Olen ihan normaali nuori nainen, vaimo ja äiti.
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä pian 8 vuotta ja meillä on kaksi pientä lasta. Seurustelun aloitimme nuorina ja olemme aina olleet jotenkin samalla aaltopituudella, voimme puhua kaikesta - meillä on oikein hyvä suhde.
Seksi oli tietysti alussa mahtavaa ja sitä harrastettiin päivittäin, vuosien myötä kerrat ovat harventuneet niin, että seksiä on yleensä 1-3 kertaa viikossa. Ihan reilusti kuitenkin, kun ajattelee mitä monilla lapsiperheen vanhemmilla saattaa olla.
No, esikoisen synnyttyä en oikein pystynyt "latautumaan" seksiin, ei vain huvittanut. Yhtään. Olisin kyllä halunnut haluta, mutta ei. Seksiä harrastettiin silti, ihan miehen mieliksi välillä koitin skarpata. Mies koitti kyllä ehdottaa kaikkea piristävää, leluja tms. No, sitten ostettiin eka pornoelokuva (yleensä olen pitänyt pornoa ihan vastenmielisenä, ihan vain miehille suunnattuna juttuna) ja oli taas helpompi ruveta hommiin. Ihan ihan rehellisesti voin sanoa, että porno oli vain minua varten, mies ei sitä juuri koskaan katsonut. Eli suomeksi sanottuna; sain katsoa pornoa kun sain suuseksiä ja tulin hyvin nopeasti.
Porno tuli jäädäkseen, mutta nyt toisen lapsen jälkeen olen jotenkin taas löytänyt itsestäni sen tutun piirteen, pidän pornoa jotenkin likaisena ja HIRVEÄN epäsopivana pienten lasten äidille. Tämä tapahtui ihan yhtäkkiä, en siis kyllästynyt vaan jotenkin havahduin.
Nyt olenkin siis päättänyt heivata pornot roskikseen ja koittaa saada itseni innostumaan seksistä jollain muulla tavalla. En kaipaa mitään tunnin esileikkejä (koska ei ole aikaakaan), haluaisin vain haluta ja olla valmis seksiin aina kun mahdollista.
Mitä sitten voisi keksiä? Olen ihan suht tyytyväinen vartalooni ja voin hyvin olla alasti mieheni kanssa, vaikka olenkin synnyttänyt ja paikat sen takia vähän "riippuvat", kyse ei siis ole siitä.
Onko jotain naisten luontaistuotteita tähän vaivaan? Tai ihan lääkkeitä? Syön pillereitä, niillä ei mielestäni ole ollut ikinä vaikutusta seksihaluihini.
Vai pitäisikö ostaa niitä leluja? Tai lukea jotain eroottista kirjallisuutta? Äh, keksisikö joku jotain?
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä pian 8 vuotta ja meillä on kaksi pientä lasta. Seurustelun aloitimme nuorina ja olemme aina olleet jotenkin samalla aaltopituudella, voimme puhua kaikesta - meillä on oikein hyvä suhde.
Seksi oli tietysti alussa mahtavaa ja sitä harrastettiin päivittäin, vuosien myötä kerrat ovat harventuneet niin, että seksiä on yleensä 1-3 kertaa viikossa. Ihan reilusti kuitenkin, kun ajattelee mitä monilla lapsiperheen vanhemmilla saattaa olla.
No, esikoisen synnyttyä en oikein pystynyt "latautumaan" seksiin, ei vain huvittanut. Yhtään. Olisin kyllä halunnut haluta, mutta ei. Seksiä harrastettiin silti, ihan miehen mieliksi välillä koitin skarpata. Mies koitti kyllä ehdottaa kaikkea piristävää, leluja tms. No, sitten ostettiin eka pornoelokuva (yleensä olen pitänyt pornoa ihan vastenmielisenä, ihan vain miehille suunnattuna juttuna) ja oli taas helpompi ruveta hommiin. Ihan ihan rehellisesti voin sanoa, että porno oli vain minua varten, mies ei sitä juuri koskaan katsonut. Eli suomeksi sanottuna; sain katsoa pornoa kun sain suuseksiä ja tulin hyvin nopeasti.
Porno tuli jäädäkseen, mutta nyt toisen lapsen jälkeen olen jotenkin taas löytänyt itsestäni sen tutun piirteen, pidän pornoa jotenkin likaisena ja HIRVEÄN epäsopivana pienten lasten äidille. Tämä tapahtui ihan yhtäkkiä, en siis kyllästynyt vaan jotenkin havahduin.
Nyt olenkin siis päättänyt heivata pornot roskikseen ja koittaa saada itseni innostumaan seksistä jollain muulla tavalla. En kaipaa mitään tunnin esileikkejä (koska ei ole aikaakaan), haluaisin vain haluta ja olla valmis seksiin aina kun mahdollista.
Mitä sitten voisi keksiä? Olen ihan suht tyytyväinen vartalooni ja voin hyvin olla alasti mieheni kanssa, vaikka olenkin synnyttänyt ja paikat sen takia vähän "riippuvat", kyse ei siis ole siitä.
Onko jotain naisten luontaistuotteita tähän vaivaan? Tai ihan lääkkeitä? Syön pillereitä, niillä ei mielestäni ole ollut ikinä vaikutusta seksihaluihini.
Vai pitäisikö ostaa niitä leluja? Tai lukea jotain eroottista kirjallisuutta? Äh, keksisikö joku jotain?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tsoh, älä nyt koiran vinkuleluja kuitenkaan?
Ei nyt oikein kässää sinun ongelmaa ollenkaan, että miten tästä seksuaalijutusta on tullut sulle niin elämää suurempi juttu?
Hei, aika aikaa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin, kuten sanoi mummoni aikoinaan, ihminen ei ole kone. Eikä varsinkaan seksikone.
Sinä nyt suhtaudut tähän seksiin jotenkin koneellisesti, mutta olet kuin oletkin inehmo. Siis ihminen. Muista se. Emme edes apinoita, joilta seksi sujuu melkein juosten. Jos olet sattunut luonto-ohjelmia seuraamaan. Siinä pökätään ihan ohimennen ja tullen, ja ihan miten vain, heillä se sujuu melko ajatuksettomasti.
Voiskos nyt, rouva hyvä, olla niin että sinä olet kasvanut isoksi tytöksi siis henkisesti. Alat olla vakavampaa sorttia ja on pienet lapsetkin.
Ihmisellä kun on aikoja, joskus pitempiäkin, että elämässä on muuta ajateltavaa enemmän, henkisesti syvempiä aikoja.
Jospa alitajuntasi hakee nyt uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia? Elämä on välillä merkillistä, että ihmisen pitää lukea runoja, kirjoittaa, maalata, tutustua aviopuolisoon ihan henkisen jopa hengellisessä ulottuvuudessa.
JOS avioliitto jää seksilelu, eroottinen kirjapano ja läähätysfilmiasteelle, niin sisso, se on pian entinen avioliitto muutaman vuoden perästä.
Nyt voisit rauhoittua tuon seksisi suhteen ja antaa itsellesi pienen hengähdystauon. Tai voisihan sitä tietysti jonkin seksineuroosin kehittää? Mennä psykiatrille jne. alkaa harrastaa terapioissa juoksemista.
Mutta kun sulla on ne pienet lapsetkin, niin vähän hankalaa.
Muutahan neuvoa ei Liina Anniina keksi kuin että annat luvan itsellesi olla ihka oma itsesi seksin suhteen. Kun ei se tarvitse olla mikään 10 pisteen suoritus, eikä meille kukaan tule niitä numerolappuja edes silmien edessä huitelemaan.
Joten RELAX... luonto hoitaa sulle halut aikanaan ihan ittestään takasin.
"Joten RELAX..."
Samaa mieltä!
"luonto hoitaa sulle halut aikanaan ihan ittestään takasin."
Tuon vedit kyllä ihan hatusta.
Voi tulla tai olla tulematta. Voi kohdistua tähän äijään tai sitten johonkuhun muuhun.
Enpä vetäissytkään hatusta enkä muualta.
Kyseessä nuori, pienten lasten äiti. Äiti joka on harrastanut seksissä yhtä sun toista virikkeellisyyttä, mutta nyt siis tahtoo enemmän ja lisää ja on tehnyt tästä suorituspainoitteisen toiminnan.
Kun relaa ja antaa aikaa, ottaa löysästi, niin kyllä se tikanpoika joka puuhun ajaa löytyy vielä. Jos on epävarma, että hormonitoiminta on loppunut kokonaan niin käyköön lääkärillä tarkistuttamassa.
Seksistä on yleisesti ottaen tehty niin suuri erikoisjuttu, ja sitä työnnetään tuutin täydeltä joka paikkaan, niin ei se ihme ole, että ihminen luulee, että aina pitää jaksaa ja jaksaa ja jaksaa ja keksiä vaikka mitä hilavitkutinta alapäälleen.
Kun on se yläpääkin ihmisellä. Käytössä. Toivottavasti.
"Jos on epävarma, että hormonitoiminta on loppunut kokonaan niin käyköön lääkärillä tarkistuttamassa."
Seksihaluttomuus ei ole tauti; saattaapa olla lapset tehneelle naiselle suorastaan normi.
Sitä paitsi aika harva mies on oikeasti puoleensavetävä. Katselkaapa huviksenne lehtihyllyjä. Eipä juuri näy kansissa miehiä.
Mun oli jotenkin vaikea ymmärtää osaa jutuistasi.
En tiedä, kirjoitinko aloituksen jotenkin epäselvästi, tarkoitukseni oli vain kysyä jos joku on vastaavassa tilanteessa keksinyt jotain pieniä juttuja, että halut pikkuhiljaa palautusivat?
Myönnän, että otsikko on aika provosoiva - ihan siksi, että edes joku lukisi aloituksen.
Ja erimieltä olen tuostakin, että jos avioliitossa seksiä koitetaan piristää esim. leluilla, siinä olisi jotain niin pahaa, että tulevaisuudessa päädytään eroon. Mielestäni herkemmin eroavat ne, jotka jättävät/unohtavat seksin ja elävät yhdessä kuin pelkät ystävät. Mutta me olemme kuitenkin nuoria enkä haluaisi tuntea olevani keski-ikäinen mies, joka kaipaa pornoa saadakseen pelin pelaamaan...
Läheisyyttä meillä on muutenkin, halailua ja paijailua, haluaisin vain innostua seksistä niin kuin normaali nainen. Miehessäni ei ole vikaa.
No ei toki leluissa pahaa ole, sitä en tarkoittanutkaan. Ja ettehän te ole liitossanne unohtaneet seksiä, ei ainakaan siltä näytä.
Mutta aina ei ole viritystä, saattaa olla aikoja, että vähemmän on intoa. Ihminen ei ole tasatahtinen perämoottori suinkaan.
Ja mikä nyt sitten on normaali nainen, sekö että aina jaksaa. Minusta normaali nainen on sellainen että toisinaan ja toisinaan ei. Elämäntilanteesta, fyysisestä kunnosta riippuen.
Avioliitossa on kaikenlaisia jaksoja, laimeita ja kiihkeimpiä, että silleen.
Ole itsellesi armollinen, äläkä hätäile, kyllä se siitä taas lähtee sujumaan.
Itseasiassa se voi olla tauti, tai oikeastaanhan niin sitä sanotaan mutta varsinaisesti haluttomuuden voi todella useassa tapauksessa AIHEUTTAA jokin, joka voi olla tauti tai vaiva.
On olemassa yhdyntäkipu eli dyspareunia joka on todella yleinen syy haluttomuuteen, ja se voi olla joko psyykkisten tai fyysisten syiden aiheuttamia. Yhdyntäkivut voivat olla oire tai itse vaiva.
Kivut voi aiheuttaa lukuiset eri asiat, emätintulehdukset, vulvodynia (naisen sukuelinten kipu), vaihdevuosien jälkeiset ohentuneet ja tulehdusherkät limakalvot, leikkauksien aiheuttamat arvet (esim. synnytys ja siihen liittyvä, täysin normaali välilihan repeäminen ja sen arpeutuminen), endometrioosi, kohdun adenomyoosi, emätinkouristukset (vaginismus), sekä jotkin sukupuolitaudit tai hiivat, joiden parannuttua voivat kivut jatkua. Myös liian kuivat limakalvot yhdynnän aikana voivat helposti saada aikaan suurta kipua, verenvuotoa, ja tulehduksen joka aiheuttaa pahimmassa tapauksessa loppuelämäksi yhdyntäkipuja vaikka tulehdus olisikin hoidettu.
Psyykkisiä syitä on myös olemassa, joista yksi voi jopa tuottaa naiselle FYYSISTÄ ja kovaa kipua vaikka varsinaisesti konkreettista vaivaa ei olisikaan. Tämä menee samaan kastiin masennuksen kanssa, ja joka täytyy hoitaa ammattilaisten avustuksella.
Lyhyesti Seksuaaliterveysklinikan sivuilta:
"Biologisia kipujen syitä ovat sukupuolihormonien puute, emättimen ja ulkosynnyttimien tulehdukset, lantionpohjan lihasten yliaktiivisuus/jännitys, vulvodynia, kirurgisten toimenpiteiden jälkitilat, ihosairaudet, endometrioosi, lantion tulehdukset ja krooninen kipu –oireyhtymä."
Eli kyllä. Haluttomuus, periaatteessa, voidaan lukea taudiksi ja siihen voi olla monta erilaista oiretta ja syytä.
Mutta siinä olet oikeassa, kyllä syynä naisten haluttomuuteen voi olla joskus jokin muukin, kuten vaikka miehen ällöttävä olemus. ;)
"Haluttomuus, periaatteessa, voidaan lukea taudiksi ja siihen voi olla monta erilaista oiretta ja syytä."
Joka ajalla on ihanteensa, ja ihanteesta poikkeamiset katsotaan sairauksiksi. Joskus homoseksualismi ja itsetyydytys katsottiin sairauksiksi. Amerikkalaisessa sosiologiassa katsottiin aikoinaan "sairaudeksi" se, ettei kiinnostanut juosta mammonan perässä. Onko tauti, jos ei jalkapallon MM-kisat kiinnosta? Joka tapauksessa seksihimo pitää muka jokaisella terveellä aikuisella yksilöllä olla.
Lähde itse tai laita mies muutaman päivän matkalle. Niin ettette näe, älkää myöskään soittako. Tulee kaipaus toista kohtaan ja se aktivoi innon himoon.
Kun näkee päivittäin ja siinä on arki, niin jotenkin halut turtuu. Irtiotto tekee hyvää. Niin ja muista flirttailla (myös muille kuin omalle miehelle - flirtissä ei ole mitään pahaa), se saa sutinaa mieleen.
Tässä on itua. Olemme miehen kanssa muutenkin kuin paita ja peppu, joten tietty "intohimo" on karissut tässä aamupuurojen ja kakkavaippojen keskellä. Ehkä lähdenkin siis itse matkalle. :D
Jos elämässä on tiukka aikataulu, niin hankala sitä on latautua siihen saumaan, kun olisi sattumalta 15 minuuttia aikaa.
Eikö sinun tulisi taas pikkuhiljaa opetella haluamaan rakasteluhetkiä miehesi kanssa eikä vain seksiä? Viime aikoina olet harrastanut omassa pääkopassasi tapahtuvaa fantasiaseksiä ja mies on ollut siinä vain mekaanisena tyydyttäjänä. Ei tuo kuule ole kenellekään miehelle pitkän päälle kivaa. Itse menen suihkuun ja sheivaan, kosteutan, parfymoin ja ehostan itseni kevyesti "sille tuulelle". Se on sellainen rituaali, jolla valmistan kehoni ja mieleni rakasteluhetkeen oman aviomiehen kanssa ja loppua kohden alkaa olla kiire oman miehen syliin. Ei sen eroottisen rituaalin jälkeen tarvitse todellakaan katsella videolta mitään ventovieraitten ihmisten tulehtuneita persreikiä...
Totta, kyllähän miestäni varmasti vaivaa, että nainen lämpiää vasta kun katsoo niitä tulehtuneita persreikiä. Mutta olen monesti ollut "hoitamassa" vain mieheni hänen ilokseen, mutta hänelle on tärkeää, että saan itsekin sen tietyn huipun ja on varmasti huomannut, että näin se hoituu helpoiten nykyään. Ennen muhun ei tarvinnut kuin vähän koskea ja olin jo ihan valmis.
Ja tuo on varmasti totta, että kun laittautuu tätä suurta rakastelua varten niin alkaa innostaa.
Kaikki tuntuvat nyt vain ymmärtävän väärin tämän: Meillä on paljon hellyyttä ja kosketusta pitkin päivää, tykkäänkin olla miehen kainalossa ja niin pois päin. Mutta HALUAISIN HALUTA seksiäkin niin kuin ennen.
Täällähän on annettu monta toimivaa vinkkiä kotikonsteiksi. Mitä mahdat meiltä vielä odottaa? Hormonireseptiä vai ihmettä ja mitä?
Näissä keskustelupalstoissa on monesti se vika, että juttu menee aina aloittajan morkkaamiseen. Kysymys vaan edelleen kuului, että mitä haluttomuudelle voisi tehdä...
Ja vinkkejä voisi varmasti tulla vielä lisääkin enkä tosiaan ole vielä yhtäkään vastausta saanut, missä joku olisi suositellut jotain hormooni- tai vastaavaa valmistetta, joten sellainenkin kokemus olisi kiva kuulla.
Että näin.
Kun nainen katsoo pornoa kiihottuakseen, hän on aivan ihailtavasti seksuaalisuutensa löytänyt normaali nuori nainen!
Kun mies katsoo pornoa, hän on inhottava, pettäjään verrattavissa oleva pervo, jolle ei normaali kelpaa :(
Mua ei miehen pornon katselu edes vaivaisi, tämä kun ei vaan ole sitä "sorttia". Enkä uskonut siis itsekään olevani. Musta porno on erityisesti sinkkuihmisille ihan loistava keksintö.
Satuin juuri lukemaan psykologista teosta, jossa käsiteltiin pornon katselua ja jos kirjaan on uskomista, niin sinun ei ainakaan kannattaisi missään nimessä suhtautua kielteisesti pornon katseluun vaan funtsata mitä se sinusta kertoo. Kirjan mukaan pornon katselu on turvallisempi muoto kuin itse akti ja siinä ei joudu vastuuseen onnistuuko toisen kanssa, koska voi rauhassa seurata miten muut onnistuvat. Epäonnistumisen pelko juoruaa heikosta identiteetistä, huonosta itsetunnosta ja siitä pystyykö tyydyttämään toista ollenkaan. Yleensä taustalla on muutoksia elämässä, kuten sinä kuvailit lasten syntymää ja millaiseksi elämä sen jälkeen muuttui
En mene kirjan oppeja tämän syvemmälle, mutta mielestäni sinun kannattaisi nyt antaa itsellesi rauha ja lopettaa asettamasta tavoitteita, mitä sinun pitäisi olla. Olet kenties kasvamassa ihmisenä ja sekin vie energiaa, joten odota rauhassa kypsempää itseäsi, kypsempää naista sinussa ja sitten vain uusi vaihde päälle seksielämänkn kanssa.
Kiitos tästä, aika avartavaa. Olin aika allapäin esikoisen synnyttyä, baby blues kesti aika kauan ja muutuin ihmisenä jotenkin - en oikein tiedä miten.
En tosin uskonut sen millään tapaa vaikuttavan seksiin, mutta mistäpä sitä tietää.
Ehkä sen muutoksen huomasin, että voisin hyvin olla ilman seksiä vaikka vuoden, mutta en vaan halua. Enkä usko, että mieskään tästä kamalasti innostuisi. :D
eikö ne yleensä tapa naisilta suurimmat halut kun pitää syötellä valvoa ja väsyä eikä millonkaan kerkee
Halusin tulla kommentoimaan, että olen päässyt eroon pornosta ja seksielämä on löytänyt taas uutta "virettä". Ja ihan ilman mitään vippaskonsteja.
Ei meillä tosin vieläkään spontaanisti heittäydytä seksiin jossain pesuhuoneessa heti kun on tilaisuus, vaan olemme kaikessa rauhassa illalla menneet sänkyyn ja keskittyneet toisiimme niin kuin ennenkin. Ja nyt seksi on tuntunut oikeasti seksiltä eikä tekniseltä suoritukselta, mikä tarvitsisi hoitaa pikaisesti pois alta.
Parannettavaa olisi edelleen, mutta suunta on ainakin hyvä. Niin ja otin yhdestä vinkistä kiinni, olen tosiaan valmistautunut seksiin laittautumalla sitä varten (siis katsonut jotkut oikein nätit alusvaatteet tai yömekon tms.) ja laittanut jotain hyvää tuoksua ja sen sellaista. :) Ihme kyllä, se toimii ja tunnen itseni jotenkin seksikkäämmäksi.
Ketään tuskin enempää kiinnostaa meidän seksielämä, kun ketjukin on "avioliitto"-sivulla, mutta ajattelin kuitenkin tulla kertomaan, jos joku painiskelee vähän samantapaisen haluttomuuden kanssa.
Eli toivoa on, kannattaa tosissaan saada se fyysinen yhteys miehen kanssa kuntoon, meillä menee taas paremmin noin muutenkin. :)
Kivaa juhannusta kaikille!