Onko täällä ketään joka elää onnellista elämää ilman parisuhdetta? Ajattelin itse alkaa rakentamaan elämää vain itseäni ajatellen, kärsin juuri päättyneen suhteen aiheuttamista haavoista joten en viitsi alkaa mitään uutta edes yrittämään. Ikääkin on sen verran (32) että on tainnut paras ikä perheen perustamiselle livahtaa ohi.
Näin ollen ajattelin pysytellä sinkkuna ja kaipailisin onnellisten sinkkujen kertomuksia.. asun Helsingissä joten kaupunki on pullollaan harrastusta ja seurapiiriä jonne minäkin varmaan olisin tervetullut. Mielessä on myös käynyt mahdollisuus josko hakeutuisin jatko-opiskelijaksi yliopistoon. Baareissa en juokse enkä pidä muutenkaan alkoholin suurkulutuksesta joten raittiita elämäntarinoita kaipaisin.
Onnellinen elämä ilman parisuhdetta?
boheemiN77
69
6225
Vastaukset
- jauhot suuhun
on paljon valinnanvaraa, esim. Mamu-miehiä (=tosimiehiä) jotka tarvitsevat kansalaisuuteen naista. Suhde vaikka afrikalaisperäiseen mieheen ja jälkeläinen olisi todellinen statement systeemiä kohtaan!
- boheemiN77
en halua yhtään miestä elämääni toistaiseksi.. minun on pakko toipua paskasta suhteesta, josta juuri erosin. Veikkaisin että siihen menee pari vuotta
- sykoloogi
Yleensä onnellisia sinkkuja ovat max pari-kolme vuotta sitten sinkkuuntuneet naiset, eli siinä mielessä sulla on pari vuotta aikaa olla onnellinen. Sinkkuuden jatkuessa pidempään naisistakin tulee onnettomia sinkkuja.
KUten edellisestä voi varmaan päätellä, niin useimmat miehet ovat aina vaan onnettomia sinkkuja. Toki on pieni määrä jotain pelimiehiä sitten, jotka pyörittävät viittä naista kerrallaan. Ne ovat ehkä onnellisia, en tiedä... Kyllähän narsisti voi olla onnellinen, vaikka teoillaan koko ajan tuhoaisikin muiden elämää. No, joka tapauksessa, miesten ylivoimainen enemmistö ei saa sinkkuna ollenkaan seksiä eikä läheisyyttä eikä edes treffejä, joten epätoivo ja onneton sinkkuus on taattu.
T. vuoden sinkkuna ollut onneton sinkkumies- boheemiN77
ai että onnellisempi olisin huonossa suhteessa kuin yksin?
- sykoloogi
boheemiN77 kirjoitti:
ai että onnellisempi olisin huonossa suhteessa kuin yksin?
Eikun on sulla pari-kolme vuotta aikaa ennen kuin epätoivo iskee. Toki ekaksi menee hetki totutellessa yksin oloon, mutta sen jälkeen naissinkut ovat ainakin minun käsityksen mukaan jonkin aikaa onnellisia. Ja kyllähän useimmat naiset siinä ajassa, parissa kolmessa vuodessa, ehtivät loytämään vaikka kuinka monta seurustelukumppania. Onneton pitkäaikaissinkkuus on miesten laji, siihenhän monet tämänkin palstan viestit liittyvät.
- Tuskainenkuolema
boheemiN77 kirjoitti:
ai että onnellisempi olisin huonossa suhteessa kuin yksin?
Melkein uskon että mies on onnellisempi huonossa suhteessa kuin sinkkuna, (ellei ole joku alfa millon saa huomiota muutenkin). En voi muuten ymmärtää miten jotkut miehet(esm isäni) pysyivät onnettomassa surkeassa parisuhteessa niin pitkään.
T:Onneton sinkku nyt aina ja ikuisesti. - Anonyymi
Naiset viihtyy ja pärjää paremmin yksin kuin miehet. Miehet jotenkin epätoivoisia. Ahdistavaa,että heti ekalla tapaamisella aletaan suunnitella kaikkea. Pahin oli mies,joka heti tutustessa jauhoi Ihanaa löytää kumppani. Ööööööö. Jäi siihen ekaan kertaan ne tapaamiset!!
- Anonyymi
sykoloogi kirjoitti:
Eikun on sulla pari-kolme vuotta aikaa ennen kuin epätoivo iskee. Toki ekaksi menee hetki totutellessa yksin oloon, mutta sen jälkeen naissinkut ovat ainakin minun käsityksen mukaan jonkin aikaa onnellisia. Ja kyllähän useimmat naiset siinä ajassa, parissa kolmessa vuodessa, ehtivät loytämään vaikka kuinka monta seurustelukumppania. Onneton pitkäaikaissinkkuus on miesten laji, siihenhän monet tämänkin palstan viestit liittyvät.
Mulla erosta 12, vuotta ja eikä epätoivo ole iskenyt. Totta kai tapailen,käyn baarissa,mutta kuten sanottu en halua seurustella.
- Anonyymi
sykoloogi kirjoitti:
Eikun on sulla pari-kolme vuotta aikaa ennen kuin epätoivo iskee. Toki ekaksi menee hetki totutellessa yksin oloon, mutta sen jälkeen naissinkut ovat ainakin minun käsityksen mukaan jonkin aikaa onnellisia. Ja kyllähän useimmat naiset siinä ajassa, parissa kolmessa vuodessa, ehtivät loytämään vaikka kuinka monta seurustelukumppania. Onneton pitkäaikaissinkkuus on miesten laji, siihenhän monet tämänkin palstan viestit liittyvät.
Höpöhöpö. Lopeta valehtelu. Onnellisuus ei ole parisuhteesta kiinni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Naiset viihtyy ja pärjää paremmin yksin kuin miehet. Miehet jotenkin epätoivoisia. Ahdistavaa,että heti ekalla tapaamisella aletaan suunnitella kaikkea. Pahin oli mies,joka heti tutustessa jauhoi Ihanaa löytää kumppani. Ööööööö. Jäi siihen ekaan kertaan ne tapaamiset!!
No jaa, viisikymppisenä sinkkumiehenä minulla on päinvastaisia kokemuksia ... vuosien takaa, kun naisilla jo ensitreffeiltä alkaen oli joko tiedossa 10-15-vuoden käsikirjoitettu "lähiajan" suunnitelma kaikesta tai toinen omanlaisensa ääripää miettiä, miksi juuri nyt tästä tapauksesta ei tulisi mitään. Oma lukunsa sitten oli ne, jotka ei tiedä edes mitä elämältään haluavat. Siinä alkaa miehenä mennä hieman sanattomaksi.
- onnellinen_
Olen onnellinen pari vuotta sitten sinkkuuntunut 32-vuotias nainen myöskin. Onnellinen sinkkuus on erittäin mahdollista. Itse nautin kodin laittamisesta, sunnuntain aamukahvista ja hesarin lukemisesta ihan kannestakanteen yksin. Nautin myöskin urheilusta, aloita vaikka aiikuisbaletti tai joku uusi tanssiharrastus. Saa kutsua ystäviä kylään ja laittaa ruokaa, lukea kirjaa puistossa kesällä. Ja parasta on se, että useammin on aikaa tarttua ystävien ex-tempore ehdotuksiin.
Parantele itseäsi rauhassa, opiskele. Esim. Facebookin kautta tulee myös sopivasti uudelleen pidettyä yhteyttä jossain vaiheessa elämästä pois jääneisiin ihmisiin, joille on nyt aikaa. Kannattaa uudistaa muutamankin vuoden takaisia ystävyyssuhteita.
Sitten kun sopiva aika ,ehkä sua vastaan tulee joku ihana. Itse olen alkanut tänä keväänä hitaasti tapailla myöskin pari vuotta sitten eronnutta miestä, jonka kanssa suhde alkaa tiivistyä kesää kohti. Edelleen olen kai tavallaan yksin mutten vapaa ja on ihanaa huomata, että tämän sinkkukauden jälkeen sitä suhtautuu elämään ja suhteeseen aika luottavaisesti. 32 ei ole liian vanha mihinkään ja hyvää elämää on ilman lapsia ja perhettäkin, se on vain erilaista. - Enjaksakirjoittaa
Oletko tosissasi sitä mieltä, että onnellisuutesi on kiinni vain ja ainoastaan miehestä ja että sinä et yksin riitä tekemään itsestäsi onnellista? Tuolla ajattelutavalla et ikinä tule olemaan onnellinen tai edes tyytyväinen.
- Anonyymi
Niin se on jotain läheisriippuvuutta,jos mies on onnen tae. Minä haluan aamuisin rauhassa juoda kahvin ja lähteä töihin. Inhottaisi jos siinä olis joku ukko.
- HepHepHeeep
Kyllähän siinä on suuri ja kaiken selittävä ero, että onko sinkku omasta tahdosta vai pakosta. Sullakaan ei ole mitään vaikeuksia olla onnellinen sinkku. Saat tarvittaessa kohotusta itsetunnolles, jos edes tarvetta, baareissa ym. Sieltä vaan valitset ehdokkaista parhaimman yhdenillan juttuun.
Toista se on miehellä. Naiset potkii päähän ja et saa seksiä. Itsetunto alhaalla, itsari ajatukset mielessä. Pakosta sinkku. Ei voi olla onnellinen sinkku.
Tämä yhteiskunta on sairas. Nykynaiset ovat paskoja vailla empatiaa. Sullekin vaan tervetuloa sinkkuden maailmaan, siihen hyvään naisten hallitsemaan maailmaan. Pääset sinäkin potkimaan ja alistaan miehiä ihan urakalla.- hrthtjahhe
lisänä vielä, vaikka et baarissa käviskään niin silti sulle löytyy iskijöitä ja seksin tarjoajia. Eli itsetunto saa ruokaa ja oot onnellinen myös sinkkuna.
Vituttaa jotkut akat kun ne selittää, että olenhan minäkin sinkku kun puhun omasta sinkkuudesta. Kehtaavat prkl verrata meidän tilanteita keskenään. Nainen antaa illan aikana kymmenet pakit ja valitsee halutessaan parhaimman vaikka seksiin. Itse saa ne kymmenet pakit ja lähtee runkkaan kotia. - Luonnonlaki Nro 1
- Alone M 30
Luonnonlaki Nro 1 kirjoitti:
Ohops.
Puolin jos toisin taitaa olla siinä asenneongelmaa.
Karkea yleistys naisista yhdellä ja toisella "tämä on luonnonlaki, mä en muuta kriteerejäni miehelle, pitää olla mies mun mukainen ihana ja kaikki muut on ihan hirveitä jotka ei kiinnosta pitäiskö niiden antaa raiskata?"
Menkää lastentarhaan takaisin. Juoksua nyt. - ??
Alone M 30 kirjoitti:
Ohops.
Puolin jos toisin taitaa olla siinä asenneongelmaa.
Karkea yleistys naisista yhdellä ja toisella "tämä on luonnonlaki, mä en muuta kriteerejäni miehelle, pitää olla mies mun mukainen ihana ja kaikki muut on ihan hirveitä jotka ei kiinnosta pitäiskö niiden antaa raiskata?"
Menkää lastentarhaan takaisin. Juoksua nyt.Siis sinunkin mielestäsi naisten pitäisi ruveta vehtaamaan, vaikkei mies kiinnostaisi pätkääkään? Minkä vuoksi? Oletko sitä mieltä, että kyllä ne kriteerit pitää laskea lattiaan asti, jos mies muuten uhkaa jäädä ilman?
- Alone M 30
?? kirjoitti:
Siis sinunkin mielestäsi naisten pitäisi ruveta vehtaamaan, vaikkei mies kiinnostaisi pätkääkään? Minkä vuoksi? Oletko sitä mieltä, että kyllä ne kriteerit pitää laskea lattiaan asti, jos mies muuten uhkaa jäädä ilman?
Ei tarvitse lattiaan asti laskea, eikä sen läpikään. :D
Tarkoitin että tuossa oli asennetta jossa voisi verrata asetelmaa:
"Sinun on pakko antaa mulle" Vs. "En anna sinulle vaikka mitä maksettais"
Mielestäni on aika vastenmielistä painottaa tuota että kriteerit pitää laskea todella alas jotta voisi edes harkita jollekin miehelle antavansa.
Ehkä sinullla on asenneongelma? :/ - Anonyymi
Minua inhottaa,että miehet katsoo pornoa. Luulin löytäneeni sellaisen joka ei mutta twitterissa paljastui että seuraa pornosivuja,joten en halua olla missään tekemisissä.
- Anonyymi
hrthtjahhe kirjoitti:
lisänä vielä, vaikka et baarissa käviskään niin silti sulle löytyy iskijöitä ja seksin tarjoajia. Eli itsetunto saa ruokaa ja oot onnellinen myös sinkkuna.
Vituttaa jotkut akat kun ne selittää, että olenhan minäkin sinkku kun puhun omasta sinkkuudesta. Kehtaavat prkl verrata meidän tilanteita keskenään. Nainen antaa illan aikana kymmenet pakit ja valitsee halutessaan parhaimman vaikka seksiin. Itse saa ne kymmenet pakit ja lähtee runkkaan kotia.Juurikin näin. Ois vaikka joka illalle mies,jos haluaaa. Olen suht näyttävä nainen vielä!!
- Anonyymi
Mulla ollu joitain hauskoja yhen yön juttuja.
- Anonyymi
hrthtjahhe kirjoitti:
lisänä vielä, vaikka et baarissa käviskään niin silti sulle löytyy iskijöitä ja seksin tarjoajia. Eli itsetunto saa ruokaa ja oot onnellinen myös sinkkuna.
Vituttaa jotkut akat kun ne selittää, että olenhan minäkin sinkku kun puhun omasta sinkkuudesta. Kehtaavat prkl verrata meidän tilanteita keskenään. Nainen antaa illan aikana kymmenet pakit ja valitsee halutessaan parhaimman vaikka seksiin. Itse saa ne kymmenet pakit ja lähtee runkkaan kotia.Tää on totta...
- Lycklig
Elämäni Paras Kesä on alkanut. Paras siitä tulee siksi, että ilmat ovat jo nyt suosineet, tiedossa on harvinaisen pitkä loma ja vakaa taloudellinen tilanne joka mahdollistaa monia mukavia asioita. Ennen lomaa on paljon tekemistä sekä töissä että vapaa-ajalla. Enkä käytä alkoholia minäkään, en tiedä moniakaan turhempia asioita kuin rahan tuhlaaminen kapakointiin (ja tupakointiin) ja ajan tuhlaaminen krapulassa makaamiseen.
Elämä on ihanaa, etenkin aurinkoisina päivinä. Näinä sateisina päivinä puolestaan on hyvä tehdä pitkää työpäivää jotta saa hommat mahdollisimman valmiiksi ennen lomaa.- IsompiLuuseriM1977
Jätä vielä seksi kokonaan pois sinkkuuden ajaksi ja tule sitten hehkuttamaan sinkkuuden onnea.
- Alone M 30
Mikäs tässä ollessa?
Hengittelee sisään ja hengittelee ulos. Raitista ilmaa. Vapautta. Auringonpaistetta. Sateen ropinaa.
:D
Se täytyy tietysti sanoa että on hetkiä jolloin kaipaa toisen kosketusta samoin kuin seksiäkin. Vielä enemmän kaipaa jonkun jonka kanssa jakaa asioita, keskustellla, hassutella jne.
Mutta ne ovat ohimeneviä hetkiä. Lopun aikaa saa olla, siis SAA OLLA yksin.
Aluksi sinulla saattaa olla vaikeuksia tottua yksin oloon johon auttaa tietysti kaverit sun muu sosialisointi.
Ehkä välillä ottaa päähän kun muilla on parisuhteet, perheetkin.
Olisi ihanaa kun olisi joku odottamassa kotiin ja jota saisi hellästi halata.
Toisaalta on aivan mahtavaa tulla yksin pimeään kotiin. Sytyttää muutama valo (naiset vaikka kynttilöitä sitten) ja laittaa vaikka iltamyöhään pihvit paistumaan, vähän olutta, kahvia ja katsella vaikka elokuvia tai kuunnella musiikkia, lueskella. Rauhassa.
Sitten ajan myötä voi käydä niin että jopa totut yksinoloon kuten eräälle herralle on käynyt (öhöm). Vaikea on innostua seurasta kun ei oikein osaa enää olla toisen ihmisen kanssa. Toisella silmällä sitä kuitenkin katselee ympärilleen siinäkin mielessä mutta kaikki vaikuttaa niin vaikealta ja rasittavalta.
Ja kun ylipäätään seuran löytäminen edes suhdetta varten miehelle on vaikeaa puhumattakaan että olisi oikein sopivaa seuraa niin omilla eläminen alkaa tuntua oikeasti helvetin hyvältä vaihtoehdolta.
Ensin pitäisi löytää 10 huonoa että joukosta löytyisi edes yksi hyvä mutta kun sen yhden huonon löytyminen on jo vaikeaa?
Sinkkuna ei tarvitse välittää naisen odotuksista, kriteereistä, menoista, höpötyksestä, nalkutuksesta, vaatimuksista, passiivisuudesta, pettymyksistä, purkauksista, ongelmista, kavereista, sukulaisista...thank god!- Steden
Toivon että voisin elää näin mutta en pysty, olen niin täysin yksin. Ei ole pakko tehä mitään, ei ole pakko täyttää odotuksia, voin tehdä mitä haluan. Silti minulla ei ole mitään, mikään ei tunnu miltään. Odotan vain kuolemaa.
- Alone M 30
Steden kirjoitti:
Toivon että voisin elää näin mutta en pysty, olen niin täysin yksin. Ei ole pakko tehä mitään, ei ole pakko täyttää odotuksia, voin tehdä mitä haluan. Silti minulla ei ole mitään, mikään ei tunnu miltään. Odotan vain kuolemaa.
Sinä puhut enemmän yksinäisyydestä kuin sinkkuudesta.
Jos mikään ei tunnu miltään niin sitten kyseessä voi olla ihan masennus tai se että asiat ovat menettäneet merkityksensä (ehkä molemmat). Lopulta se on sinusta itsestä kiinni mitä merkityksiä löydät koska ei toinen ihminen voi sinulle luoda niitä merkityksiä.
Tietysti jos elämäsi muuten on ok ja tuon taustalla on rakkauden kaipuu niin se on jo vaikeampi asia. Sitten suosittelen etsimään seuraa vaikka väkisin mistä tahansa.
Itsellä ainakin itsenäisyydestä on tullut enemmän sairaus kuin jokin todella hieno asia. Ei oikein luota ihmisiin, ei näe monissakaan kovinkaan paljon itselle tarjottavaa ja sitten vielä ei oikein osaa olla ihmisten kanssa luontevasti.
Toisaalta kun on huomannut että tietyistä naisista lähinnä viehättyy mutta kun alkaa miettimään mitä kaikkea joutuisi tekemään jo heihin vaikutuksen tehdäkseen sekä mitä parisuhde heidän kanssaan vaatisi niin on niin paljon parempi vain päättää olla ilman noita naisia. Usein nuo naiset eivät myöskään itse ole kovin valmiita tekemään asioita miehen puolesta vaan lähinnä tarjolla on he itse eli mies pyrkii ja tekee, nainen vain on ja odottelee. Ei paljon kiinnosta.
Et sinä toiveilla ja toivomuksilla mihinkään pääse. Jos sinä kamppailet itsesi kanssa jo siinä että miten näkisit asiat niin siitä on pitkä matka siihen että näkisit asiat niin. Siihen täytyy opetella. - Steden
Alone M 30 kirjoitti:
Sinä puhut enemmän yksinäisyydestä kuin sinkkuudesta.
Jos mikään ei tunnu miltään niin sitten kyseessä voi olla ihan masennus tai se että asiat ovat menettäneet merkityksensä (ehkä molemmat). Lopulta se on sinusta itsestä kiinni mitä merkityksiä löydät koska ei toinen ihminen voi sinulle luoda niitä merkityksiä.
Tietysti jos elämäsi muuten on ok ja tuon taustalla on rakkauden kaipuu niin se on jo vaikeampi asia. Sitten suosittelen etsimään seuraa vaikka väkisin mistä tahansa.
Itsellä ainakin itsenäisyydestä on tullut enemmän sairaus kuin jokin todella hieno asia. Ei oikein luota ihmisiin, ei näe monissakaan kovinkaan paljon itselle tarjottavaa ja sitten vielä ei oikein osaa olla ihmisten kanssa luontevasti.
Toisaalta kun on huomannut että tietyistä naisista lähinnä viehättyy mutta kun alkaa miettimään mitä kaikkea joutuisi tekemään jo heihin vaikutuksen tehdäkseen sekä mitä parisuhde heidän kanssaan vaatisi niin on niin paljon parempi vain päättää olla ilman noita naisia. Usein nuo naiset eivät myöskään itse ole kovin valmiita tekemään asioita miehen puolesta vaan lähinnä tarjolla on he itse eli mies pyrkii ja tekee, nainen vain on ja odottelee. Ei paljon kiinnosta.
Et sinä toiveilla ja toivomuksilla mihinkään pääse. Jos sinä kamppailet itsesi kanssa jo siinä että miten näkisit asiat niin siitä on pitkä matka siihen että näkisit asiat niin. Siihen täytyy opetella.Outoa... oikea vastaus Suomi24ssa.
Elämäni on ok. minulla on kaikki mitä haluan silti minusta tuntuun täysin paskalta. - Alone M 30
Steden kirjoitti:
Outoa... oikea vastaus Suomi24ssa.
Elämäni on ok. minulla on kaikki mitä haluan silti minusta tuntuun täysin paskalta.Joo, joskus näin. Olen tällainen friikki 24:ssa. :D
Kaikki mitä haluan miinus nainen?
Sitten kannattaa miettiä että mitä se nainen toisi elämääsi mitä kaipaat. Minkälaista suhdetta haluaisit? Älä mieti unelmanaistasi vaan pidä hänet lähinnä kasvottomana ja mieti mitä tekisitte yhdessä. Sitten myös mieti että miten monet suhteet sujuvat ja mitä niissä on tarjolla. Vertaile noita keskenään. Monesti voi huomata ettei se nyt niin ihmeellistä se parisuhde-elämä ole.
Omalta kohdaltani voin sen sanoa että kun on tietty kynnys ylitetty ja ihmissuhteet menneet päin honkia niin itseltä kuin joiltakin läheisiltä niin sitä ihmettelee että miksi sitä etsii näitä ihmissuhteita? Kuvitteleeko että se toinen todella muuttaa elämääsi yhtään paremmaksi? Enpä usko.
Täyttää lähinnä sen odotetun aukon jossakin suunnitelmissa.
Mitään pahaahan siinä ei ole jos kaipaa rakkautta. Se on ihan meissä syvällä. Tietynlainen perustarve.
Toisaalta kysymyksessä voi olla ihan tylsistyminen. Sitten kannattaa kattoa tekeekö elämässä tarpeeksi vapaasti asioita, luovia asioita sekä yleensä ettii kiinnostavia juttuja sekä myös seuraa.
Tärkeintä on kuitenkin yrittää itselleen. - n/30
Alone M 30 kirjoitti:
Joo, joskus näin. Olen tällainen friikki 24:ssa. :D
Kaikki mitä haluan miinus nainen?
Sitten kannattaa miettiä että mitä se nainen toisi elämääsi mitä kaipaat. Minkälaista suhdetta haluaisit? Älä mieti unelmanaistasi vaan pidä hänet lähinnä kasvottomana ja mieti mitä tekisitte yhdessä. Sitten myös mieti että miten monet suhteet sujuvat ja mitä niissä on tarjolla. Vertaile noita keskenään. Monesti voi huomata ettei se nyt niin ihmeellistä se parisuhde-elämä ole.
Omalta kohdaltani voin sen sanoa että kun on tietty kynnys ylitetty ja ihmissuhteet menneet päin honkia niin itseltä kuin joiltakin läheisiltä niin sitä ihmettelee että miksi sitä etsii näitä ihmissuhteita? Kuvitteleeko että se toinen todella muuttaa elämääsi yhtään paremmaksi? Enpä usko.
Täyttää lähinnä sen odotetun aukon jossakin suunnitelmissa.
Mitään pahaahan siinä ei ole jos kaipaa rakkautta. Se on ihan meissä syvällä. Tietynlainen perustarve.
Toisaalta kysymyksessä voi olla ihan tylsistyminen. Sitten kannattaa kattoa tekeekö elämässä tarpeeksi vapaasti asioita, luovia asioita sekä yleensä ettii kiinnostavia juttuja sekä myös seuraa.
Tärkeintä on kuitenkin yrittää itselleen.Tähän voisi vielä lisätä, että jos odottaa, että nainen (tai mies) on jokin ihmelääke, joka yhtäkkiä muuttaa kaiken elämässä hyväksi, niin siinä on ainekset katastrofiin.
Ap:lle vastauksena:
Kyllä minä ainakin olen ihan tyytyväinen sinkkuna. Jos voisin saada ihan mitä vain, niin olisin halunnut parisuhteen ja lapsia, mutta niitä ei ole minulle tarjolla, enkä silti ole täällä itseäni ampumassa. Joskus on vaikeita aikoja, jolloin kaipaisi läheisyyttä, mutta enemmän on niitä aikoja, ettei voisi kuvitellakaan ketään "häiritsemässä" elämääni. Minäkään en välitä baareista, mutta kaupungista löytyy onneksi muutakin tekemistä. Ja noista vaikeista ajoista voisi sanoa sellaisen vinkin, että kannattaa väsyttää itsensä liikunnalla, koska illat on ainakin mulle silloin vaikeimpia ja jos on liikkunut tarpeeksi, niin ei jaksa kuin nukahtaa. Ja kuinka monella oikeasti on hyvä parisuhde? Yli puolet ihmisistä pettää, moni on suhteessa vain, että saisi p*llua, perheväkivalta on ihan mielettömän yleistä ja suuri osa ihmisistä ei välitä kuin itsestään. Parempi kuitenkin yksin kuin huonossa suhteessa. Kunhan totut, niin aivan varmasti viihdyt sinkkuna! Tsemppiä! :)
- Minä mies 42v.
Itse erosin riitaisasta parisuhteesta kolme vuotta sitten ja nyt olen elänyt ihan itseäni varten. Harrastuksia ja muuta kivaa riittää. Viihdyn hyvin itsekseni. Luen paljon(useita kirjoja viikossa) ja olen alkanut harrastaa elokuvia vähän vakavamminkin.Kulttuuria harrastan muutenkin ja erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa olen tutustunut kiinnostaviin uusiin ihmisiin. Liikuntaa harrastan myös.pyöräilen, harrastan vaellusta Ystäviä minulla on sen verran, että yksinäiseksi en itseäni tunne. Erään naispuolisen ystäväni kanssa harrastan seksiä aina silloin tällöin ihan kaveripohjalta, joten siltäkään osin en elä puutteessa. Kapakoissa luuhaamisesta en minäkään pidä - enkä alkoholia käytä kuin muuta kuin sosiaalisissa yhteyksissä ystäviä tavatessa.
Pidän siitä, että asiat sujuvat ilman jatkuvaa kiistelyä ja vääntöä. On mukavaa tehdä asioita oman mielensä mukaan ja omien "pinttyneiden" tapojensa mukaan.- Lycklig
nähdä, että ON asiallisesti kirjoittavia miehiäkin. Tämä koskee myös Alone M 30:tä. Toivon, että löydätte Sen Oikean, en jaksa uskoa etteikö fiksuista miehistä kiinnostuvia naisia olisi olemassa
- Ja sinä paska
sitten nussit yhden naisen pois parisuhdemarkkinoilta ja estät jotain miestä joka haluaisi PARISUHTEEN saamasta sellaista.
- Alone M 30
Lycklig kirjoitti:
nähdä, että ON asiallisesti kirjoittavia miehiäkin. Tämä koskee myös Alone M 30:tä. Toivon, että löydätte Sen Oikean, en jaksa uskoa etteikö fiksuista miehistä kiinnostuvia naisia olisi olemassa
Kuulostaa vanhemman naisen puheelta. :P
Fiksuus ei aina välttämättä ole hyvä puoli miehessä vaan rasite. Pelkästä fiksuudesta tulee naiselle "toi ajattelee liikaa" olo ja ei siinä mitään seksuaalisia kemioita silloin synny ellei mies ole suupää-sosiaalinen-sivelätjä tai sitten jämerä suomiperuspera. Hieman omituinen lintu jos on niin lähinnä saa ihailevia kommentteja varatuilta/vanhemmilta naisilta, joiden mielestä kyseessä on aivan uskomattoman fiksu mies, sinkkunaiset vapailla markkinoilla ovat eri mieltä.
Iän myötä tietysti, mutta siinä vaiheessa kun lähempänä 40 arvotaan uudelleen niin sitten antaa olla. Siinä vaiheessa etsin 20-vuotiaan italialaiskaunottaren. :D
Itsenäinen elämä oikeasti kuten itsekin kuvaat vain on paljon parempi kuin nainen joka ei oikeasti osaa arvostaa ja kunnioittaa minua miehenä ja persoonana.
Ainahan sitä tietysti voi jonkun löytää, mutta edes vähän sinne päin olevaa jonka kanssa syntyy muuta kuin peruskiva kulissisuhde?
Ylipäätäänhän ihmissuhteet ovat yksinkertaisia mutta kun alkaa valaisemaan niitä enemmän niin aika monimutkaista se voi olla. Taaperrusta siihen verrattuna kun saa yksin päättää, mennä ja tulla. Huvittavinta sikäli että olen esimerkiksi pohjimmiltani aivan sairaan lojaali ja sitoutumiskykyinen henkilö. Ehkä siinä itseasiassa syy monenkin kohdalla?
Lyhyesti, fiksuus voi olla jopa rasite, mutta suurin syy monelle fiksulle joka ei löydä seuraa on ettei ole sopivaa sosiaalista seurapiiriä jossa sitä fiksuutta saa tuotua esille riittävän monelle vapaalle vastakkaisen sukupuolen edustajalle. - Entäpä jos se
Ja sinä paska kirjoitti:
sitten nussit yhden naisen pois parisuhdemarkkinoilta ja estät jotain miestä joka haluaisi PARISUHTEEN saamasta sellaista.
nainenkaan ei halua parisuhdetta vaan seksiä mukavan ystävän kanssa silloin tällöin?
- Yksi sinkkunainen
Jäin sinkuksi parisen vuota sitten ja täytyy ihan rehellisesti myöntää, etten ole ollut erityisen tyytyväinen, mutta hengissä hyvin selviytynyt kyllä, koska mielestäni tämä sinkkuus vaatii tietynlaista asennetta ja selviytymistä. Edelleen uskon ihmeeseen, että kaikki asiat vielä järjestyvät. Helsingissä on paljon erilaisia piirejä, että on siitä kiinni, mistä on kiinnostunut ja mitä tykkää harrastaa. Itse harrastan musiikkia ja sen ympärillä pyörii kavereita. Sitten olen pitkän talven opiskellut iltaisin työhön liittyviä juttuja. Toisinaan tulee masennus, joka kestää illan pari ja yritän taistella sitä vastaan. Aika paljon suoritin tässä parin vuoden aikana ja huomasin, ettei joka paikassa juokseminen ja suorittaminen poista sitä yksinäisyyden tunnetta ja sitä, että ihminen ei ole luotu elämään ilman parisuhdetta. Koiraa en halua hankkia, koska se sitoo liikaa. En olisi ikinä uskonut alle parikymppisenä, että minulle käy näin. :(
- se....
Sinkkuus on paljon parempi vaihtoehto, kuin suhde missä on onneton. Mutta jos haet kysymykselläsi sitä, että onko joku sinkkuuteen ikuisesti tyytyväinen eikä koskaan tule kaipaamaan hyvää parisuhdetta niin en ainakaan henkilökohtaisesti tunne yhtään tällaista ihmistä.
En mene ihan takuuseen siitä, että olisin onnellinen. Voisi elämä kai olla parempaakin, mutta toisaalta ei tässä valittamistakaan ole. Jotenkin ajattelen parisuhteen olevan sellainen kullanhohtoinen haavekuva, jonka puuttuminen sattuu siksi, ettei tiedä millaista suhteessa eläminen olisi. Jos tietäisi, olisi helpompaa havaita, että sinkkuudessa on puolensa - tai ehkä pikemminkin vielä on kyse siitä, että sinkkuna voi tehdä melkein kaikkea sitä, mitä suhteessakin, ja päinvastoin. Perhe-elämä on tietysti asia erikseen, sitä en kyllä vielä tässä iässä (vaikka olenkin jo pahainen papparainen, siis 28-vuotias) kaipaisi rajoittamaan menemistäni ja olemistani.
Muutenkin korostaisin, että kyllä ihminen itse on vastuussa omasta elämästään (jos joku pitää minua nyt takinkääntäjänä, niin kehotan etsimään sen viestin, jossa olen vaatinut naisille luuserimiehennaimispakkoa - ette nimittäin löydä). Ei kai parisuhde voi olla kuin kuorrutus sen kakun päällä, jonka on itse leiponut. Tai ainakin vaikea kuvitella, että parisuhde olisi se elämän ainoa juttu.
Sitä en kyllä ymmärrä, miten ihmisillä on varaa vanhoinakin vielä irtautua opiskelemaan. Ainakin minun on vaikea kuvitella, että voisin lopettaa päivätyöt ja siirtyä opiskelijaksi, etenkään täällä PK-seudulla. Ellei tietty muuttaisi johonkin kommuuniin tai soluasuntoon ja tekisi jäätelömyyjän työtä siinä sivussa, mutta se ei kyllä minulta luonnistuisi. Periaatteessa kyllä kiinnostaisi jatkotutkinto itseänikin, mutta töiden ohessa se ei kyllä onnistu - vapaa-aikaa ei muutenkaan ole enää ihan liikaa.- Kommentti opintoihin
Aikuisille on nykyään opintovapaajärjestelmä. Kaksi vuotta saa maksimissaan opintovapaata, jota työnantajan on myönnettävä. Työnantajan oikeutena on siirtää sen alkamisajankohtaa, mutta hän ei voi sitä estää. Aikuisopiskelijana (siis ensin tarvii olla kirjoilla koulussa) saa Koulutusrahastolta max. 18 kk aikuisopintorahaa. Tämä raha määräytyy viimeisten 12 kk:n tulojen perusteella - on siis aivan eri luokkaa kuin nuorten opiskelijoiden saama opintoraha asumistuki. (riippuu tietenkin palkasta...) Tällä aikuisopintorahalla tulee kuitenkin ihan ok toimeen, ainakin perusasumisen (lainan, vastikkeen tai mahd. vuokran), ruoat, harrastukset, "työ"matkat, jne... Suosittelen lämpimästi, saa oravanpyörän kiitettävsti katkaistua ja pääsee kuuntelemaan sisintään tarkemmin.
- OnnellistaEloa
Olen ONNELLINEN nimenomaan yksin.
parisuhteita takana,lapsiakin minulla on,mutta
olen huomannut että aina suhteessa ollessani olen vihainen ja
hermot kireällä.
Nyt takana yli vuosi yksinoloa ja olen rento ja iloinen.
Mistähän tämä johtuu?
Seksiä toki on ollut tässä,yksi pitempi "panokaverisuhde",jolta saisin
edelleen seksiä,mutta ei ole huvittanut pariin kuukauteen. - Toki voi
Olen 35-vuotias naishenkilö ja olen ennemmin sinkkuna kuin parisuhteessa, joka ei sitten kuiteskaan olisi minua varten tässä elämässä (tosin tätä ei heti aina tajua ja ymmärrä). Sinkkuna on vapaus kaikkeen, pääsee kuuntelemaan syvimpiä tuntojaan. Tajuan, että Rakkaus on kokonaisvaltaista hyvää oloa elämässä, joka ei synny pelkästään parisuhteesta/-ssa (kuten joskus aiemmin ajattelin). Rakkaus on asioiden lutviutumista, oman paikkansa löytymistä elämässä, nauttimista ihmisyydestä sellaisena kuin se on, kahviloista, liikunnasta, lukemisesta, itsensä kehittämisestä, yms... Kun ei parisuhdetta tavoittele, niin on vapaampi elämään tätä hetkeä, kohtaamaan sattumia ja elämään täydemmin. Elämä kantaa joka tapauksessa ja mikä hetki vaan voi tapahtua mitä tahansa. Tämän kun olis joskus aiemmin tajunnut ja luottanut tähän niin turha stressi parisuhteen puuttumisesta tai "sen" henkilön löytymisestä olisi ollut huomattavasti pienempi. Etsimällä ei löydä, vaan luovuttaminen voi olla paras ja antoisin vaihtoehto. Eli kyllä voi olla täysin onnellinen ja jopa täysipainoisempi elämä ilman parisuhdettakin.
Suosittelen parantelemaan haavat ensin. Minulla on sama kesken. En ota ennen sitä ketään.
- Anonyymi
En ole koskaan ollut parisuhteessa joten vaikea sanoa. En ehkä kuitenkaan usko että parisuhteessa oleminen saisi elämääni tuntumaan paremmalta. Minulla on siis todella paljon ongelmia ollut elämäni aikana. Minulla on aina ollut huono itsetunto, mielenterveysongelmat ovat huonontaneet sitä vielä entisestään. Minulle on varmasti hyväkin etten löydä ketään koskaan. En pysty yksin edes olemaan onnellinen joten parisuhteessa vain ripustautuisin siihen toiseen ja sellainen suhde on sairas. Oma onnellisuuteni riippuisi siitä toisesta. On vain hyvä että olen liian ujo, lihava ja mieleltäni sairas että uskaltaisin lähestyä ketään tai jos uskaltaisin niin kukaan edes haluaisi olla kanssani. Yksin on ehkä vain helpompi olla koska ei tarvitse jännittää sitä toista ihmistä. En usko että pystyisin normaalisti olemaan parisuhteessa. Kateellisena voin katsoa muiden onnea tietäen etten tule koskaan sellaista kokemaan, en yksin enkä parisuhteessa.
- Anonyymi
Yksin voisi olla paha elää, ainut kaveri olisi se omatunto.
Onneksi on jo lapsia, ystäviä joiden kanssa tulee touhuttua eikä välttämättä edes kaipaa parisuhdetta sen varsinaisessa merkityksessä.
Mieletöntä miten hyviä tunteita saa jostain pienistäkin asioista kun on vastaanottava. Opetin tyttärelleni luistelussa painopisteliukua (ei luistelupotkulla eteenpäin, vain painopistemuutoksilla liukuen). Tänään hän luisteli jo 300 metriä uutta tekniikaa käyttäen ja oli ylpeä itsestään. Mihin tässä naisia tarvitsee:)
AV - Anonyymi
Täällä 41-vuotias sinkkunainen. Sinkkuna (ja seksittömänä, koska en harrasta yhden illan suhteita) viimeiset... 10-11 vuotta, ehkä? Samaa mieltä kuin tuossa joku muukin yllä: naiset tuntuu pärjäävän omillaan paremmin kuin keskivertomiehet. Itsellä se viimeinen suhde kariutui juuri siihen, että mies tarvitsi enemmän minua kuin minä häntä.
Mulla ei oo mitään ongelmaa sinkkuuden kanssa. Oon joka tapauksessa introvertti, joten omillaan oleminen on mukavaa lähtökohtaisesti. Parisuhteen ulkopuolella on enemmän aikaa harrastuksille ja itselle. Nautin siitä, että kenellekään ei tarvitse selittää mihin on menossa ja mitä on tehnyt - se vapauden tunne on maailman parasta! Olen vuosien varrella myös esim. muuttanut maasta toiseen kun siltä on tuntunut. Ei tarvinnut neuvotella kenenkään kanssa, että mitäs tehtäis vaan itse sai tehdä päätöksen ja järjestellä asiansa ja muuton kuten halusi. Muutenkin jotenkin ahdistaa se ajatus, että parisuhteessa sitä neuvottelua ja kompromissien tekemistä olisi kuta kuinkin joka päivä elämässä läsnä. Väsyttää ajatuskin siitä, että joltakin pitäisi kysyä vähintäänkin puolitosissaan niinkin pieniä juttuja kuin että "mitäs syötäis tänään". Ja se, että saa nukkua yksin isossa sängyssä! <3 Ei tarvi herätä kenenkään kiehnäämiseen, kuorsaamiseen tai liikehdintään. Näin herkkäuniselle todella tärkeää sekin. :)
Näin kuin olen vuosien varrella aina silloin tällöin arvioinut tilannettani, olen aina tullut siihen tulokseen, että parisuhteen plussia on vähemmän kuin sinkkuelämäni plussia, joten ei minua kyllä taida enää parisuhteeseen saada. :) Huomaatteko, tää on kuin aikakone 12 vuoden taakse. Ja sillon 32 vuotias oli jo niin vanha ettei enää perhettä suunnitellu. Toisin on nyt ja vauvojs tehdään jo ihan viimeisillä hetkillä. Mutta olihan toi muutenki ennen sitä suurta synnytyskatoa.
- Anonyymi
Onnellisuutta sinkkuelämään ovat tuoneet havainto että on paljon enemmän aikaa omille lapsilleen. Lisäksi ystävät ovat tulleet läheisemmiksi ja onnellisuus sitä myötä lisääntynyt. Ainut ikävä puoli on fyysinen yksinäisyys sillä en halua yhdenillan juttuja. olisi ihanaa nukkua jonkun kainalossa jne. Mutta kun miettii niin hyviä asioita sinkkuudessa on paljon enemmän kuin entisessä parisuhde-elämässä.
- Anonyymi
Elän vapaana. Tapailen kyllä välillä joitain. Käyn kahvilla jne. Mutta en halua saman katon alle ketään. Ja olen onnellinen näin. Minulla on kiva työ ja tulen toimeen omillani.
- Anonyymi
Mäkin käyn kahvilla, mutta yleensä yksin tai sitten työkaverien tai entisten työkaverien. Naisia en oi ees vähän aikaan nähny. Mulla ei oo kiva työ, mutta pakko sitä on tehdä että verottaja ja kauppias saa rahansa. Mulla ois rahaa vaikka loppuelämäks omaan käyttöön.
- Anonyymi
Ajastt4lin tuli mieleen että jos tulee hikka, hik, jota ei oikein voi helposti poistaa.
hassu juttu hikka jota ei saa pois helposti HIK - Anonyymi
aiksa hyvä joo miyrn yulrr mirlrrn joku hikks-ääni, liiyyy juyuihin muyys hswddus.
- Anonyymi
Yksi kauan kestänyt parisuhde riittää. Yli kymmenen vuotta yksin eikä mitään tarvetta enää olla parisuhteessa.
- Anonyymi
Minun on helpompi elää ilman suhdetta. Aina jos meinaan rakastua niin alkaa ahdistaa. Itsenäiselle ja omaan vahvuuteen nojaavalle ihmiselle parisuhderakkaus voi näyttäytyä uhkana. Pelkojen takana on kuitenkin varsin inhimillinen tarve: suojautua pettymykseltä, haavoilta ja hylätyksi tulemisen kokemukselta.
- Anonyymi
Itse en ajattele, että rakastuminen olisi mikään uhka. Se vaan yksinkertaisesti menee niin, että kun pitkään asuu yksin, ja siihen tulee toinen ihminen pyörimään, niin se alkaa aika helposti nopeasti ärsyttämään. Ahdistuu nimenomaan siitä, että toinen pyörii koko ajan jaloissa, kun itse on tottunut tekemään asioita oman aikataulunsa ja mielensä mukaisesti.
- Anonyymi
Tie voiko yksin ol onnellin mu tyytyväin elämäänsä toki voi olla yksinkin mitä moni onnettomassa parisuhteessa elävä si jo mahtanee kadehtia et huonomminkin voisi asia ol
- Anonyymi
Proot. Hanki elämä.
- Anonyymi
Parisuhde voi helvetti. Onnellisia olette jos siitä olette säästynyneet.💩
- Anonyymi
Sinäkään mitään parisuhdetta toivo .tahdot kilisti pyllistävän huonoitsetuntoisen hättöpötön johon itsekkäiisä himoissasi tähtäsit nyt myyten loppui. Ei pyllistä enää einä kukaan.💩
. - Anonyymi
Voi kunihan pariuhdetta.voi hyvää pvää👎💩
Kyllä sitä välillä ajattelee elävänsä vain itselleen. Sitten sitä kuitenkin elättelee toiveita rakkaussuhteista ja menee ihastumaan ihmisiin. Rikkoo sydämmensä aina uudelleen ja uudelleen...
- Anonyymi
Täällä yksi.en tule elämäänl pilaamaan enään yhdelläkään parisuhteella 💩♥️
- Anonyymi
En milläkään maallisella täysin tuhhanpäiväisellä höttöpötöllä👎💩
- Anonyymi
Kaikki lähtee itsestä, jos olet vähään tyytyväinen ja saat ilon aiheita pienistä asioista mahdollisuudet onnistua ovat suuremmat kuin jos suhtaudut asioihin toisin. Viina ei ainakaan minulle ole se, joka tuo hyvää, krapulat on koettu ja ovat jo taakse jäänyttä elämää, onko se viisautta, et osaa jättää paheet taakse?
- Anonyymi
parisuhde kuuluu lähinnä aikuis nuoruuteen,koska sukupuoli vietti ohjaa ihmisen parisuhteeseen juuri halujen vuoksi lopulta, ihmiset eroaa koska sukupuoli vietti laskee noin 40v jälkeen jolloin hyvä suohdekin alkaa maistumaan puulta arjen keskellä ero häämöttää,
- Anonyymi
Onneen kuuluu toinen ihminen
Peili
Oppii itsestäänkin
Onnen täyttymys - Anonyymi
Olen elänyt koko ikäni (50) sinkkumiehenä ja takana ei ole ainoatakaan parisuhdetta,, vaikka kiinnostusta olisi ollut. Mutta, kun ei ole kelpuutettu eikä ole riittävän jännä ja käy baareissa. Toki naisten logiikalla, kun ei juo, on tietysti vähintään ex-alkoholisti :) Toki, kyllä minäkin ex-teekkarina tiedän, mitä alkoholi on, mutta kun ei ole tullut alkoholin kanssa opeteltua läträämään, ei siitä kauheasti jaksa innostua.
Tai niin no, olisi joku YH aikoinaan kenties kiinnostunut, mutta kun minulla ei ole kiinnostusta lähteä parisuhteeseen pelkästä velvollisuudentunnosta ja hoitamaan muiden kesken jättämiä asioita. Ja irtosuhteet eivät ole koskaan napanneet - ilman tunteita. Toisekseen, nykyisin ihmis-/parisuhteet ovat sen verran pinnallisia, että vaikea uskoa koskaan löytävänsä kumppania, enkä kyllä ole pariinkymmeneen vuoteen edes yrittänyt ja tämäkin puhtaasti pelkkien huonojen kokemusten saattelemana.
Sitä vain en ole koskaan ymmärtänyt, mikä siinä arjen elämisessä on niin ihmeellistä? Ainakin meikäläiselle arki merkitse elämistä eli elämää tässä hetkessä, kun sitä on vaikeaa noin ajallisesti elää menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Toki itsekin suunnittelen aina vähän tulevaisuutta, mutta elän kuitenkin tässä hetkessä - arkea! Ja se arki on puhtaasti sitä, millaiseksi ihmiset itse sen arjen itselleen luo ja millaiseen oravanpyörään. Vähemmälläkin panikoinnilla ja kiirehtimisellä ehtii hautaan, eikä se onnellisuus ole useinkaan suurellisista kulisseista kiinni.
Ilman parisuhdetta on parempi. Mulla ei koskaan kokemusta parisuhteesta. Ainoo ongelma on ettei tosiaan jälkikasvua oo tullu. Mutta sen oon ratkassu sillä että kirjotan kirjaa. Omakustannetta ja siitä menee kuus kappaletta yliopistokirjastoihin. Laki kun vaatii, niin siitä tällänen "harmi". Tosi hyvä laki, että mitä tahansa kirjotat, niin saat sen säilöön, vaikka et yhtään kappaletta myisi. Tää on tosi vanha aloitus, mutta suunnilleenbton ajan oon kirjoittanu, mutta kyllä se vielä valmistuu.
- Anonyymi
Olen elänyt pitkän avioliiton joka oli kaikkea muuta kuin onnea. Nyt vapaa onnellinen sinkku. Enkä vapaudesta luovu 😄
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tirkistelijä T...
Tirkistelijä T... ei ole sokeutunut, vaikka näin juorutaan. Asuu nykyään Limingassa ja jatkaa sekopää touhujaan ainakin31964Liian kiltti.. ?
Tässä jo jonnunaikaa olen tuumaillut tätä kiltti ja kunnollinen juttua. Siis miksi oikeasti kiltit eivät muka kelpaa?2531663Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:
Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.24515701982 syntynyt Mahdi Alcheikh tuomittiin törkeästä lapsenraiskauksesta
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mies-raiskasi-15-vuotiaan-uimahallissa-turussa/8964984 Yli 4 vuotta vankeutta Oike541534Pääsit nainen todella
lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t1051398- 171250
- 1571187
Kansan vihaama elokapina aikoo pysäyttää moottoritien ruuhka-aikana
Mielenosoitus alkaa perjantaina kello 15 Länsiväylän ja Porkkalankadun risteyksessä. On se kummallista, että tuollainen2821172- 661163
Mopomiitti onnettomuus
Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä34987