kotityöt.
Hyvä vastaus, kiitos.
Luulen että yksi ongelma on nelikymppisen tahto siivota loput nuoruuden rippeet pois ja renttuuntua hetkeksi. Kun kaikki menohalut on kaavittu veks voimme jokainen siirtyä nurtsinleikkaajiksi ja iskelmäradion kuuntelijoiksi, lievällä pettymyksellä täytyy vain todeta että minun kohdallani se tapahtuu yksin.
Ihan kiva on ollut oppia noita sinkkuelämän systeemejä, osaan kehua baaritiskin naiset kauniiksi vasemmalta oikealle. Panos-tuotossuhde noilta reissuilta on ollut heikko vaikka en kyllä muuta odottanutkaan. Ja umpitylsät nettideitti-illalliset osaan myös järjestää.
Seuraava rasti on liittyminen kaveripiirin jatkoksi, minusta tulee jonkinlainen hyvän elämäntavan ja -tason ympäröimä kaupunkierakko. Ei kauheasti innosta mutta minkäs teet.
Ehkä voisit saada tahtomasi naisen, jos sinulla on varaa myöskin elättää tämän, koska sitähän ennenvanhaan miehet teki, elätti vaimonsa sekä perheensä, ei vaimot töissä käyneet vaan hoitivat kodin ja perheen.
Nykyajan "perinteistä" naista huutavat miehet ovat tyystin unohtaneet että miehet todellakin toimivat maksumiehinä naisille ennenvanhaan, mutta ellet ole valmis elättämään naistasi hänen ollessaan kotiäitinä niin tuskinpa saat sitä pullantuoksuista vaimoa..
Vaikeaa ajatella että kaltaisesi "perinteitä" kunnioittava mies, tarjoaisi edes sitä surullisen kuuluisaa kahvikuppia naiselle.....