Kesäinen sää sai minut tänään poikkeuksellisesi töiden jälkeen suuntaamaan auton nokan kohti kaupungin keskustaa. Ensimmäistä kertaa tänä kesänä nautin kahvilan terassilla lämmöstä ja auringonsäteistä. Lähdin kahvilasta kävelemään takaisin parkkitaloon tavalliseen tapaani katse jalkakäytävässä syvissä mietteissäni. Jokin sai minut kuitenkin nostamaan katseeni... Samalla hetkellä kun nostin päätäni osuivat silmäni mieheen, joka käveli minua kadulla vastaan. Sekunnin murto-osassa jotakin tapahtui, jokin sisälläni liikahti ja sai minut tiivistämään katsettani häneen. Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä - se oli kiinnostusta ensi silmäyksellä ja ehkäpä siksikin, että minut valtasi tunne, että kiinnostus oli molemminpuolista. Hänen silmänsä kohtasi minun silmäni.
Vaikka koko tilanne oli ohi ehkä sekunnissa, mulle jäi tunne, että jotain suurta oli tapahtnut. Uskon, että siinä pienessä hetkessä alitajuntani rekisteröi, jotain sellaista, mikä herätti mielenkiintoni ja kertoi minulle samanlaisesta vastakaiusta.
Ajatuksissani palasin taaksepäin vuosia. Milloin minulle on tapahtunut jotain vastaavaa? Muistan vain yhden hieman vastaavan kerran, jolloin kiinnostukseni heräsi yhtä nopeasti ja voimallisesti ja sai minut hämilleen. Se oli noin neljä vuotta sitten kun exäni tuli kanssani juttusille, vaikka olin syventynyt keskustelemaan toisen henkilön kanssa. Kiinnostus oli tuolloinkin aitoa, molemminpuolista. Myöhemmin tielle vain tuli muita esteitä, miksi yhteinen taivalluksemme päättyi.
Tämänpäiväinen valoi minuun uskoa, ehkäpä sittenkin minulla on vielä mahdollisuus, ehkä harmaa arki ei olekaan kuivettanut tunteitani täysin, ehkäpä vielä joku voisi olla kiinnostunut minustakin.
Tuon lyhyen kohtaamisen jälkeen katsoin eteenpäin hämmentyneenä ja mietin mitä olikaan tapahtunut. Hän oli kadonnut väkijoukkoon, mutta minä hymyilin ja auringonvalo täytti mieleni. Miten lyhyt hetki, miten pieni ele ja kuitenkin niin suuri onnen tunne.
Vaikka koko tilanne oli ohi ehkä sekunnissa, mulle jäi tunne, että jotain suurta oli tapahtnut. Uskon, että siinä pienessä hetkessä alitajuntani rekisteröi, jotain sellaista, mikä herätti mielenkiintoni ja kertoi minulle samanlaisesta vastakaiusta.
Ajatuksissani palasin taaksepäin vuosia. Milloin minulle on tapahtunut jotain vastaavaa? Muistan vain yhden hieman vastaavan kerran, jolloin kiinnostukseni heräsi yhtä nopeasti ja voimallisesti ja sai minut hämilleen. Se oli noin neljä vuotta sitten kun exäni tuli kanssani juttusille, vaikka olin syventynyt keskustelemaan toisen henkilön kanssa. Kiinnostus oli tuolloinkin aitoa, molemminpuolista. Myöhemmin tielle vain tuli muita esteitä, miksi yhteinen taivalluksemme päättyi.
Tämänpäiväinen valoi minuun uskoa, ehkäpä sittenkin minulla on vielä mahdollisuus, ehkä harmaa arki ei olekaan kuivettanut tunteitani täysin, ehkäpä vielä joku voisi olla kiinnostunut minustakin.
Tuon lyhyen kohtaamisen jälkeen katsoin eteenpäin hämmentyneenä ja mietin mitä olikaan tapahtunut. Hän oli kadonnut väkijoukkoon, mutta minä hymyilin ja auringonvalo täytti mieleni. Miten lyhyt hetki, miten pieni ele ja kuitenkin niin suuri onnen tunne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...vain kesä, joka sai sut sekaisin. Naiset jaksaa uskoa tommoiseen ja mystisoi mielessään tavallisen flirttitilanteen. Huomaat kyllä, että miehet vastaa sun katseeseen, kunhan nostat sen katseen sieltä jalkakäytävästä.
sekunnissa sellaista naistenlehtihömppää synny.
Tuo tilanne oli hyvin todellinen ja siksi siitä hämmästyikin. Kyllähän noita katseita saa jos kulkee pää pystyssä kadulla, mutta ne on erilaisia, merkityksettömiä eikä saa minkäänlaista tunetta aikaiseksi. Vain sellaista tavallista ihmisvilinää, niin kuin jokainen tietää.
Tämä tilanne oli vain täysin odottamaton ja olin ehkä vähiten sellaisessa mielentilassa, missä olisin ollut tällaiselle vastaanottavainen.
Mutta mukava tilanne, koska ainakin minut sai hyvälle tuulelle.
Kuten edellinen jo sanoikin: Voihan tuosta runoilla vaikka mitä romantiikkahömppää, mutta totuus on paljon karumpi: Hormonisi ja alapääsi ne vaan viestittelee, että täytyisi päästä miehen kanssa lisääntymään kun on kesä ja kaikkea.
ymmärrän, miksi valitatte täällä etteivät naiset ole teistä kiinnostuneita. Ei kukaan nainen halua olla tekemisissä miesten kanssa, jotka asennoituvat kuin sinä ja edellinen kirjoittaja. Ja ehkä tehokkain tapa päästä kaverista ja potentiaalisista naisystävistä eroon, on rytätä toisen hyvän olon tunne.
Jaettu ilo on aina iso ilo. Kateellinen panettelu toisen onnesta katkeroittaa vain sinut itsesi. Ja sillä välin toiset rakentavat elämäänsä ovat onnellisia.
Itselläkin on tuommoisia tilanteita ollut mutta ei niitä paljoa kehtaa romantisoida omassa päässä enää. Sen verran kielteisiä kokemuksia on ja sen lisäksi joku hymy ei merkitse yhtään mitään loppujen lopuksi.
Jos olet tavallinen tai sitä kauniimpi nainen niin ei varmaan noita katseita tarvitse kaukaa hakea. Ero on vain siinä että itsekkin tykkäät katseesta.
-
Jos mies epäilee jonkun naisen olevan kiinnostunut hänestä katseen perusteella niin miestä monesti hyssytellään ja rauhoitellaan että "soo,soo, älä nyt liikaa innostu, se oli vaan kohtelias" ja voisin kuvitella itsekkin lukeutuvani noihin hyssyttelijöihin.
-
Jotenkin vain naisilla nyt on lievä monopoli tässä katseasiassa ja julkinen tunneilmapiiri on sellainen että nainen voi aistia sitä ja tätä oikein ja mies ei. Sikäli tietysti naisen on helpompi elätellä fantasioita koska naiselle on useammin kysyntää riippumatta siitä minkälaisia ilmeitä mies näyttelee.