Ihmiset, joilla jo pidempi aika avioliittoa takana! Kertokaa, mitkä ovat olleet taakse päin katsottuna ne kompastuskivet parisuhteessa? Ja olisi kiva tietää, montako vuotta nyt yhdessä ja myöskin missä vaiheessa suhde oli kriisin aikaan..
Aviokriisit
LeidiKris
5908
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
oli kun akka halusi uutta kikkeliä, ja otti lennosta toisen ukon. Jäi muuten viimeiseksi kriisiksi se.
Se taisi olla jossain 7-8 vuoden paikkeilla.
25v vasta yhteiseloa. Itseni puolesta ainakin voin sanoa että pitkä parisuhde on kyllä kasvattanut. Puolisoni puolesta en ala puhumaan mitä hän tuntee. Itseni puolesta oikeastaan kriisit olivat ensimmäisenä viiden vuoden aikana ja sen jälkeen alkoi helpottamaan kunnes särmiä oli tarpeeksi hiottu ja ymmärsin oman epätäydellisyytenikin, etteikä toista ihmistä saa liikaa alkaa ohjailemaan vaan joskus pitää vaan antaa olla eikä takertua joka pilkkuun. Parisuhde ei saa olla pelkkää pakkopullaa ja suorittamista vaan ihanaa on vain välillä ollakkin ilman mitään vaatimuksia ja velvoitteita.
Olen ollut 11vuotta naimisissa miehen kanssa joka keräilee naisten alus-asuja etenkin rintaliivejä. Mulle tää kaikki selvis vasta kun olimme jo naimisissa. Itselleni tämä asia on välillä kriisin paikka, tuntuu tosi pahalta mieheni riippuvuus, olisin jo sjat sit lähtenyt eri teille, mutta en kestä henkisesti sitä eroprosessia minkä mieheni järjestäisi. Tiedän sen helvetin mikä hänellä oli erotessaan edellisestä liitostaan. Olis kiva jos löytyis joku kohtalotoveri, sais vaihtaa mielipiteitä miten te olette tästä selvinneet.
Ei ainakaan, jos viinan kanssa pelleilee.... Meillä oli puolison alkoholinkäyttö, joka ajoi eron partaalle. Onneksi siitä päästiin kuiville ja luottamus palasi. Tämä siis tapahtui aivan liiton alkuvaiheilla.
Opittiin se, että kompastuskivenä oli kommunikaation puute. Kumpikaan ei ymmärtänyt, mitä toinen tarvitsi. Jos kommunikaatio olisi pelannut, olisi vältytty tältä.
tullut kriisiä vastaan. Tätä ei moni jostain syystä usko, mutta totta se on.
Olemme kovin samanlaisia, niin lastenkasvatuksessa(lapsia 6) kuin muissakin isoissa asioissa. Pikkuasioista emme saa riitaa aikaiseksi, eikä ole ollut taloushuolia. Minä olen kyllä tempperamenttinen ja joskus on vauhtia liiankin kanssa, mutta hyvin on liittoni sujunut rauhallisen miehen kanssa. Kumpikaan emme ole baari-ihmisiä, vaan lapset, koti, eläimet ja luonto ovat tärkeämpiä.
Miestäni rakastan todella paljon ja meillä se sanotaan ääneenkin lähes joka päivä. Minua on kyllä onnistanut, koska mieheni puhuu ja pussaakin!
Yhdessä ollaan oltu vajaa 17v, joista 10 naimisissa.