ESTÄÄ PARISUHTEEN ONNISTUMISEN!
OLEN VAKAVASTI MASENTUNUT MIES!
OLEN VAKAVASTI MASENTUNUT MIES!
VOIKO MIELENTERVEYSONGELMA
Mies1985
16309
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei voi. Kyllä masennuksen kanssa pärjää ja siitä paranee.
Mielenterveysongelma estää parisuhteen 100% ja se on oikein. Ei hullujen pidä lisääntyä. Toi sun ongelma on kyllä huomattu ihan ilman mainontaakin.
ikävä kylllä tässä tapauksessa on pakko sanoa että mielenterveysongelmaisen kanssa en alkaisi suhteeseen. Lievä masennus saattaisi ehkä olla vielä siedettävä mutta esim. kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava, epävakaa persoonallisuus tms. olisi ehdoton ei.
Kaverini erosi juuri sen vuoksi että avioliitossa toinen joutui toimimaan mielenterveysongelmien kanssa kamppailevan kumppanin "holhoojana" koko ajan, koska kumppani ei vuosien mittaan pystynyt menemään eteenpäin vaan tila vaan paheni.
Julmaa, mutta ymmärrän kyllä monen täysin terveen ihmisen näkökulman ettei voisi seurustella mielenterveysongelmaisen kanssa. Ei ole helppoa minunkaan kanssa, koska estyneisyyteni vuoksi kuvioon on tullut myös fyysinen pahoinvointi kun suhde on muuttunut läheisemmäksi tapailemani miehen kanssa.
Paniikkikohtausta en kuitenkaan tahtois saada tai mennä ihan lukkoon, kun toisella ei ole estoja.
Eli siis jos sut sidottais sängynjalkoihin kiinni ja mies lähentelis sua siinä niin sä huutasit suoraa kurkkua? Mitä sä sit tekisit jos sulle laitettais kaulapanta ja suukapulakin vielä?
Tuskin mä tuossa tilanteessa huutaisin.
Mä huudan silloin jos joku ihminen pääsee henkisesti liian lähelle, näkemään sen miten paljon pelkään muita. Ja silloin kun toinen haluaa koko ajan olla seurassa eikä huomaa että mä olen jo henkisesti lähtenyt pois, kun alkaa tulla jo se tarve olla vaan yksin.
Entä siinä vaiheessa kun esiin kaivettaisiin piiska ja kaikki armo olisi jo annettu? Siis tarkoitan että sua ruoskittaisiin kipeästi etkä sä vois tehdä mitään sen eteen että olo olisi vähän edes helpompi. Sähän olisit ihan sen ruoskijan armoilla kun et pystyisi liikahtamaankaan niin huutaisitko?
Puhutaan mielenterveysongelmista ja olen puhunut estyneisyydestäni ja ihmispelostani, enkä siitä että pelkäisin jotain kurittamista.
Usko pois, nuokin asiat mitä luettelet tuntuu älyttömän helpolta minulle kestää verrattuna esimerkiksi siihen tunteeseen kun ei ole pystynyt joskus liikkumaan minnekään, koska se kun ihmiset katsoo ja yrittää jutella saa aivan paniikkiin.
Kunhan vain mietin, että jos joku tulisi ottamaan sinut pakolla niin miten reagoisit. Eli käytännössä, jos sinut "otetaan pakolla" niin et tunne ahdistusta tai paniikkia, mutta jos sua yrittää lähestyä kuin "normaalia" ihmistä niin olet aivan kauhuissasi. Hmm.
Pakolla ottaminen olisi sellainen kokemus että varmasti palaisin taas samaan pisteeseen, en liikkuisi minnekään enkä kykenisi puhumaan ihmisille tai kestäisi kun ne katsoo minua.
En tiennyt että raiskausta tarkoitit, luulin että yritit kysyä kumpi on pahempaa, jotkut kuritus-leikit vai ihmispelko. Raiskaus varmaan lisäisi sitten vielä toisenlaistakin ihmispelkoa.
Ei pelkäisi ihmisiä enää siksi että joutuu häpeämään itseään vaan siksi että ehkä ne tekee jotain.
Jotkuthan ottavat ainakin parisuhteissa toisen osapuolensa silloin tällöin "pakolla" ja kaipa se lasketaan eräänlaiseksi raiskaukseksi.
Mitä häpeät itsessäsi jos saa kysyä?
Onko parisuhteessa vai ei, niin on se silti raiskaus.
Mitä häpeän itsessäni.. Puhetapaa, kävelytyyliä, vaatetusta, naamaa jne jne lista jatkuu.
Mielenterveysongelmainen kun olen, miksipä muuten tänne kirjoittaisin.
Psyyke väittää että on niin nolo että on parempi pysyä pois ihmisten ilmoilta.
No joo, mutta nykyisin kuitenkin liikun. Puhelimessa puhuminen edelleen vaikeaa ja esim. tankille ajaminen jos toinen auto on viereisellä kun nolottaa.
On aika tärkeää se jos löytää kumppanin, ettei hän ole toinen vakavasti masentunut tai mahdollisesti masentunut ihminen. Paras olisi jos olisi masennusta ymmärtävä, mahdollisesti masennuksesta kuntoutunut ja parantunut ihminen.
Masennuksesta parantunut ymmärtää jos sulla ei ole aina voimia nähdä, voimia tehdä asioita tai puhua puhelimessa ym. mutta voi kuitenkin auttaa kuntoutumisessa ja estää sitä että jäisi vaan makaamaan sänkyyn koska ei pääse ylös tai itsetuhoisia ajatuksia.
Olen seurustellut skitsofrenikon kanssa. Ei kai sitä kukaan niin suunnittele, mutta kun kohdalle osuu niin ihmisen ottaa ihmisenä. Mielenterveysongelmissa tärkeetä on että niitä hoidetaan. Minun rakas skitsoni ei suoustunu lääkkeittä ottamaan vaan lääkitsi itseään päihteillä. Rankkaa oli minun katsoa vierestä. Itse hän sitten uiskenteli pois suhteesta.
No, ainakin suhteessanne oli se hyvä puoli, että saatoitte harrastaa kolmen kimppaa ilman että tarvitsi vongata ketään mukaan netistä tai baarista.
Ai niiden muiden persoonien kanssa vai, heh! =D No semmosta se välillä oli. Rakastelu oli hyvin erilaista hänen mielentilastaan riippuen. Parasta seksiä koskaan, vaikka välillä liian rajua.