Halusin tuoda tämän iltalehden kyselyn esiin,ihan vain sen takia,että taatusti meitä samanlaisia riittää:
Elämme ilman rakkautta
Lauantai 22.5.2010 klo 06.45
Olemme olleet yhdessä 18 vuotta. Lapsemme syntymän jälkeen välimme viilenivät. Vaimoni ei ole kertaakaan sanonut minulle tai minusta mitään hyvää tai kaunista. Päinvastoin - hän vihaa ja näkee vain huonoja puolia. Hän toivottaa hyvää yötä ja huomenta vaivoin eikä kysele mitään päiväni tapahtumista. Tosiasia on, että olen rakkaudettomassa liitossa vain sen takia, että saan asua ja nähdä seitsemänvuotiaan poikani kasvavan. Eron jälkeen alkaisi kumminkin pallottelu pojastani ja sosiaalitanttojen tentit. Kyselen itseltäni, että eikö minulle ole suotu naista, joka pystyy osoittamaan rakkautta tai aitoa ystävyyttä? Onko tällainen elämä yleistä?
Ei koskettelua
Olemme olleet yhdessä 18 vuotta. Lapsemme syntymän jälkeen välimme viilenivät. Vaimoni ei ole kertaakaan sanonut minulle tai minusta mitään hyvää tai kaunista. Päinvastoin - hän vihaa ja näkee vain huonoja puolia. Hän toivottaa hyvää yötä ja huomenta vaivoin eikä kysele mitään päiväni tapahtumista. Tosiasia on, että olen rakkaudettomassa liitossa vain sen takia, että saan asua ja nähdä seitsemänvuotiaan poikani kasvavan. Eron jälkeen alkaisi kumminkin pallottelu pojastani ja sosiaalitanttojen tentit. Kyselen itseltäni, että eikö minulle ole suotu naista, joka pystyy osoittamaan rakkautta tai aitoa ystävyyttä? Onko tällainen elämä yleistä?
Sofia: Parisuhteessa on kaksi ihmistä, ja teidän perheessänne kolme. Sinä puhut vain kylmästä vaimostasi. Oletko itsekin luovuttanut? Vai jatkatko omia kauniita puheitasi huolimatta siitä, että niihin ei vastata? Osoitatko päivittäistä huolenpitoa vaimoasi ja poikaasi kohtaan, vaikka sinä et saa sitä osaksesi eikä sinua kiitetä? Hierotko vaimosi väsyneitä jalkoja ja hartioita? Pesetkö saunassa hänen selkänsä?
Keskustelkaa paljon. Tehkää viikon parin matka kahdestaan. Tarvitsette aikaa löytääksenne toisenne uudelleen. Teillä oli kerran tunteita ja yhteys ja suhde - se kaikki on mahdollista saada takaisin, jos tahtoa riittää. Ero ei aina ole ainoa eikä varsinkaan paras ratkaisu.
Elämme ilman rakkautta
Lauantai 22.5.2010 klo 06.45
Olemme olleet yhdessä 18 vuotta. Lapsemme syntymän jälkeen välimme viilenivät. Vaimoni ei ole kertaakaan sanonut minulle tai minusta mitään hyvää tai kaunista. Päinvastoin - hän vihaa ja näkee vain huonoja puolia. Hän toivottaa hyvää yötä ja huomenta vaivoin eikä kysele mitään päiväni tapahtumista. Tosiasia on, että olen rakkaudettomassa liitossa vain sen takia, että saan asua ja nähdä seitsemänvuotiaan poikani kasvavan. Eron jälkeen alkaisi kumminkin pallottelu pojastani ja sosiaalitanttojen tentit. Kyselen itseltäni, että eikö minulle ole suotu naista, joka pystyy osoittamaan rakkautta tai aitoa ystävyyttä? Onko tällainen elämä yleistä?
Ei koskettelua
Olemme olleet yhdessä 18 vuotta. Lapsemme syntymän jälkeen välimme viilenivät. Vaimoni ei ole kertaakaan sanonut minulle tai minusta mitään hyvää tai kaunista. Päinvastoin - hän vihaa ja näkee vain huonoja puolia. Hän toivottaa hyvää yötä ja huomenta vaivoin eikä kysele mitään päiväni tapahtumista. Tosiasia on, että olen rakkaudettomassa liitossa vain sen takia, että saan asua ja nähdä seitsemänvuotiaan poikani kasvavan. Eron jälkeen alkaisi kumminkin pallottelu pojastani ja sosiaalitanttojen tentit. Kyselen itseltäni, että eikö minulle ole suotu naista, joka pystyy osoittamaan rakkautta tai aitoa ystävyyttä? Onko tällainen elämä yleistä?
Sofia: Parisuhteessa on kaksi ihmistä, ja teidän perheessänne kolme. Sinä puhut vain kylmästä vaimostasi. Oletko itsekin luovuttanut? Vai jatkatko omia kauniita puheitasi huolimatta siitä, että niihin ei vastata? Osoitatko päivittäistä huolenpitoa vaimoasi ja poikaasi kohtaan, vaikka sinä et saa sitä osaksesi eikä sinua kiitetä? Hierotko vaimosi väsyneitä jalkoja ja hartioita? Pesetkö saunassa hänen selkänsä?
Keskustelkaa paljon. Tehkää viikon parin matka kahdestaan. Tarvitsette aikaa löytääksenne toisenne uudelleen. Teillä oli kerran tunteita ja yhteys ja suhde - se kaikki on mahdollista saada takaisin, jos tahtoa riittää. Ero ei aina ole ainoa eikä varsinkaan paras ratkaisu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.