Täällä aikani luettuani syyttämisiä, kostamisia, kestämisiä petturipuolison puolesta ja naisia jotka iskevät toisen miehen kimppuun ylensä juuri silloin kun avio/avoliitto rakoilee ja mies sitten mielellään ottaa vastaan ns"ymmärtävän olkapään miettimättä liittoaan koska on niin kriisissä ettei pysty selvittämään asioita kotonaan , ajattelin kertoa hieman pidemmän tarinan miten voidaan tulla petetyksi ja pettäjäksi.
Pettäminen voi johtua niin monesta asiasta, tylsyys, kosto,alkoholismin tuoma vastuuttomuus teoistaan, henkilökohtaiset ongelmat, huono itsetunto, rahattomuus, selibaatti...usein luullaan että vieraissa käydään koska saadaan parempaa seksiä, näin voi joskus ollakin mutta syitä on paljon enemmän kuten yllä luettelin.
Itse aikuisena ihmisenä en enää ajattele yhtä mustavalkoisesti kuin nuorempana, elämässä sattuu ja tapahtuu, on melkein ihme jos pystyy nykyyhteiskunnassa olemaan vain sen yhden ja ainoan kanssa, eipä sillä arvostan kyllä näitä ihmisiä jotka siihen pystyvät.
Olen ollut vuosia avioliitossa jossa kuvittelin etten koskaan eikä koskaan miehenikään menisi vieraisiin, seksi oli hyvää, rakkautta ja läheisyyttä oli riittämin, yhteistä aikaa oli ja kaikkea mitä rakkuteen kuuluu, MUTTA konkurssin tultua, miehen masennuttua ja jäätyä työttömäksi, meni asunto ja kaikkiomaisuus alkoi viina maistumaan ja paha olo purettiin mihin muualle kuin vaimoon.
Aikansa toisen pahanolon purkamista, vittuilua, rahattomuutta ja kurjuutta kuunneltua kun asioille ei pystynyt tekemään mitään, en enää jaksanut kuunnella, koska yritin pitää elämämme edes jollakin tolalla,käydä työssa ja huolehtia perheestä.
Mies sitten lisäsi juomistaan, baareista tuli toinen koti ja kuten arvata saattaa kyllä siellä aina joku nainen oli kuuntelemassa kuinka se elämä on perseestä ja vaimokin vain nalkuttaa eikä ymmärrä (tämä vanha tarina) ja kuten yleensäkin arki ei yllä baarin hämyyn ja humalaiseen ILOON oli mieheni kuin eri ihminen, syvällinen, fiksu ja ihana se hyvä tyyppi. Vaimon vika ihan taatusti että juo.. Ja näin ollen mieheni alkoholisoiduttua kunnolla kuvaan tuli useampikin nainen jonka kanssa hän on ns "laatuaikaa"viettänyt, Joka kerta humalassa. Järkytys oli tavata näitä naikkosia aina silloin tällöin, kun hymy ja flirtti paljasti kuinka tämäkin oli miestäni kotiinsa vienyt. Tapahtumissa oli hyvin paljon röyhkeää ja loukkaavaa mutta terveellä itsetunnolla paikkaan palasia itsestäni.
Kun sain tietää, vaikkakin olin kaiken jo aavistanut kerran vielä riitelemättä ja syyttelemättä ensi raivon laannuttua kysyin mitä sinä oikeasti haluat, jos haluat olla vapaa mene ja säästä meitä jos et jotain täytyy muuttua radikaalisti.
Tilanne nyt parin vuoden jälkeen on se että mieheni ei juo,käy a-kiltassa, avioliitto jatkuu, työn ja tuskan takana on anteeksi anto! Luottamus on niin kauan kun herra on selvä, mutta miten käy kun/jos repsahtaa, näiden asioiden kanssa on taatusti vaikeampi elää kuin satunnaisen syrjähypyn jolla ei ole merkitystä sen enempää kuin kylässä käymisellä.
Tälle minusta tällä hetkellä tuntuu. Kun nainen sinä seuraavan kerran tapaat baarissa miehen joka alkaa tilittää, voi jopa tehdä sen fiksusti ja kohtelee sinua kuin kukkaa kämmenellä, mieti kaksi kertaa annatko sympatiaa pedin puolella, haluatko sinä saada jotain jos mies on vaikka viehättävä vai vaiko vain puhuisit ja kuuntelisit ja kehottaisit tarttumaan siihen missä ongelma on jotta se voitasiin korjata, jos NAISET eivät olisi susia toisilleen, ja näkisivät oman itsensä taa, moni mies ehkä havahtuisi krapulassaan käsittelemään ongelmia muulla tavalla ja naisetkin voisivat luottaa toisiinsa. Ja pettämiset ainakin tältä osin vähenisivät.
Pettäminen voi johtua niin monesta asiasta, tylsyys, kosto,alkoholismin tuoma vastuuttomuus teoistaan, henkilökohtaiset ongelmat, huono itsetunto, rahattomuus, selibaatti...usein luullaan että vieraissa käydään koska saadaan parempaa seksiä, näin voi joskus ollakin mutta syitä on paljon enemmän kuten yllä luettelin.
Itse aikuisena ihmisenä en enää ajattele yhtä mustavalkoisesti kuin nuorempana, elämässä sattuu ja tapahtuu, on melkein ihme jos pystyy nykyyhteiskunnassa olemaan vain sen yhden ja ainoan kanssa, eipä sillä arvostan kyllä näitä ihmisiä jotka siihen pystyvät.
Olen ollut vuosia avioliitossa jossa kuvittelin etten koskaan eikä koskaan miehenikään menisi vieraisiin, seksi oli hyvää, rakkautta ja läheisyyttä oli riittämin, yhteistä aikaa oli ja kaikkea mitä rakkuteen kuuluu, MUTTA konkurssin tultua, miehen masennuttua ja jäätyä työttömäksi, meni asunto ja kaikkiomaisuus alkoi viina maistumaan ja paha olo purettiin mihin muualle kuin vaimoon.
Aikansa toisen pahanolon purkamista, vittuilua, rahattomuutta ja kurjuutta kuunneltua kun asioille ei pystynyt tekemään mitään, en enää jaksanut kuunnella, koska yritin pitää elämämme edes jollakin tolalla,käydä työssa ja huolehtia perheestä.
Mies sitten lisäsi juomistaan, baareista tuli toinen koti ja kuten arvata saattaa kyllä siellä aina joku nainen oli kuuntelemassa kuinka se elämä on perseestä ja vaimokin vain nalkuttaa eikä ymmärrä (tämä vanha tarina) ja kuten yleensäkin arki ei yllä baarin hämyyn ja humalaiseen ILOON oli mieheni kuin eri ihminen, syvällinen, fiksu ja ihana se hyvä tyyppi. Vaimon vika ihan taatusti että juo.. Ja näin ollen mieheni alkoholisoiduttua kunnolla kuvaan tuli useampikin nainen jonka kanssa hän on ns "laatuaikaa"viettänyt, Joka kerta humalassa. Järkytys oli tavata näitä naikkosia aina silloin tällöin, kun hymy ja flirtti paljasti kuinka tämäkin oli miestäni kotiinsa vienyt. Tapahtumissa oli hyvin paljon röyhkeää ja loukkaavaa mutta terveellä itsetunnolla paikkaan palasia itsestäni.
Kun sain tietää, vaikkakin olin kaiken jo aavistanut kerran vielä riitelemättä ja syyttelemättä ensi raivon laannuttua kysyin mitä sinä oikeasti haluat, jos haluat olla vapaa mene ja säästä meitä jos et jotain täytyy muuttua radikaalisti.
Tilanne nyt parin vuoden jälkeen on se että mieheni ei juo,käy a-kiltassa, avioliitto jatkuu, työn ja tuskan takana on anteeksi anto! Luottamus on niin kauan kun herra on selvä, mutta miten käy kun/jos repsahtaa, näiden asioiden kanssa on taatusti vaikeampi elää kuin satunnaisen syrjähypyn jolla ei ole merkitystä sen enempää kuin kylässä käymisellä.
Tälle minusta tällä hetkellä tuntuu. Kun nainen sinä seuraavan kerran tapaat baarissa miehen joka alkaa tilittää, voi jopa tehdä sen fiksusti ja kohtelee sinua kuin kukkaa kämmenellä, mieti kaksi kertaa annatko sympatiaa pedin puolella, haluatko sinä saada jotain jos mies on vaikka viehättävä vai vaiko vain puhuisit ja kuuntelisit ja kehottaisit tarttumaan siihen missä ongelma on jotta se voitasiin korjata, jos NAISET eivät olisi susia toisilleen, ja näkisivät oman itsensä taa, moni mies ehkä havahtuisi krapulassaan käsittelemään ongelmia muulla tavalla ja naisetkin voisivat luottaa toisiinsa. Ja pettämiset ainakin tältä osin vähenisivät.
Vastaukset 6
Vanhimmat
oli juttusi. mutta asiaa paljon rivien välissä.Nainen on naiselle susi turha sitä täällä on pyytää olla jakamatta
Nämä alkoholisti tapaukset ovat vaikeimpia ristiriitoja just ihmissuhteissa kun nämä juojathan pettävät kumppaninsa lähes kaikissa elämän osaalueissa, oli sit kyse toimeentulosta, työn hoitamisesta tai lasten hoitamisesta.kaik lupaukset rikotaa. Vaikee pala. Ja jos olet al anon kans tekemisissä, siellä monet miehet ja vaimot kertovat samanlaista tarinaa.
nainen vastaan, että turhaan täältä anelet, että naiset olisivat solidaarisia toisilleen. Kun ei sitä miestä väkisin viedä vällyjen väliin. Aina on olemassa joku, joka uskoo miehesi tarinat, haluaa pelastaa miehen. Ehkä ihastuu, jopa rakastuu. Naisten välistä solidaarisuutta ei ole olemassakaan. Itse kuulun kyllä niihin ihmisiin, joille on ihan turha tulla kenenkään varatun itkemään omaa elämäänsä. Tosi ärsyttävää. Pakenen paikalta, koska en ole mikään parisuhdeterapeutti.
Älä pelkää. Tuskin kukaan antaa luuserimiehellesi edes säälistä, paitsi jotkut samanlaiset kuin hän. Eli ei huolta.
Alkoholismi on sairaus jota voidaan hoitaa terapialla ja lääkityksellä. Toivottavasti miehestäsi tulee toipuva alkoholisti, alkohiolistithan eivät valitettavasti koskaan parane, mutta pystyvät elämään raittiina. PS eikä kaikki ole mitään kadunmiehiä, onhan noita menestyneitä politikkoja, urheilijoita, liikemiehiä ja muusikoitakin jotka sairastuvat ja varmasti kelpaavat useallekin lähiö Maritalle:)
mutta asialla on toinenkin puolensa.
Vuosia sinkkuelämää viettäneenä olen tavannut monta miehesi kaltaista tapausta. Ensin menee hyvin ja sitten seuraa romahdus. Itsetunto rapisee ja masennus alkaa painamaan. Sitä lääkitään alkoholilla ja kierre pahenee. Voin sanoa että noita miehiä on pelottavan paljon.
masentuneen maailmankuva muuttuu, on vain tässä ja nyt, elämä on takana ja tulevaisuus musta-aukko. Entiset ”ystävät” karttavat ja heidän tilalleen löytyy alkoholistien oma joukko. On ainakin joku, joka hyväksyy, joku joka katsoo sinua ylöspäin, ja arvostaa.
Suomalaisilla miehillä ei ole monta oikeaa ystävää, mutta puhumisen tarve on suuri. Ketkä kuuntelevat – no, naiset! Edes hetken. Olen tullut siihen tulokseen, että seksin tarjoaminen on se miehen viimeinen itsetunnon linnake, jolla hän pitää edes jotenkuten itseään kasassa. Omalle vaimolle ei kuulemma aina osaa puhua tai on pelko, ettei hän ”kuitenkaan” välittäisi. Vaimon silmissä yritetään pitää yllä edes jonkinlaista miehen roolia.
Voin sanoa, että nämä miehet saattavat olla sitkeitäkin ”vonkaajia”, ilta illan perään he kiertävät kapakoissa hakemassa naista. Olen toisinaan kuunnellut ja kun en ole suostunutkaan seksiin, se on hämmentänyt miehiä. Pari on sanonut, että se kuuluu ikään kuin asiaan, että naista täytyy ”kehua haluttavaksi”, ja olla yhdynnässä.
Kun baareissa kulkee monenlaista, ihan tavallista mutta myös noita itsekin alkoholisoituneita naisia, ihan varmasti lopulta joku suostuu. Suostuu kuuntelemaan murheita ja antaa lohtua, edes hetken hänkin saa olla jonkun lähellä. Nämä sitten maksetaan puolin ja toisin seksillä. Lopulta piiri on tuttu ja siellä kyllä ”kierrätetään” miehiä että naisia. Siellä vallitsee ihan omat lakinsa.
Muista että sinä et tiedä niistä naisista jotka ovat kieltäytyneet, vaan ne, joille ei ollut väliä. Et millään voi odottaa että sadat tuhannet ihmiset elävät samoin kuin sinä tai edes ylipäätään piittaavat sinusta. Hienoa se olisi, niin kuin muukin – alkoholi, lihavuus, liikenneonnettomuudet jne. jos kaikki tekisivät niin kuin on hyvä, niin noitakaan ei olisi niin paljoa.
On hienoa että miehesi ”syväsukellus” ei ollut tuon pahempi, vielä jäi terveys ja sinä. Se että miehet eivät hae ajoissa apua, kun alkaa ahdistamaan jne. on ehkä se suurin ongelma. Asioiden annetaan sotkeutua pahemman kerran, vaikka ojanpohjalle ennen kuin se apu kelpaa. Nosta hattua näille naiselle jotka jaksavat taistella tämän pudotuksen läpi eivätkä hylkää miehiään. Nämä miehet selviävät huomattavasti paremmin elämässään eteenpäin.