...olla se toinen nainen. Vituttaa sekin että vaimoa viedään sata-nolla. No, ehkä minuakin. Kertokaapa ukkomiehet, saako tilanteen laukeamaan jos käräyttää miehen. Saako se sinut jäämään vaimosi luo ja panostamaan avioliittoosi niin, ettet enää minua tarvitse? Olisiko se ratkaisu ja tie ulos tästä draamasta?
Kyllästyttää...
27
12542
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tiedät varmasti itse mitkä mahikset on. Joko vaimo ei usko sinua ja mies jatkaa onnellisena liitossaan, paha toinen nainen yritti väkisin kaataa niin onnellisen liiton että..hyi hyi. Vaimo uskoo sinua, ja pari pysyy yhdessä "herätyksen" jälkeen. Vaimo uskoo sinua, haluaa eron jolloin mies tulee katuvana luoksesi. Mitkä ovat siis omat motiivisi? Haluatko pitää petturin vai haluatko vihdoinkin antaa vaimolle tilaisuuden itse päättää jatkaako petturin kanssa..? Petturi ei tule olemaan uskollinen ikinä kellekään joten vaikka saisit hänet itsellesi niin sinulle on samaa luvassa kun arki kuvioihin tulee, eli ei ole tappelemisen arvoinen mies.
vaimosta kaikki on kiinni. Ei miehestä eikä kakkosesta.
mies jatkaisi olotilaansa, jos vain vaimo j a kakkonen tyytyisivät omiin osiinsa. Mutta kuviossa lopulta joku osapuoli väsyy olemaan siinä mukana tai mies kärähtää, jolloin kakkonen jää samalla hetkellä kuin nalli kalliolle. Mies ei eroa, ellei pakko.
Oma tarinani puhuu toista. Mies kärähti, käytiin hankala ja raskas eroprosessi. Minä kakkonen nyt 30 v ýkkönen. En kylläkään ole ollut mikään kyttääjä ja tuossa tuo mies vielä pyörii. Emme voineet olla ilman toisiamme.
no tosin yhteisiä vuosia takana puolet vähemmän, mutta yhdessä ja onnellisia, vaikka suhde uskottomuudesta alkoikin.
yhtään mitään ukkomieheltä. Mies hakee vain vaihtelua ja jännitystä elämäänsä, myös virikettä avioliittoonsa, ei sen kummempaa. Kakkosena sen joko hyväksyy tai sitten ei. Mutta katkeroitumaan ei kannata ruveta, kakkonen elää omaa elämäänsä ja tähyilee todellisempia vaihtoehtoja tottakai. Kuka nyt ukkomieheen energiaansa uhraisi yhtään sen enempää kuin ukkomies kakkoseensakaan? Ei sieltä mitään tule, ne kaikki lemmenluritukset ovat koukutusta vain seuraavaan tapaamiseen asti ja vähän välilläkin. Elän omaa elämääni, ja vain hämmästelen niitä ukkomiehiä joita on paljon lempeä vailla..tyhjän saa pyytämättäkin
kovin onnellinen nainen uskottomuuspalstalla, heh..mikä yhtälössä ei stemmmaa.
Ihanko tosissas olet sitä mieltä ettei tällä palstalla voi/saa käydä muut kuin petetyt tai pettäjät?
Aika yksinkertaista ajattelua.
Sama jos kaupassa lapsettomilta kielletään käynti lastenvaateosastolla tai kirkkoon kuulumattomalla
olisi porttikielto kirkkoon...
Tietääkseni Suomessa on sanan/mielipiteenvapaus voimassa ja avoimilla palstoilla saa käydä ja kommentoida ikään, sukupuoleen ja rotuun katsomatta.
Onko sulla ollu kiree pipo ja liian vähän leluja : )
Minä ainakin käyn lukemassa ja kommentoimassa kaikenlaisia palstoja, huolimatta siitä liittyykö ne elämäntilanteeseeni. Useimmiten eksyn jollekin palstalle jonkun kiinnostavan otsikon perusteella ja jään lueskelemaan näitä juttuja. Ihan vain uteliaisuudesta. Tällä palstalla on eniten draamaa.
näitä lukaisemassa sen draaman takia.
olla toinen nainen. Rakastuin mieheen, kaipasin häntä kovin ja hän ei tullut kuin joskus. En myöskään saanut olla häneen yhteydessä kuin työaikana, kaikenlaisia ehtoja..noudatin niitä. Lopulta en jaksanut enää odottaa. Olin aina viimeisellä sijalla, luonnollisesti. En jaksanut sellaista elämää. Jätin miehen. Näimme viimeksi vuosi sitten. Vieläkin ikävöin, vaikka tiedän, että turhaan. Mies ei varmaankaan ikävöi minua. Näin on parempi. Oli nöyryyttävä olla toinen nainen, se joka on aina vähemmän. Ihmettelen, miksi mies ottaa toisen naisen..kuitenkaan ei välitä.
Olen toinen nainen ja minulle on asemani ollut aina selvä -tai lähinnä se, ettei ole mitään "asemaa". Miehellä on näkyvä elämä, johon en kuulu. Yhteydenpito on rajoitettua, mutta säännöllistä. Eiköhän sen pitäisi jokaiselle kakkoselle olla selvää, että jos sellaisen miehen kanssa suhteen aloittaa, joka ei aio jättää perhettään, miehen ehdoilla mennään ja tiedossa vain ylijäävät muruset..?
Kahden pitkähkön parisuhteen jälkeen olen todennut, ettei minua ole tarkoitettu 24/7-parisuhteeseen, joten hyvä näin. Mies on sanonut, ettei eroa ainakaan lasten ollessa alaikäisiä ja minä olen sanonut, etten sekaannu hänen elämäänsä tämän enempää.
Huoritelkaa rauhassa, evvk.