Olen 44 vuotias avioeron alkutaipaleella oleva nainen.Meillä on jo peruskoulun lopettanut ja toinen jo 18-vuotiaat lapset.
Meillä kuningas alkoholi ja yhteisen ajan puuttuminen ovat olleet pahimmat ongelmat.Minä olen yrittänyt olla täydellinen äiti, siivooja, ruoanlaittaja ja aina läsnä koko perheelle.
Nyt kuitenkin 23 vuoden yhdessä olon jälkeen olemme avioeron partaalla.mies halusi ja minä joskus olin sitä miettinyt vaan en julkituonut.Minulla on onneksi hyviä ystäviä, mutta silti minusta tuntuu niin pahalta.Asumme vielä samankaton alla omistusasunnossa kunnes ositukset on hoidettu.Kertokaa miten te selvisitte avioerostanne ?
Nimimerkki oliko kaikki turhaa?
Meillä kuningas alkoholi ja yhteisen ajan puuttuminen ovat olleet pahimmat ongelmat.Minä olen yrittänyt olla täydellinen äiti, siivooja, ruoanlaittaja ja aina läsnä koko perheelle.
Nyt kuitenkin 23 vuoden yhdessä olon jälkeen olemme avioeron partaalla.mies halusi ja minä joskus olin sitä miettinyt vaan en julkituonut.Minulla on onneksi hyviä ystäviä, mutta silti minusta tuntuu niin pahalta.Asumme vielä samankaton alla omistusasunnossa kunnes ositukset on hoidettu.Kertokaa miten te selvisitte avioerostanne ?
Nimimerkki oliko kaikki turhaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
on ollut vaan sellainen elämä. Muunlainen elämä olisi voinut olla turhaa.
Olet saanut paljon, kun sinulla on kaksi lasta, ja vielä pitkä, uusi elämä edessäsi. Aina jonkin loppu on uuden alku. Se kannattaa muistaa. Tsemppiä!
Kiitos aa.Jokainen viesti jonka saan on minulle kullanarvoinen.Tuo uusi alku kuullostaa ihanalta.Jotenkin tästä 23vuoden liitosta hyppy täysin tuntemattomaan apua.kait minä selviän, mutta kauanko se kestää.Mutta peräänny en.Kiitos sinulle, halauksin,
Yhdyn edelliseen. Ei ole ollut turhaa, lapset siitä todisteena. Jos sinulla on vakituinen työ niin se helpottaa taloudellisesti, eli pärjäät kyllä. Onneksi on ne ystävät joista kerroit. Sure rauhassa ja sen jälkeen elät omaa elämääsi. Pärjäät kyllä!
miten alkaisin
itse erosin miehestäni taitaa olla kahdeksan ja puoli kuukautta sitten
meilläkin eron syynä kuningas alkoholi ja siitä johtuvat riidat lapsen paha olo
en vain enää jaksanut liittoa takana 25 vuotta
näiden kuukausien aikana olen monesti miettinyt miksen lähtenyt aiemmin elämä päätöksen jälkeen on ollut jotenkin niin ihmeen helppoa ja mutkatonta asiat vain loksahtelee kohdalleen
ystävistä ollut iso apu ja heidän kanssaan saunottu ja naurettu ja välillä itkettykkin tätä elämää
tottakai on ollut ikävä toista mutta ei sitä elämää jota elin entisen mieheni kanssa
nyt ystävät on vain lisääntyneet minusta tullut sellainen positiivinen ja onnellinen ja siitä olen monet kerrat kuullut
nyt kun ei tarvitse olla enää itse sen juomisen vanki niin itsellä on energiaa vaikka mihin
joten alku aina hankalaa ja sinun eikä minunkaan elämä ole turhaa kaikella on merkitys sen olen oppinut
näiden kuukausien aikana
joten voimia sinulle usko elämään kyllä se kantaa kun uskaltaa vain heittäytyä täysillä siihen
nimimerkillä onnellinen eronnut
tsemppiä olen hengessä mukana:)