En nyt puhu vain naapureista vaan yleensä. Pieni kylä ja pienet piirit. Olen totaalisen kyllästynyt juoruiluun ja päivittelyyn sekä mustamaalaamiseen. Energiaa kuluu, kun mietitään toisten sairauksia, alkoholinkäyttöä, perhesuhteita ja erilaisuutta. Vaatii myös tarkkuutta, ettei asianomainen kuule, ja jos sattuu kuulemaan huolehditaan ettei, pääse sen takia silmille hyppimään eli alkaa julkinen mustamaalaaminen. Lapset saavat hoidossa kuulla muiden sekä omien perheiden "mielenkiintoisia" "totuuksia" henkilökunnan harrastaessa kuppikunta terapiaa ( ovathan he tietenkin oikeassa, kunhan vain vanhemman ymmärtäisivät ongelmansa ).
Jos joutuu sairauden takia töistä olemaan poissa, on diagnoosi kylällä valmiina ( lintsaa, krapula, ei sitä mikään vaivaa ainahan on ollut laiska ). Elämä pienessä kylässä on samaa peliä aamusta iltaan. Hyökkäykset tulee torjua ja tehdä vastahyökkäyksiä. Rivien välissä on oltava paljon tilaa omille olettamuksille.
Olen henkilökohtaisesti ulkoistanut itseni tästä kaikesta. Ei vaan jaksa aina samaa, tympii ja kyllästyttää. Olen yksin ja diagnoosini on leuhka. Harmittaa, sillä yksin en osaa muuta tehdä, kuin olla itse juoruilematta. Lapsten puolesta harmittaa. Ei tälläinen ympäristö sovi normaaliin kasvuun.
Jos joutuu sairauden takia töistä olemaan poissa, on diagnoosi kylällä valmiina ( lintsaa, krapula, ei sitä mikään vaivaa ainahan on ollut laiska ). Elämä pienessä kylässä on samaa peliä aamusta iltaan. Hyökkäykset tulee torjua ja tehdä vastahyökkäyksiä. Rivien välissä on oltava paljon tilaa omille olettamuksille.
Olen henkilökohtaisesti ulkoistanut itseni tästä kaikesta. Ei vaan jaksa aina samaa, tympii ja kyllästyttää. Olen yksin ja diagnoosini on leuhka. Harmittaa, sillä yksin en osaa muuta tehdä, kuin olla itse juoruilematta. Lapsten puolesta harmittaa. Ei tälläinen ympäristö sovi normaaliin kasvuun.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Muuta kaupunkiin ja hanki ystäviä, jos ilmapiiri ahdistaa. Vai onko sittenkin niin, että kuvittelet muiden olevan sairaalloisen kiinnostuneita asioistasi? Onko niissä jotain salattavaa? Miksi sinua korpeaa niin kauheasti, mitä he puhuvat? Miksi olet niin riippuvainen muiden mielipiteistä?
Tulee mieleen sukulaistensa kanssa väkisin tekemisissä oleva, mutta riitelevä henkilö. Töissä ei voi ympäröiviä ihmisiä valita, mutta muuten voi.
ei henkilökohtaisesti häiritse mitä muut puhuvat mutta lasten puolesta harmittaa.
Isommassa mittakaavassa saman hoitaa IP-lehdet ja niitä lukeva yleisö. Onko se sitten vaaraksi normaalille kasvulle - ei jos normaali asetetaan sopivasti.
Sitä saa mitä tilaa.
Se on kuuntelijan itsensä vastuulla suostuuko ylipäätään kuuntelemaan ja mitä, puhumattakaan siitä meneekö juoruamiseen mukaan itse tai ottaako niistä nokkiinsa kun ne osuu sitten omalle kohdalle, tai pelkääkö sen taidon siirtyvän automaattisesti lapsiinkin.
Ei tarvi pelätä yhtään mitään kun tekee itselleen selvät rajat ja pysyy niissä. Silloin on myös esimerkkinä seuraavalla sukupolvelle.
Meidän tuppukylässä on jo muutama meikäläinen, joka ei juoruiluun ota osaa ollenkaan. Ollaan kai samalla tavalla tasapainoisia ihmisiä joilla ei ole mitään tarvetta täyttää elämäänsä puhumalla pahaa muista. Se on valinta jonka jokainen voi tehdä koska vaan.
Heti kun joku naapurin kaija tulee kotkottamaan väänäsen sirkasta, keksitään toinen puheenaihe. Itse harrastan sitä joka ikinen päivä. Yleensä niin, että toivotan kaijalle hyvää päivää kun se tulee mun luo ja alan sitten vaan tylysti kyselemään hänen omista puutarhahommistaan sen juorupuheen päälle, jollon kaija ei kehtaa enää jatkaa muista puhumista vaan innostuu kertomaan omasta puutarhastaan.
Sellaset naapurin kaijat jotka ei siedä niin suorasukaista puheenaiheen vaihtoa tai huomion suuntaamista häneen itseensä ovat siirtyneet muualle väänäsiä ja minua kritisoimaan ja se on mun puolesta ihan yks lysti. Jos jollain ei ole elämässään muuta tekemistä kuin alistua kuuntelemaan kaijan mielipiteitä meistä muista, niin se olkoon hänen ongelmansa. Kaijasta saa kyllä helposti hyvän päivän kaverin kun sen juoruamiselle osoittaa vähän valkosta lippua.
Pienessä kylässä jos missä on osattava olla vähän ovela eikä auta kertoa omista asioistaan kenelle vaan. On myös oltava yhtä reilu ja rehti joka paikassa. Sillä kun tarjoaa ihmisille aina samaa lääkettä, etsii juoruajat ja muut tyhjäntoimittajat äkkiä uuden kaverin ja jäljelle jää ihmiset, jotka osaa arvostaa sitä etteivät kaikki puhu paskaa muista harrastuksenaan. Yleensä niistä ihmisistä tulee myös niin hyviä ystäviä, että niille voi sitten jo luottaa henkilökohtaisemmatkin ongelmansa kun tarve tulee, ilman pelkoa siitä, että jutut leviää koko kylän tietoisuuteen.
On naiivia uskoa ongelmiaan ihmisille, joihin ei luota.
On hurmaavaa kun naapurit tietää asiat paremmin kun itse, mutta eihän se ole yhtään sen kummempi juttu kun tämä ML; noo, tosin ML:sta pääsee pois, kotoonsa harva viittii lähtee.
Yh:na tämä on tosiaan mielenkiintoista, mutta kun elää ja tekee töitä täällä ja vieraita käy harvahkosti, ja elää aikuisemmat suhteensa muualla, on tosi hauskaa väliin kuunnella näitä juttuja.
...juoruja ja mustamaalaamisia käytte kuuntelemassa ja miksi?
Meidänkin kylässä kuulemma tuollasta tapahtuu, mutta ei mulle oo kukaan tullu mitään kertomaan, hyvä niin. Puhukoot mitä halua, mua ei kiinnosta tietää.
Siis lapsellesiko ne käy noita ajatuksiaan kertomassa?? Erikoista toimintaa. Mä en oo huomannu, että meidän pihassa ois setiä tai tätejä pyörinyt kertomassa juorujaan meidän lapsille.