Onko sellaisella suhteella mitään toivoa, missä miehellä ja naisella on ihan erilainen taloudellinen tilanne? Mä olen tavannut kivan miehen, mutta hänellä on käytössään paljon rahaa(hyvä palkka ja rikas perhe). Minulla taas on huonompi palkka, eikä perittyä rahaa. Ollaan käyty treffeillä muutama kerta, mutta mies aina haluaa mennä kalliiseen ravintolaan, jossa minun ilta kuluu miettiessä, että ensi viikolla en sitten syökään mitään, kun tämä yksi ateria maksaa niin paljon. Olen yrittänyt sanoa, että voitaisiinko mennä johonkin vähän halvempaan paikkaan, mutta mies ei halua. Onko tässä mitään toivoa tulevaisuudesta? Rikkaat miehet voisivat vastata, että voisitko olla vakavassa suhteessa naisen kanssa, joka ei esimerkiksi voi koskaan tulla mukaan lomalle tai joka ei pysty maksamaan puolta upeasta asunnosta?
Eritasoinen varakkuus
toivotontako?
40323
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Jos femakoiden sanonta naisen 80 sentistä miehen euron rinnalla pitää paikkansa, niin silloinhan suurin osa voi seurustella itseään köyhemmän naisen kanssa.
Totta puhuen asialla ei ole juurikaan merkitystä, ellei asia sitten käänny niin päin, että miehen eurosta 80 senttiä menee naiselle...
Miten niin hassu?
Meillä tuo varakkuus ero on merkittävämpi kuin 80-100. Eikö sinua haittaisi esim. se, ettei voida mennä lomille yhdessä?
Eli eikö ole hyvä että meitä suomalaisia femakkoja on olemassa? Me halutaan maksaa oma osamme ja tehdä oma osamme. Ilman femakkojen aikaansaannota mies joutus edelleen maksamaan iiiiiiiiiiiiiiiihan kaiken. Tyttärestä joutusit vielä maksamaan että pääsisit siitä eroon.
on kyllä Suomessa perinteisesti maksettu tulevalta aviomieheltä morsiamen isälle.
Morsiamen perhehän ne häät maksaa.
Onko nyky-yhteiskunnassa muka vielä joku, joka ei maksa omia häitään?
Sitähän mä yritänkin sanoa. Eli femuilu säästää miesten rakastamaa rahaa.
Jos olen halunnut seurustella itseäni köyhemmän ja pienituloisemman kanssa, olen maksanut enemmän. Jos minä halusin matkalle yhdessä, eikä toisella ollut varaa, maksoin osan tai kaiken hänenkin matkastaan. Jaettu ilo, kaksinkertainen ilo. Puhumattakaan yhdessä asuessa. Minusta kun pariskunnalla on hyvä olla sama elintaso.
Meidänkin häät maksoi appiukko. Eläköön perinteet ja varakas vaimo. ;-)
Eikös tuota kutsuta prostituutioksi? Mä en ikinä antaisi miehen ostaa mulle edes jäätelöä, saati sitten koko illallista tai jopa matkaa... Sitä paitsi, jos suostuu tuollaiseen järjestelmään, niin silloinhan mies omistaa naisen. Missä sun naistesi itsekunnioitus on ollut?
Ei kutsuta normaaleissa piireissä! Jos mies alkaa kohdella naista prostituoituna tai omaisuutenatuollaisen takia niin hän on melkolailla narsistinen tai sosiopaatti, ja jos mies kohtelee naista hyvin ja tasa-arvoisesti mutta nainen itse halveksii itseään niin hän saisi tarkistuttaa päänsä ammattilaisella.
Parisuhteessa ja perheessä ihmiset ei koskaan omista itseään enää 100% koska tulee velvoitteita pitää itsestään, toisistaan ja lapsista huolta niin henkisesti, fyysisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Raha on vain yksi kohta tuossa paketissa ja jos ei sen jakamisen kanssa pärjää niin miten muukaan voisi onnistua. Perhe ja parisuhde on yhteistyötä yhteiseksi hyväksi, kun taas prostituutiossa "yhteistyö" on hyväksikäyttösuhde.
Suostuu... järjestelmään... omistaa... Sing Halleluja! Suomalaisessa yhteiskunnassa koetaan herrasmies -eleeksi. em. käyttäytymismallit. Älä sinä todennäköisesti kaltoin kohdeltu ihminen ala neuvomaan, tai toisaalta ohjeistamaan hyvin käyttäytyviä ihmisiä. Nauttisin mielelläni ostamani jäätelöt kanssasi, keskustelisimme, väittilesimmekin ja lopuksi moikkaisimme ja lähtisimme omiin suuntiimme. Ei se sen enempää eikä vähempää. Hyvää ja aurinkoista kesää!
niin ei voi mennä. Mieshän ne ruoat maksaa.
Mieheltä menee aina enemmän ostoksiin ruokakauopassakin, mun kanssa ainakin joten sietää tienatakin enemmän kun syökin enemmän,...??
Minä maksan itse kaiken, minkä käytän/kulutan/jne.
että sulla jäi kukkaro kotiin. Toimii pari kertaa.
HÄHÄ!!
ravintolat ei oo hyviä treffipaikkoja. Itseasiassa ovat tosi mielikuvituksettomia. Mulle ei siis tulisi ongelmaa ravintolan valinnasta tapailemani miehen kanssa, koska tekisin jo heti alkuun selväksi, etten sellaisissa paikoissa viihdy. Myöskään monikaan tuntemani mies ei itseasiassa edes tykkää syödä ravintoloissa! Ovat enemmän naisten hömpötyksiä ja mielihaluja.
Mä kyllä tykkään ravintoloista, mutta vähän halvemmat kelpaisi minulle. :)
huomaa siinä vaiheessa seurustelua, missä sinä olet nyt. Jos varallisuutenne ovat huomattavasti eri tasoilla, eikä varakkaampi halua tinkiä omasta elintasostaan, haluamatta kuitenkaan maksaa sinun osuuttasi (tai edes osaa niistä) näistä kuluista, sinuna harkitsisin todella tarkkaan, jatkaako seurustelua kaverin kanssa vai ei. Minusta ei olisi siinä tapauksessa toiselta järin fiksua olettaa, että toisella olisi varaa tai halukkuuttakaan elää yli varojensa ... sellainen ei osoittaisi varakkaammalta kovinkaan kaksista ymmärryskykyä toista kohtaan.
Kyllä hän on tarjoutunut maksamaan ruokani jne. mutta en ikinä suostuisi! Mutta hän ei halua tinkiä omasta elintasostaan ja minä taas en pysty elämään samalla tasolla.
asiahan on sitten ihan selvä, mitäs tuossa kyselemään ja ihmettelemään.
ainoastaan omasta ylpeydestäsi, joka estää nauttimasta elämän tarjoamista ihanuuksista :). Ongelma on siis itsesi kehittämä ... koska toinen ei kaikesta päätellen näe sitä ongelmaksi ollenkaan.
Ei mikään ihan pikku ongelma kuitenkaan. Minä nautin elämän tarjoamista ihanuuksista, mutta en ikinä toisen kustannuksella!
sitä silloin, jos myös toinen haluaa sitä.
mies tienaa vähemmän kuin minä eikä sillä ole omaisuutta. Minä maksan sitten vähän enemmän juttuja kuin hän joten tulot tasaantuu silleen.
Mutta jos eroatte, niin mieti miten paljon sinua vituttaa, että mies on elänyt siivelläsi...
vituttais, kun ei mulle raha oo muuta kuin maksuväline. Emmä ajattele että sellanen olis ees mitään siivellä elämistä, koska ne on omia valintoja.
ole, sillä tuota menoa raha hupenee vauhdilla. Älä perusta pesää rahalle äläkä sen varaan.
No köyhä mies vastaa koska rikkailla ei kuitenkaan ole pokkaa.
Deittailuaika:
Menette sinun mukaasi ja jos mies haluaa törsätä rahaa niin sitten hän törsää rahaa sinuun ja itseensä niin että teillä molemmilla on hyvä olla eikä siitä koidu sinulle stressiä tai velvoitetta - jos mies alkaa ratsastamaan rahalla ja "yliostamaan" sinua varallisuudella kannattaa sinun harkita suhteen järkevyyttä ja miehen luonnetta. Rahan tulisi olla itsetoteutuksen ja suhteenluomisen yksi mahdollisuuksien antaja ei mikään vertailu/nokittelukohde.
Deittailuaikana tutustutte toisiinne ihmisinä, kiinnytte ja luotte luottamusta joka ennemmin tai myöhemmin muuttuu suhteen vakiintumiseksi.
Suhteen vakiinnuttua ja mitä enemmän teistä tulee pari sitä parempi on että raha-asiat ovat yhteisiä ja niitä hoitaa kumpikin vastuullisesti ja toista huomioiden. Toisin sanoen, kiinteässä suhteessa sinulla ei tulisi olla esteitä käyttää kumppanisi rahoja jos tarvit jotain mutta toisaalta vastuullasi on myös olla tuhlailematta ylenpalttisesti. On myös kohtuullista että se joka sitä rahaa kantaa talouteen myös päättää mihin sitä suunnataan sitten kun yhteiset menot (asumiset, ruuat ja perusmukavan elämän edellytykset henkilökohtaiset kohtuulliset huvit) on hoidettu yhteisestä kassasta. Jos joskus tulee lapsia niin lasten tarpeet kiilaavat molempien aikuisten edelle, eli lapset saattavat "köyhdyttää" enemmän tienaavan kulutuspotentiaalin perustasolle. Se on ihan ymmärrettävää ja luontevaa.
Sitten se taustan turvaaminen. Avioehto on ihan hyvä systeemi, mies takaa tietyn osuuden omaisuudesta itselleen avioehdolla, mutta koska sinä kannat myös rahaa talouteen avioehdon tulisi kattaa sinullekin osuutesi. Avioehdon ulkopuolelle jää yhteinen omaisuus joka sitten jaetaan jos liitto menee karille.
Tavoitetila: Molemmilla mukava samantasoinen lokoisa elämä, paremmin tienaamalla hauskemmat lelut, molemmilla takaportti turvattu ja suhteessa on luottamus myös taloudenhoidon suhteen. Kumpikaan ei nutkuta toisen kulutuksesta koska molemmat hoitavat osuutensa asiallisesti ja aikuismaisesti.
Toisaalta mitäpä pennitön mitään mistään tietäisi....
Minä en koskaan käyttäisi kumppanin rahoja, vaikka oltaisiin oltu 30 vuotta yhdessä ja olisi tusina lapsia! Ihan käsittämättömiä vastauksia tähän tullut...
Voisin ihan hyvin seurustella itseäni rikkaamman naisen kanssa. Itseasiassa muuta vaihtoehtoa ei taida ollakaan...
Palstajuttujesi perusteella ainoa ongelma taitaisi kuitenkin olla haiseva olemuksesi ja se, että kuka sulle löytää sätkäpaperia, kun omas tai kavereidesi loppuu? Olenko väärässä? En sano pahalla, mutta jos mä olisin saitijäsen, olisit sä lukemieni keskustelupalstajuttujen perusteella ehkä jopa viimeisiä, johon viitsisin edes vilkaista.
Semi.
En ole mikään mainitsemasi ja kiitos tyrkkää toi juttu. Ihme homma, että melkein yhdeksän kymmenestä mielestä tai kenestäkään ei ole epänormaalia, että rekisteröidyllä nimimerkillä kirjoittava käy keskustelupalstakirjoittajan kimppuun. Luulis olevan, koska pitäisi olla!
Sä puhut siis itsestäsi, niinkö? En koskaan ole nähnyt kenenkään yksilöivästi arvostelevan nimimerkki PlatosMorbidDustin koulutusta tai älyä, mutta jostakin syystä sinä ja sun s*tanan sairaat kaverisi ovat olleet minun NIMIMERKKIÄ OMAAMATTOMAN kimpussa JULKISELLA KESKUSTELUPALSTALLA asiatta koko ajan.
On tosi vittumaista, että tartutte viattomiin! Kuvitteletko, että pitäisin esimerkiksi sinusta ja tyyylistäsi käyttäytyä?
Kaiken lisäksi sä oot vielä surkea trollaamaankin vielä. Et tajua kehittyä edes siinä.
En ole mies, mutta sanoisin, että älä ota idioottia. Mun painajainen olis joku vitun statuspelle. Ei onneksi kuulu elämääni sellaiset, eivätkä toivottavasti muidenkaan. Paskaaks sä idiootin kanssa seukkaat?
raaha sut Michelin-ravintolaan hänen tulee tarjota illan!
Päivänselvä asia!
Vihdoinkin tuhkimotarina Miehen Logiikassa!
Eikä huolta. Lupaat tarjota vain Pilde-torttua, ja mies on jalkojesi juuressa sovittelemassa vaikka elintarvikelakkoa ja käteesi valtakunnan valtikkaa.
.
harvinaisen pönttöön tyyppiin törmännyt
tuollaisia ne on kaikki perintöpöntöt
.
eli jaatte kaiken ja puhallatte molemmat yhteiseen hiileen niin kuin perinteisessä avioliitossa ilman ehtoja on tehty. Ei toimi, jos haette toisistanne hauskanpitoseuraa ja joko sinä joudut vararikkoon miehen elintasovaatimusten takia tai hän ei arvosta säästäväisempää elämäntapaa jota voisit hänelle opettaa.
Keskustelkaa ihan ajan kanssa näistä asioista, voin kuvitella että tilanteessanne syntyy helposti kaikenlaisia väärinkäsityksiä.
JOS teidän välillänne olisi oikeaa tunteen paloa, rakkauden orastusta, huumaa, ette edes ajattelisi noita asioita.Pääasia olisi saada olla yhdessä. Sitäpaitsi rakastavaisten välillä se jolla on enemmän varaa,maksaa toisenkin puolesta sen suurempia kyselemättä. EN ymmärrä aloittajan piipitystä laisinkaan. Jos varallisuusero on ongelma jo alussa, kannattaa unohtaa koko juttu samantien.