Olemme anopin kanssa rakastuneet ja suhdetta on kestänyt nyt toista vuotta. Nyt aiomme yhteen, mutta miten edetä eli miten kertoa asiasta appiukolle ja vaimolle?Aiomme joka tapauksessa hakea eroa ensi kuun alussa ja muutta mahdollisimman pian yhteen toiselle paikkakunnalle.
mikä neuvoksi
neuvo
8600
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eiköhän liene ihan yks ja sama miten asiasta kerrotte. Välit on pilattu jokatapauksessa.
Toivottavasti sinulla ja vaimollasi ei sentään ole lapsia. Kauniit ja rohkeat-pelleily kun ei oikein sovi todelliseen elämään.
Jos olet tosissasi niin ei voi kun sääliä vaimoasi ja appiukkoasi. Ja toki mietityttää millainen äiti tekee noin tyttärelleen. Yleensä sitä toivoo, että vanhemmat osaavat ajatalla lapsiaan ennen itseään. Tuossahan menee koko suku sekaisin. Entä juttunne ei kestäkään? Sinun lienee helpompaa häipyä kuvioista, mutta anoppi-parka jää yksin tyhjän päälle. Tuskin tytär ja appiukko ottavat avosylin vastaan. Luottamus teihin molempiin menee heti ettekä voi korjata tilannetta koskaan. Mietihän vielä.
Anopin kanssa naidaan lähes päivittäin eikä voida mitään tunteellemme...
Yäk, yäk, yäk. Mitä ihmisiä. Tosiaan kauniit ja rohkeat ei ole totta.
Ajatteletko anoppiasi naidessasi että siitä vehkeestä on vaimosi syntynyt.
Voiko, olla ettet osaa erottaa mitä oikeasti tunnet? Oletko todella rakastunut anoppiisi vai siihen tunteeseen, kun teet ko. toimintaa vaimosi selän takana? Eli tilanteen jännittävyys ja suuren salaisuuden pitäminen on saanut mielesi kohoamaan kenties muutoin tasaisen arjen keskellä. Luuletko, että tunne säilyy kun muutatte toiselle paikkakunnalle, jaatte yhdessä arjen ja kaiken muun elämän sen lisäksi mitä nyt olette jakaneet? Nythän ette ole eläneet arkea yhdessä vaan varastaneet sieltä täältä toisillenne aikaa ja se on tuntunut hyvälle. En usko, että tuntuu enää sen jälkeen kun asia paljastuu ja teillä on vain toisenne.
No, menkää nyt aivan ensiksi vaikka hoitoon!
Kaikenlaiset tapaukset saavat tällä palstalla ymmärtämystä, juopot, pettäjät, hakkaajat. Mutta auta armias, mies rakastuukin anoppiinsa, jopa heräsi seurakunnassa pyhimysten huutokuoro. Eihän sellainen sovi, sanassakin sanotaan näin jne. Missäs nyt se elämän ja lähimmäisen ymmärtäminen on?
Kuka tänne oikein kirjoittelee näitä provoja ?