Pelottaako masennus vai kuolema.. minä pelkään kuolemaa kaikista eniten. Mutta varjostaako sairastelu teidän elämäänne? http://www.mtv3.fi/helmi/minisaitit/artikkeli.shtml/2010/05/1135067?olen_nainen/naiseutta
Mitä kaikkea pelkäätte??!
pancheta
4256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ei tarvitse pelätä kuolemaa. Fil.1:21 "Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto"
En pelkää masennusta enkä pelkää kuolemaa.
Eniten pelkään läheisen kuolemasta seuraavaa ylitsepääsemätöntä surua ja ikävää, jota nytkin käyn läpi. Mutta sekin on niin väistämätöntä elämän kiertokulussa.
En pelkää masennusta, en pelkää kuolemaa, en pelkää sairautta :).
Olen yli vuosikymmen sitten käynyt läpi monivuotisen suisidaalisen täysin vailla toivoa olevan masennuksen, minkä jälkeen koitti monivuotinen ja itselle alkujaan käsittämättömän syvä surutyö sisaruksen väkivaltaisesta kuolemasta.
Näiden jälkeen olen nyt varhainen kolmikymppinen, elämän niin optimistisesti näkevä ihminen kuin vain voi olla
ei enää pelota oikein mikään ajatusmaailmani on menetysten kautta muuttunut, että kuolemakin on tavallista. Pahin pelkoni toteutui kun kihlattuni kuoli. No olenhan minä miettinyt, että jos tapaan jonkun mukavan naisen niin mitä jos sekin kuolee. Mutta tämä nyt on aivan turhanpäiväistä jaarittelua vaikka mummoni puhuukin, että mitä pahaa hän on tehnyt, kun kaikki kuolee hänen ympäriltään. No mummoni on tällä hetkellä sairaalassa taasen ei mitään vakavaa.
Mummoa taasen kalvaa yksinäisyys, mutta minusta on tullut jollain tavalla outo, en oikein kaipaa muiden seuraa enää nykyään. Oikeastaan tiedostan ettei omat tuntemukset jne. ole enää aivan normaaleja.
Itsesuojeluvaisto kyllä pelaa aivan mainiosti, olen tätä testannut useaan otteeseen ja jollain tavalla nautin siitä tunteesta kun sydän alkaa hakkaamaan lujaa.