Miksi enää vaivautua treffeille?

Kyllä jokaiselle löytyy oikea, jopa useita. Joskus saattaa oikean kohdekin muuttua, kun ihmisellä itsellään ja toisilla on tapana kasvaa ja kehittyä. Pikaisilla treffeillä voi tunnistaa korkeintaan ehdottomasti väärän, mutta useimmmiten se menee niin että, jos jalkoja ei ala heikottamaan, kiinnostus tutustua lopahtaa siihen. Parhaassakin tapauksessa yhteensopivuuden näkee vasta varsin pitkän ajan kuluttua, joten avomielisempi ote voisi tehdä terää itse kullekin.

Käsitteet parisuhteesta ja rakkaudesta ovat itse asiassa vain luonnon konsteja ihmisten lisääntymisen takaamiseksi. Treffit, tapaamiset, leffaillat ne kaikki ovat vain tarkoituksettomia soidinmenoja.

Ei ole olemassa ketään henkilöä juuri sinua varten, on vain olemassa joku... jonka sitten otat kun en parempaakaan löydä :(

kun on elämääkin. Menin itse 3-kymppisenä naimisiin, kun kaveritkin. En rakastuneena vaan tyydyin siihen muuhun mitä oli. Ero tuli 10v päästä. Nyt viisi vuotta uusiosinkkuna ja tuntuu, että ei tiedä mitä haluaa. Lapset ja oma koti on. Läheisyyttä kaipaa. Mutta ne uudet suhteet...ei ole helppoa...netistä, ravintolasta, kaikki elämää nähneitä ja taakkoja kantavana. Pärjään näinkin, mutta haku koko ajan päällä. Rohkeutta pitää vaan olla ja mennä päin tuntematonta. Odotuksia, pettymyksiä tulee, mutta ne rikastuttaa ja opettaa jatkossa. Katkeroitua ei kannata. Ihminen on sitkeä eläin. Rohkeasti päin vastatuulta. Ei kaikilla kulissien takanakaan mene paremmin. Nyt itsellä jotain ihanaa tunnetta taas ilmassa. Ei se ota, jos ei annakaan.. Tsemiä. Olet vielä nuori!

toisinaan samaa pähkäilevä herrasmies löytyy täältä.. Mutta niin itse ainakin ajattelen että kyllä se onni vielä voi potkaista, kyllä mä uskon että kuiteskin se joku kiinnostava sattuu vielä kohdalle. Kuiteskaan kukaan ei tule kotoa hakemaan ja itse täytyy olla aktiivinen.. Mitenkä olisi, treffeille?;)

Muutaman kerran olen ollut treffeillä, mutta siihenpä se onkin sitten jäänyt, eikä siitä
pidemmälle ole edenyt.
Vaikka itse olisi ollut kiinnostusta, niin kauniinpi osapuoli eli nainen ei ole treffien
jälkeen ollut enää kiinnostunut, vaikka ennen treffejä olikin.

Ei se vaan pidä paikkaansa, että kun joku väittää, että jokaiselle löytyy se oikea ja useitakin.
Totuus on kuitenkin se, että jotkut joutuu elämään sinkkuina, vaikka eivät sitä
itse haluaisi.
Ei jokaiselle ole sitä oikeaa. Jos on ujo, sosiaalisilta taidoiltaan nolla, eikä ulkonäöltään
niin kovin häävi, niin eipä sellaisella ihmisellä ole paljon mahiksia löytää kumppania.

40 v menee rikki alkusyksystä ja olen luopunut toivosta löytää elämänkumppania.
Miksi enää vaivautuakaan, koska lopputuloksen tietää ja turha sitä on itseään
enää rasittaa sillä, että ei taaskaan kelvanut kenellekään.
Täytyy lopultakin uskoa siihen, että osa meistä on luotu elämään yksinään.