Seurustelen toista vuotta mieheni kanssa. Tai, jos voin häntä miehekseni sanoa. Rakastan häntä YLI kaiken, aivan kauhean paljon. Hän on sanonut rakastavansa minua helvetin paljon ja että meidän suhde on hänelle erittäin vakava.
Mutta minä pilaan kaiken. Haluan, että suhteemme ottaa askeleita eteenpäin, mutta olen se jarru. Olen alakuloinen, itken. Mieheni sanoi, että hän ei jaksa sitä, että angstaan ja puhun siitä, kuinka kaikki on minun vikani. Mutta se tuntuu olevan niin! minä olen se joka saa huonolle tuulelle. Mä saan aina joka päivä jonkun uuden taakan hartioille, ystävät keskenään riidoissa, ystävä kuollut, vaikeuksia koulussa...
En halua että hän ärsyyntyy, en halua että hän kärsii. Olen miettinyt, että mitä jos minua ei olisi, sitten ei hänen tarvitsisi kärsiä mun jatkuvasta märehtimisestä. Kaikki alkoi siitä, kun cipralex niminen lääkitys tuplattiin, tulin niistä hulluiksi. Huusin ja raivosin, hän jaksoi ja oli rinnallani. Nyt vain itken, lopetin lääkityksen ja nyt minulla ei ole mitään lääkitystä, mutta itken. Koko ajan, saatan itkeä tuosta noin vain.
Syynä voi olla se, että nukun yössä sen 2 tuntia, harva se kerta enemmän tai paremmin. En saa unta: nukahtamiseen menee minimillään kaksi tuntia ja herään yleensä jo kolmelta tai neljältä aamulla. uudelleen nukahtamiseen menee monia tunteja. Sitten itken ja itken ja itken, väsyn ja väsyn, itken lisää.
mieheni älähtää minulle ja minä pelkään sitä. en halua että hän älähtää. Haluan, että hän voi hyvin.
Mitä mun pitäisi tehdä? Auttakaa, olen jo aivan toivoton. Olen jo 20, kokeillut kaikki konstit mutta mikään ei tunnu auttavan.
Mutta minä pilaan kaiken. Haluan, että suhteemme ottaa askeleita eteenpäin, mutta olen se jarru. Olen alakuloinen, itken. Mieheni sanoi, että hän ei jaksa sitä, että angstaan ja puhun siitä, kuinka kaikki on minun vikani. Mutta se tuntuu olevan niin! minä olen se joka saa huonolle tuulelle. Mä saan aina joka päivä jonkun uuden taakan hartioille, ystävät keskenään riidoissa, ystävä kuollut, vaikeuksia koulussa...
En halua että hän ärsyyntyy, en halua että hän kärsii. Olen miettinyt, että mitä jos minua ei olisi, sitten ei hänen tarvitsisi kärsiä mun jatkuvasta märehtimisestä. Kaikki alkoi siitä, kun cipralex niminen lääkitys tuplattiin, tulin niistä hulluiksi. Huusin ja raivosin, hän jaksoi ja oli rinnallani. Nyt vain itken, lopetin lääkityksen ja nyt minulla ei ole mitään lääkitystä, mutta itken. Koko ajan, saatan itkeä tuosta noin vain.
Syynä voi olla se, että nukun yössä sen 2 tuntia, harva se kerta enemmän tai paremmin. En saa unta: nukahtamiseen menee minimillään kaksi tuntia ja herään yleensä jo kolmelta tai neljältä aamulla. uudelleen nukahtamiseen menee monia tunteja. Sitten itken ja itken ja itken, väsyn ja väsyn, itken lisää.
mieheni älähtää minulle ja minä pelkään sitä. en halua että hän älähtää. Haluan, että hän voi hyvin.
Mitä mun pitäisi tehdä? Auttakaa, olen jo aivan toivoton. Olen jo 20, kokeillut kaikki konstit mutta mikään ei tunnu auttavan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuulostaa siltä että elät hyvin epätasapainoisessa mielialassa suurimman osan aikaasi. Kuulostaa hurjan rankalta. Itsellänikin on ongelmia psyykkisesti ja olen usein lamaantuneena ja väsynyt, mutta tuo sinun tilanne tuntuu olevan vielä pahempi.
Mielestäni ainoa ratkaisu tuohon sinun ongelmaasi on se, että nyt oikeasti rohkeasti haet sitä apua jostakin terveyskeskuksesta mistä lie kuka lie onkaan tuollaiseen masennukseen erikoistunut! Kerrot rohkeasti tuon kaiken kuinka sinulla on paha olo ja itkettää etkä saa unta, ja kerrot millaisia ajatuksia päässäsi pyörii.
Kun mieli järkkyy noin paljon, niin ainoa apu suhteen ja itsensä pelastamiseksi on hakea sitä apua. Sitten kun olet tasapainossa henkisesti itsesi kanssa niin voi ajatella että suhdekin alkaa toipua ja kukoistaa.
Varmasti poikaystäväsi väsyy jos olet aina allapäin ja vielä jankkaat ja vonkaat sääliä ja syyttelet itseäsi etkä näe paljoa positiivista missään ympärilläsi. Pakkohan tuohon sinun pahaan oloosi on apu löytyä, pyydät vaikka poikaystävääsi mukaan sen avun hakemiseen. Sinä kuihdut vaivasi kanssa ja siinä kuihtuu samalla myös parisuhteenne. Se tarvitsee valoa elpyäkseen.
tuo on totta. Mä aina olen pahoillani ja pyytelen siltä anteeksi. Mun tilanne on siinä mielessä parempi, että olen onnellisempi ja iloisempi, mutta juuri tuo, että olen synkkä ja itken. Puhuin terveydenhoitajalle, mutta hän sanoi sillä hetkellä, että kaikki olot johtuu unettomuudesta. Puhuin vanhemmilleni ja he olivat samaa mieltä.
Tää o juuri sitä, että välillä on okei ja sitten taas romahtaa. Rasittavaa. Annan hänelle on hengähdystauon enkä ota yhteyttä, jak un näen hänet, yritän olla olematta synkkä!
tuosta et nyt kyllä ilman apua selviä. ensiksikin se lääkitys kohdilleen, jos haluat, että elämä alkaa tuntua paremmalta. miehelläsikin on äärettömän raskasta kuunnella itkuja ja sitä kuinka paha sinulla on olla. itse läheisen sairastumista seuranneena tiedän kuinka se vie kyllä voimat. nyt vaikka sitten sen miehen avustuksella haette apua. kun saat itsesi kuntoon, voi suhdekin paremmin.
Hei, saatat kärsiä masennuksesta. Voi olla, että unettomuutesi on oire masennuksesta, ennemmin kuin ongelmiesi aiheuttaja. Kuinka pitkään olet voinut näin?
Tee masennustestit:
http://www.tohtori.fi/?page=591031
http://www.tohtori.fi/?page=3459083
Masennuksesta on olemassa paljon tietoa netissä, ja kirjallisuutta. Vaikka alkuun pelottaisi, kannattaa kuitenkin ruveta tutkimaan, sillä tieto auttaa. Et ole yksin, etkä ainoa maailman masentunut, eri asteisista masennuksista kärsii noin 5% suomalaisista. Masennuksesta voi parantua.
Voisit harkita psykoterapiaa, ja lääkitystä sitten neuvojen mukaisesti. Nukahtamislääkkeet (esim. mieto Zopinox) auttavat nukahtamaan helpommin ja saat lisäksi nukuttua paremmin.
Älä käytä alkoholia, vaan yritä pitää terveistä elämäntavoista kiinni. Vitamiinit ja muut ravintoaineet parantavat oloa, liikunta on myös tärkeää. Sinulla voi tulla parempi olo jo siitä kun tiedät mikä on hätänä ja alat hoitamaan itseäsi.
Lisää tietoa:
http://www.tohtori.fi/masennusklinikka/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Masennus
http://www.poliklinikka.fi/?page=6144647&id=2381692&
http://finland.lundbeck.com/finland/patients/depression/default.asp
- no aloittajahan kirjoitti Cipralex-lääkityksestään. Kysymykseksi jäi, ainakin minulle, lopettiko hän lääkkeen ominpäin vai miksi se laskettiin yhtäkkiä nollille. Niin ei saisi missään tapauksessa tehdä.
Cipralex lopetettiin hiljalleen, ei sitä heti laskettu nollille.
Mitä mä oikeasti teen? Musta tuntuu koko ajan siltä, että pilaan kaiken ja roikun, vaikka mieheni kertoo, että kaiki on hyvin ja ei ole mitään hätää.
Mulla ainakin menis hermot nopeasti sellaisen ihmisen kanssa, joka vaain ruikuttaisi koko ajan, niin kuin nyt teet tässä keskustelussakin! Ota neuvot vastaan ja TOIMI! Älä jää kerjäämään sääliä. Jokainen on vastuussa itse itsestään.
SINULLA ON VÄÄRÄ LÄÄKE. CIPRALEX LISÄÄ AKTIIVISUUTTA. JA EI IHME ETTÄ EI NUKUTA. MENE MIELENTERVEYSTOIMISTON LÄÄKÄRILLE NIIN SAAT OIREEN MUKAISEN LÄÄKKEEN.