Tässä palstalla on ollut näköjään sellainen käsitys, ettei mies ja nainen voi olla pelkästään ystäviä, joten päätin kertoa oman tarinani kumoamaan sen käsityksen. Eli olen 20 vuotias miehenalku ja viime elokuussa ihastuin neljä vuotta vanhempaan varattuun naiseen, joka oli samalla kurssilla iltalukiossa, mutta lopuksi meistä tuli ystäviä...
Kaikki alkoi siitä, kun näin hänet ensimmäisen kerran. Koitin vilkaista häntä ohimennen, mutta katseeni osui suoraan hänen silmiinsä ja hän katsoi takaisin hieman pelästyneenä. Sillä hetkellä ihastuin häneen suunnattomasti. Hän alkoi pyörimään ajatuksissani joka toinen minuutti, kun haaveilin hänestä ja tulin onnelliseksi hänen olemassaolostaan.
Muutaman näkemisen jälkeen päätin mennä juttelemaan hänelle. Normaalisti olisin jännittänyt sellaisen enkelin edessä, mutta tällä kertaa se tuntui aivan luonnolliselta, aivan kuin olisin tuntenut hänet koko elämäni ja hän näytti tuntevansa olonsa turvalliseksi lähelläni. Aloimme keskustelemaan hieman nauraen hyvän tahtoisesti ja hän käyttäytyi niin, että hän oli varmasti myös hieman ihastunut minuun. Kun katselin hänen hymyileviä kasvoja, tuntui kuin kaikki paha maailmassa olisi kadonnut ja olisin voinut kuvitella sädekehän hänen ympärilleen. Mielestäni hän oli uskomattoman kaunis ja hänen katseensa oli niin ystävällinen, että se sulatti sydämmeni. Aika kului jutellessa, kunnes hän tuli vaivautuneeksi. Sitten havaitsin vasta niin myöhään hänen kihlasormuksensa ja se selitti miksi hän alkoi suorastaan perääntyä.
Myöhemmin olin surun murtama ja ajatukseni haparoivat päässäni. Olin todella ihastunut naiseen, joka oli varattu, enkä halunnut ruveta mitenkään häiritsemään kenenkään suhdetta. Se loi erittäin ikävän tilanteen ja yritin unohtaa hänet, mutta en pystynyt. Kuitenkin näin häntä joka viikko ja aloin tutustumaan häneen pelkästään ystävänä.
Eräänä päivänä hän oli kovin vaivaantuneen oloinen seurassani, joten kerroin hänelle suoraan, että olen havainnut sormuksesi ja toivotin onnea hänen kihlaukselleen. Hän kiitti sanoistani ja tuli paljon vapautuneemman oloiseksi. Kun kävelin pois, hän sanoi hiljaa itsekseen "ystävä". Se tosiaankin lämmitti sydäntäni ja tajusin olevani paljon onnellisempi hänen ystävänään, kuin yrittäisin mitenkään häiritä hänen suhdettaan. Hän oli käyttäytynyt täysin uskollisesti kihlatulleen ja sen takia aloin kunnioittaa häntä ihailevasti.
Myöhemmin tapasin hänen kihlattunsa ja hän oli erittäin mukava ihminen. Aloin ihan oikeasti toivomaan heille hyvää tulevaisuutta, enkä enää ajatellut tätä naista muuna kuin ystävänä. Kuitenkin, joskus me kaikki olimme ravintolassa syömässä, kun minulla ja hänellä oli paljon juteltavaa. Siitä hänen kihlattunsa tuli ehkä hieman mustasukkaiseksi sanomatta sitä ja tämä nainen huomasin sen. Sen jälkeen hän oli erittäin vaivautunut seurassani ja hän ajatteli luultavasti, että olisi parempi jos hän pitäisi hieman etäisyyttä minuun.
Päätin kertoa hänelle, että olin ollut erittäin ihastunut häneen alussa, mutta nähtyäni sormuksen, aloin välittämään hänestä vain ystävänä ja toivotin sydämmellisesti onnea hänen ja hänen kihlatun yhteiselle tulevaisuudelle. Tästä hän kiitti onnellisen oloisena ja sanoi olevansa varma, että minäkin löydän jonkun itselleni, kun sen aika tulee. Lukijat voivat vain kuvitella, kuinka paljon se lämmitti sydäntäni.
Nykyään tunnemme sen verran toisiamme, ettemme tarvitse mitään sosiaalisia etikettejä, vaan kaikki hoituu luonnostaan. Kyllä nainen ja mies voi olla vain ystäviä keskenään, koska kaikki riippuu vain osapuolten motiiveista. Olemme rehellisesti pelkästään ystäviä ja me molemmat tiedostamme sen, mukaanlukien hänen kihlattunsa. Mielestäni se on aika hienoa, että joskus mahdoton ihastuminen päätyy siihen, ettei kenenkään tarvitse olla onneton. Sen pituinen se ;)
Kaikki alkoi siitä, kun näin hänet ensimmäisen kerran. Koitin vilkaista häntä ohimennen, mutta katseeni osui suoraan hänen silmiinsä ja hän katsoi takaisin hieman pelästyneenä. Sillä hetkellä ihastuin häneen suunnattomasti. Hän alkoi pyörimään ajatuksissani joka toinen minuutti, kun haaveilin hänestä ja tulin onnelliseksi hänen olemassaolostaan.
Muutaman näkemisen jälkeen päätin mennä juttelemaan hänelle. Normaalisti olisin jännittänyt sellaisen enkelin edessä, mutta tällä kertaa se tuntui aivan luonnolliselta, aivan kuin olisin tuntenut hänet koko elämäni ja hän näytti tuntevansa olonsa turvalliseksi lähelläni. Aloimme keskustelemaan hieman nauraen hyvän tahtoisesti ja hän käyttäytyi niin, että hän oli varmasti myös hieman ihastunut minuun. Kun katselin hänen hymyileviä kasvoja, tuntui kuin kaikki paha maailmassa olisi kadonnut ja olisin voinut kuvitella sädekehän hänen ympärilleen. Mielestäni hän oli uskomattoman kaunis ja hänen katseensa oli niin ystävällinen, että se sulatti sydämmeni. Aika kului jutellessa, kunnes hän tuli vaivautuneeksi. Sitten havaitsin vasta niin myöhään hänen kihlasormuksensa ja se selitti miksi hän alkoi suorastaan perääntyä.
Myöhemmin olin surun murtama ja ajatukseni haparoivat päässäni. Olin todella ihastunut naiseen, joka oli varattu, enkä halunnut ruveta mitenkään häiritsemään kenenkään suhdetta. Se loi erittäin ikävän tilanteen ja yritin unohtaa hänet, mutta en pystynyt. Kuitenkin näin häntä joka viikko ja aloin tutustumaan häneen pelkästään ystävänä.
Eräänä päivänä hän oli kovin vaivaantuneen oloinen seurassani, joten kerroin hänelle suoraan, että olen havainnut sormuksesi ja toivotin onnea hänen kihlaukselleen. Hän kiitti sanoistani ja tuli paljon vapautuneemman oloiseksi. Kun kävelin pois, hän sanoi hiljaa itsekseen "ystävä". Se tosiaankin lämmitti sydäntäni ja tajusin olevani paljon onnellisempi hänen ystävänään, kuin yrittäisin mitenkään häiritä hänen suhdettaan. Hän oli käyttäytynyt täysin uskollisesti kihlatulleen ja sen takia aloin kunnioittaa häntä ihailevasti.
Myöhemmin tapasin hänen kihlattunsa ja hän oli erittäin mukava ihminen. Aloin ihan oikeasti toivomaan heille hyvää tulevaisuutta, enkä enää ajatellut tätä naista muuna kuin ystävänä. Kuitenkin, joskus me kaikki olimme ravintolassa syömässä, kun minulla ja hänellä oli paljon juteltavaa. Siitä hänen kihlattunsa tuli ehkä hieman mustasukkaiseksi sanomatta sitä ja tämä nainen huomasin sen. Sen jälkeen hän oli erittäin vaivautunut seurassani ja hän ajatteli luultavasti, että olisi parempi jos hän pitäisi hieman etäisyyttä minuun.
Päätin kertoa hänelle, että olin ollut erittäin ihastunut häneen alussa, mutta nähtyäni sormuksen, aloin välittämään hänestä vain ystävänä ja toivotin sydämmellisesti onnea hänen ja hänen kihlatun yhteiselle tulevaisuudelle. Tästä hän kiitti onnellisen oloisena ja sanoi olevansa varma, että minäkin löydän jonkun itselleni, kun sen aika tulee. Lukijat voivat vain kuvitella, kuinka paljon se lämmitti sydäntäni.
Nykyään tunnemme sen verran toisiamme, ettemme tarvitse mitään sosiaalisia etikettejä, vaan kaikki hoituu luonnostaan. Kyllä nainen ja mies voi olla vain ystäviä keskenään, koska kaikki riippuu vain osapuolten motiiveista. Olemme rehellisesti pelkästään ystäviä ja me molemmat tiedostamme sen, mukaanlukien hänen kihlattunsa. Mielestäni se on aika hienoa, että joskus mahdoton ihastuminen päätyy siihen, ettei kenenkään tarvitse olla onneton. Sen pituinen se ;)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onneksi olkoon. Joillakin käy hyvä tuuri. Toisilla käy huonommin. Minä en ole saanut yhtään naispuolista ystävää, vaikka tunnen montakin naista. Kukaan ei ole kiinnostunut olemaan tekemisissä kanssani ystävänä. Teeskentely, ohareiden tekeminen ja selkään puukottaminen tuntuu kiinnostavan paljon enemmän.
Itsellänikin on eräs todella ihana mies ystävänä, hänen kanssaan voin jutella aivan samanlailla kuin "tyttökavereidenikin", kaikesta maan ja taivaan välillä..
Hänen tyttöystävänsä vaan ei ole kovin innoissaan meidän ystävyydestämme, mutta kaippa hän joskus tähänkin tottuu..
Varaudu ongelmiin, jos et tutustu tähän tyttöystävään! Nimimerkillä "kokemusta on" voin sanoa, että sinulla ei ehkä kohta ole tätä ystävää. Minulle kävi niin, että naiseni sai mustasukkaisuuspuuskan ja se karkoitti naispuoliset kaverini, vaikka asia näennäisesti sovittiin ainakin naiseni puolelta. Eipä vaan seura ole sen jälkeen kelvannut. Liekö olleet puhtaat jauhot näiden naisten pussissa, jos kerran kaveruudelle tuli loppu sopimisesta huolimatta.
Tutustu! Heti!
Olen tuntenut tämän ystäväni paljon kauemmin kuin tämä tyttöystävä, mutta vaikka olemme sopineet "soittelevamme" tämän tyttöystävän kanssa ei kumpikaan ole sen jälkeen toiseen ottanut yhteyttä(puhuimme kerran 5 minuuttia puhelimessa) ja molemmat puhuimme tälle miehelle "kuinka mukavina toisiamme pidimme" joka ei ollut todellakaan totta, hän oli mustasukkainen edelleen ja minä päätin tulla tämän ihmisen kanssa väkisin toimeen..
Koska tämä ystäväni sanoi minulle että olemme molemmat hänelle tärkeitä, niin yritämme tietenkin hänen vuokseen tulla toimeen..