näitä tarinoita täältä lukiessani voin samaistua joka toisen kertomukseen. meidän juttu on nyt loppumassa kun kuluneella viikolla vaan lähden ilmoittamatta! ollaan oltu yhdessä 2 vuotta ja meillä on puoli vuotias vauvakin. asumme miehen luona hienossa talossa joka on hänen! minulla on lapsi aiemmasta avoliitosta jota mies on alusta alkaen yrittänyt yväksyä mutta ei voi. lapsessani on kaikki vialla ja hän on aina saamaton laiskuri (än on alle koulu ikäinen) huoneen siivoamista, syöt liikaa ruokaa, ei osteta leluja jne. lapsni lohtu on oma isä jonka luona hän vieraileekin iahn säännöllisesti. rakastuin tähän mieheeni ensi silmäyksellä vaikka hän osottautuikin aivan ongelmalliseksi jo alussa. en suostunut näkemään hänen mahdottomuuttaan vaan päätin jatkaa.muutimme aika pian hänen luo ja sitten alkoi napina...omakotiasumisessa on kulunsa, sinä tuhlaat sähköä,vettä...et tee kotitöitäsi vaikka siivoan ja pyykkään jatkuvasti. hoidan lastani väärin. kuvioissa on mukana kalja. ollut alusta asti. olemme olleet raskaus ajoistani alkaen ja jo aiemmin sitäkin evakosa ystävien ja vanhempieni luona. mies käytäytyy agressiivisesti juotuaan tarpeeksi. päätin kuitenkin ahdingostani huolimatta antaa hänelle mahdollisuuden tulla isäksi ja parantaa tapansa.juominen ja muu terrorikäytös ei vaan loppunut. kaljaa ostettiin välillä vähemmän ja välillä ei ollenkaan mutta polte oli kuitenkin kova! loppuen lopuksi juominen lipesi taas liitoksistaan.nyt en jaksa enää. syytökset sen kun paisuu ja lapseni vierataa isäänsä koska tämä ei huomioi lastaan. illalla töistä tullessaan saattaa 2-3 tuntia kannella sylissä muta ilta kun koittaa hän menee ulos juomaan terassille kaljaa..kesät ja talvet. autotallissa lukojen takana voi hyvinkin viihtyä yömyöhään ja minä valvon yösyöttöjä kuukaudesta toiseen.en koe saavani enää mitään tästä suhteesta joten lähden. rakastan silti häntä..joka on todella kummallista kaiken tämän ahdistuksen jälkeen.hänessä toki on se loisto selittelijän ja anteeksi pyytelijänkin rooli joloin olen aina halunnut luottaa.nyt ei enää juoda,menen läkäriin hakemaan apua jne..olen aivan lopen uupunut.viimeisin niitti oli kun takavarikoin olutta viikonloppu iltana jotka hän oli salaa hakenut kaupasta joten hän lähti kielloista huolimatta baariin.jos siellä on joku mies lukemassa tätä tarinaa niin kerroppa mulle että mitä tälläinen kunnioituksen puute, sättiminen ja silti rakastan sinua oikein tarkoittaa. luulen ettei hän edes halua minua ainakaan rakkauden takia..mistä mahtaa olla kysymys?
juoppo
wanda222222
7611
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...sitä parempi!
Itse erosin muutama vuosi sitten alkoholisoituneesta miehestä. Minäkin uskoin liian kauan niihin lupauksiin ja vakuutuksiin. Uskoisin että omalla tavallaan hekin tuntevat rakkautta, aina toisinaan, mutta suurin rakkaus ja numero yksi elämässä on alkoholi. Jos yrität estää takavarikoimalla pulloja niin, jos ei vielä, ajan kanssa ainakin, tämä aiheuttaa väkivaltaa. Mikään eikä kukaan saa olla esteenä. Et yksistään sinä vaan myös lapset kärsivät tällaisissa olosuhteissa. Lapsena koetut asiat vaikuttavat pitkälle aikuisikään. Lähde ihmeessä pois niin pian kun vain pystyt ja anna itsellesi ja lapsillesi mahdollisuus tasapainoiseen elämään.
Ns. menetetty tapaus.
Hanki uusi elämä.
Kyllä olet jo kestänyt tarpeeksi ja jos hän käyttäytyy noin lapseesi niin parempi on että et anna hänen olla tekemisissä teidän kanssa. Hänellä on jonkunlainen oma vika päässään joka ei ole sinun vikasi mutta hän tietenkin purkaa pahaa oloaan sinuun koska olet siellä. Tämä on meille naisille niin tyypillistä että me aina yritämme vaikka mitä olisi, toivomme että mies muuttuu mutta he eivät ajattele samalla tavalla. Ryyppäys ja huono käytös ei ole sun vikas ja kun on lapsia niin hyvä kun lähet ja äkkiä kanssa ei tuommosen kanssa tarvi olla. Alussa se on hankalaa mutta jos et lähe luuletko että hän hakee apua jos jäät. Toivottavasti sulla on vahvuutta lastesikin takia aloittaa oma turvallinen elämä ja jos hän joskus muuttaa elämänsä niin ehkä teidän tiet voi vielä kohdatakin mutta on parempi että et ole mukana tässä hänen itsetuhossaan koska se vie sua mukana. Minä kasvoin alkoholisti äidin kanssa ja se oli yhtä helvettiä, mentiin hänen mukaansa joka päivä kun hänellä oli hyvä päivä niin meillä oli kun huono niin meillä oli vielä huonompi, niitä huonoja oli eniten. Sulle voisikin olla hyväksi että menisit AA kerhoon käymään jutulla ihan yksin että ymmärtäisit alkoholistia. Mun mielestä alkoholismi ei ole sairaus niinkun sitä kutsutaan usein vaan ihan ihmisen oma päätös ottaa sitä viinaa ja ittestä se pitää se lopetus myös lähtee. Todella paljon onnea ja tsemppiä
toinenkin versio miehesi suusta.
Täällä kirjoitukset kuin karposta usein, vain toinen mielipide ja kuvaus asioista tulee esille eikä toinen voi puolustautua.
Voimia miehellesi( ja sullekin)
vaikuttaa..milloinkahan alkaa käydä käsiksi - jotkut ne vaan ovat pahoja ajatuksiltaan ja sanoistaan
Teille sitten lapsikin "siunaantui". Katsohan ensi kerralla vähän tarkempaan kenen kanssa alat lapsia tekemään!!!
mies tarvitsee jonkunj oka on aina paikalla ,kuten myös naiset .hoitamaan kotihommia ja pitämään kulissit (on parisuhde ja hyvin menee...) sitä minäki tartten kun kaikilla mullaki on ja siihen painostetaan. tosin itsekkin nyt jättämässä avovaimon ,koska tämän ryyppäämisestä ja kännisekoiluista tullu mitta täyteen (ämmä ollu kännissä 4kk putkeen) no oishan se mitta aiemminki täyttyny jos asuisimme minun eikä hänen kodissaan.
Miehesi vaikuttaa sairaalta, alkoholistilta. Tauti ei parane jos lähellä on ihmisiä jotka mahdollistavat elämäntavan jatkumisen, sinäkin omalta osaltasi. Jätä miehesi, joutuu kerrankin vastaamaan asioistaan ja miettimään. Voi olla että se on hyvä teko myös hänelle, herätys, joka saa hänet ehkä lopettamaan juomisen kokonaan. Sellaisiakin ihmeitä tapahtuu. Mutta lähtösi on rakkaudenteko ennenkaikkea lapsillesi ja itsellesi, rakenna pieni pesä teille, joka on turvallinen ja riidaton paikka. Vanhempien ristiriidat ja alkoholistin ailahteleva ja arvaamaton käytös luo turvattoman kodin ilmapiirin ja alkoholismi vain pahenee hoitamattomana. Ehkä voitte joskus palata vielä yhteen, jos rakkaus on todellista ja mies saa sairautensa hoidettua, onhan näitä hoitopaikkoja Kalliolaa ym, jotka saavat aikaan hyviä tuloksia. Ei kannata jäädä pidemmäksi aikaa tuleen makaamaan!