Ikuisen vanha aihe, mutta silti:
Olemme olleet yhdessä 7 vuotta, josta naimisissa 4 vuotta. Meillä ei ole lapsia, yritetty on satunnaisesti vajaan vuoden ajan, mutta ei ole onnistanut. Aiemmin kaikki sujui mukavasti, vaimo oli halukas seksiin ja saatoinkin pyytää häneltä mitä vain, kaikki kävi. Joistakin asioista hän ei pitänyt, mutta teki sen silti, koska tietää minun nauttivan siitä. Mielestäni jos toista rakastaa, on valmis tekemään hänelle sellaisiakin asoita, jotka itselle tuntuvat vierailta.
Nyt viimeisen reilun 3 vuoden ajan vaimon kaikki kiinnotus seksiin on hiipunut. Minä haluaisin saada seksiä edes kerran viikossa, mutta en saa häntä millään kiinnostumaan. Silloin harvoin kun hän haluaa, minä teen hänelle ennen yhdyntää kaikkea mistä tiedän hänen nauttivan: Hyväilen, nuolen, imen, käyttelen seksilelujamme... koskettelen joka puolelta, olen hellä ja rakastava. Jos lopetan hetkeksi, ja käyn hänen vierelleen halukkaana saamaan itsekin jotakin vastakaikua, edes koskettelua, hyväilyä, hellyyttä, suukottelua: Ei mitään. Vaimo makaa vieressä ja odottaa vain minun jatkavan. Jos en tee mitään, hän kääntää kylkeä ja käy nukkumaan. Jos haluan saattaa asian päätökseen, minun on vain käytävä toimeen. Sitten jos osoitan harmistumiseni, hän ihmettelee että mistä oikein suutuin. Eikä asiasta puhuminen auta mitään: Hän saattaa jaksaa muutaman kerran, mutta sitten se taas jää. Kun sitten pääsemme itse aktiin asti, hän kyllä nauttii siitä selvästi, ja saavuttaa hekuman huipun usein ennen minua, vaikka itsekään en kovin pitkään yleensä kestä.
Ja kun minua haluttaa, mutta häntä ei, hän ei halua auttaa, ei edes käsin. Sanoo että ei halua, että minun on vain hoidettava asiani itse, mutta kuitenkin jos sitten tyydytän itseäni, hän selvästi paheksuu sitäkin. Minun on tehtävä se hänen huomaamattaan.
Muutenkin olen aina se, joka joutuu tekemään aloitteen. Jos hänellä on haluja, hän ei osoita sitä millään tavalla, vaan minun pitää koettaa päätellä se jostakin täysin näkymättömistä merkeistä. Hän itse ei koe siinä olevan mitään omituista, hänen mielestään hänen ei kuulu tehdä aloitetta.
Sekään, että emme ole vielä saaneet lapsia ei vaikuta hänen haluttomuuteensa, ja hän haluaa edelleen saada lapsia kanssani. Niin hän ainakin itse sanoo. Itse en vain tiedä mitä ajatella.
Rakastan vaimoani, enkä todellakaan halua pakottaa häntä mihinkään, mitä hän ei halua tehdä. Olen niin turhautunut ainaiseen seksin puutteeseen parisuhteessamme, etten tiedä mitä tehdä. Itselleni seksi on aina ollut tärkeä osa parisuhdetta, mutta nyt tuntuu että koko ajan jää jotakin puuttumaan. Olen koettanut puhua asiasta, mutta mikään ei tunnu auttavan, hän vain kokee että painostan häntä, suuttuu ja alkaa itkeä. Olen muuten todella onnellinen vaimoni kanssa, mutta kun minua alkaa haluttaa, niin turhaudun kun tiedän että on täysin turha edes kysyä. Sitten kun vaimo huomaa, että olen vaisu ja ärtynyt, hän ihmettelee mikä vaivaa, mutta en halua kertoa tai edes alkaa enää puhumaan asiasta, siitä on niin monet kerrat puhuttu. Sitten mumisen jotakin ympäripyöreää vastukseksi ja suljen turhautumisen sisälleni.
Kunpa tietäisin mitä olisi tehtävä jotta saisin vaimoni kiinnostumaan enemmän seksistä ja täyttämään senkin osalta tyhjiön elämässäni...
Olemme olleet yhdessä 7 vuotta, josta naimisissa 4 vuotta. Meillä ei ole lapsia, yritetty on satunnaisesti vajaan vuoden ajan, mutta ei ole onnistanut. Aiemmin kaikki sujui mukavasti, vaimo oli halukas seksiin ja saatoinkin pyytää häneltä mitä vain, kaikki kävi. Joistakin asioista hän ei pitänyt, mutta teki sen silti, koska tietää minun nauttivan siitä. Mielestäni jos toista rakastaa, on valmis tekemään hänelle sellaisiakin asoita, jotka itselle tuntuvat vierailta.
Nyt viimeisen reilun 3 vuoden ajan vaimon kaikki kiinnotus seksiin on hiipunut. Minä haluaisin saada seksiä edes kerran viikossa, mutta en saa häntä millään kiinnostumaan. Silloin harvoin kun hän haluaa, minä teen hänelle ennen yhdyntää kaikkea mistä tiedän hänen nauttivan: Hyväilen, nuolen, imen, käyttelen seksilelujamme... koskettelen joka puolelta, olen hellä ja rakastava. Jos lopetan hetkeksi, ja käyn hänen vierelleen halukkaana saamaan itsekin jotakin vastakaikua, edes koskettelua, hyväilyä, hellyyttä, suukottelua: Ei mitään. Vaimo makaa vieressä ja odottaa vain minun jatkavan. Jos en tee mitään, hän kääntää kylkeä ja käy nukkumaan. Jos haluan saattaa asian päätökseen, minun on vain käytävä toimeen. Sitten jos osoitan harmistumiseni, hän ihmettelee että mistä oikein suutuin. Eikä asiasta puhuminen auta mitään: Hän saattaa jaksaa muutaman kerran, mutta sitten se taas jää. Kun sitten pääsemme itse aktiin asti, hän kyllä nauttii siitä selvästi, ja saavuttaa hekuman huipun usein ennen minua, vaikka itsekään en kovin pitkään yleensä kestä.
Ja kun minua haluttaa, mutta häntä ei, hän ei halua auttaa, ei edes käsin. Sanoo että ei halua, että minun on vain hoidettava asiani itse, mutta kuitenkin jos sitten tyydytän itseäni, hän selvästi paheksuu sitäkin. Minun on tehtävä se hänen huomaamattaan.
Muutenkin olen aina se, joka joutuu tekemään aloitteen. Jos hänellä on haluja, hän ei osoita sitä millään tavalla, vaan minun pitää koettaa päätellä se jostakin täysin näkymättömistä merkeistä. Hän itse ei koe siinä olevan mitään omituista, hänen mielestään hänen ei kuulu tehdä aloitetta.
Sekään, että emme ole vielä saaneet lapsia ei vaikuta hänen haluttomuuteensa, ja hän haluaa edelleen saada lapsia kanssani. Niin hän ainakin itse sanoo. Itse en vain tiedä mitä ajatella.
Rakastan vaimoani, enkä todellakaan halua pakottaa häntä mihinkään, mitä hän ei halua tehdä. Olen niin turhautunut ainaiseen seksin puutteeseen parisuhteessamme, etten tiedä mitä tehdä. Itselleni seksi on aina ollut tärkeä osa parisuhdetta, mutta nyt tuntuu että koko ajan jää jotakin puuttumaan. Olen koettanut puhua asiasta, mutta mikään ei tunnu auttavan, hän vain kokee että painostan häntä, suuttuu ja alkaa itkeä. Olen muuten todella onnellinen vaimoni kanssa, mutta kun minua alkaa haluttaa, niin turhaudun kun tiedän että on täysin turha edes kysyä. Sitten kun vaimo huomaa, että olen vaisu ja ärtynyt, hän ihmettelee mikä vaivaa, mutta en halua kertoa tai edes alkaa enää puhumaan asiasta, siitä on niin monet kerrat puhuttu. Sitten mumisen jotakin ympäripyöreää vastukseksi ja suljen turhautumisen sisälleni.
Kunpa tietäisin mitä olisi tehtävä jotta saisin vaimoni kiinnostumaan enemmän seksistä ja täyttämään senkin osalta tyhjiön elämässäni...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kysyt suoraan voitko hoitaa tarpeesi muualla kun se ei kotona onnistu. Ei sitä pakko ole toteuttaa, mutta jospa silmät aukeaisivat.
on joko toinen tai sitten on masentunut.
Teet parhaiten, kun et tee mitään.
Vaimosi on ilmeisesti kokenut painostavana, ja hän tajuaa sen, että kävelet edestakaisin huushollissa puutteenalaisena.
Olette ajautuneet noidankehään. Mitä enemmän kärkyt puutteellisena, sen enemmän vaimo peräytyy. Vaimosi ymmärtää tyytymättömyytesi rakastelussa ja käy sen tähden entistä passiivisemmaksi.
Minusta paras ratkaisu olisi nyt puolen vuoden eli riittävän pitkä tauko!
Siinäpä sinulla miettimistä, voi että. Mutta niin se on. Vaimo on rauhoitettava. Anna hänen olla ja katso mitä tuleman pitää. Eikä sinun puolelta niin mitään vaatimuksia. Korkeintaan pidät kädestä ja silität hiuksia. Kas, sillä huomaan, että olet aika yhdyntäkeskeinen ja seuraat aika aktiivisesti toisen osapuolen reaktioita.
Nyt käännät uudet ja yllättävät metodit käyttöön. Ei varmaan maistu nämä eväät hyvältä, mutta niiden tarkoitus on herättää vaimosi aktiivisuus ja mielenkiinto.
Kun ei ole lapsiaakaan kun vielä voit ja jos tossä vaiheessa seksi tökkii niin kun lapsia tulee niin voi tökkiä vielä enemmän ja kyllä se rakkaus loppuu kun tarpeeksi kauan toinen ei huomioi ja sitten vielä katroidut huonossa suhteessa. Ei mitään muuta kun hankit rajastajattaren jos vaimoasi ei seksi kiinosta tai sitten eroa vielä tässä vaiheessa kun se on helpompaa kun ei ole lapsia.
kunnioita toiveitasi seksin suhteen. Sinulla on oikeus VAATIA asiaan muutosta tavalla tai toisella. Vaimosi on tyypillinen ITSEKÄS nainen. Jos kotoa ei saa täytyy etsiä muualta.
Ketään ei voi pakottaa seksiin, mutta silti jokaisella pitäisi olla oikeus omaan seksuaalisuuteen. Jos ei kotoota saa edes keskustelun kautta niin sitten vieraille maille. Oletkos tätä vaihtoehtoa väläyttänyt vaimollesi? Mä elin seksitöntä elämää 3-vuotta. Ensimmäisen vuoden jaksoin vongata, mutta sitten totesin, et anti olla. Erohan siinä tuli, kun en enään kestänyt tilannetta. Olisin ajautunut pettämään ennemmin tai myöhemmin, sillä vientiä olisi kyllä muuallakin ollut (tuolloin 30-vuotias nainen, sosiaalinen ja sopusuhtainen).
Nyt olen tyytyväinen elämääni. Seksi on loistavaa nykyisen kumppanin kanssa ja sitä on usein. Moni muukin asia toimii yhteiselossa joten voin sanoa, että "vaihtamalla" parani (lainausmerkeissä siksi, että olin eron jälkeen 9 kuukautta yksin ennen kuin tapasin nykyisen kumppanini).