Olen 38- vuotias eronnut mies (ei lapsia) ja tapasin 20 vuotiaan naisen ravintolassa. Päädyimme heti sänkyyn ja seksi oli aivan käsittämättömän mahtavaa. Tapsimme uudestaan myöhemmin ja olin yllättynyt kuinka hyvin tulemme toimeen ja kuinka paljon meillä on puhuttavaa. Nyt olemme tapailleet reilut puoli vuotta ja seksi on edelleen aivan käsittämättömän mahtavaa ja tulemme todella hyvin toimeen. Onko tämä normaalia, että meillä on näin mukavaa yhdessä ikäerosta huolimatta?
Tässä suhteessa ei ole mitään pielessä ja jotenkin kaikki on "paremmin" kuin avioliitossani....asiat on niin hyvin, että pelottaa :)
Tässä suhteessa ei ole mitään pielessä ja jotenkin kaikki on "paremmin" kuin avioliitossani....asiat on niin hyvin, että pelottaa :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei se ole outoa. Joskus jonkun kanssa vaan synkkaa ja sama se minkä ikäsistä ihmisistä on kyse.
Kunnolla toisen oppii silti tuntemaan vasta kun se eka alamäki tulee, menee sukset ristiin jostain asiasta eikä ookaan enää niin auvoista. Mutta niistäkin vastoinkäymisistä kyllä selvitään kun ei oleteta, että elämä on aina vain ihanaa. Ei se ole mikään menetys tai kauhistus kun ei yhtäkkiä ollakaan enää samaa mieltä kaikesta, silloin sen toisen ihmisen persoonaan tulee vaan todellisemmat raamit.
Vielä kun ei ole edes aivan justii 18 vee täyttänyt, vaan jo ihan 20 vee. Ei mitään rajoituksia, kunhan peli on reilua.
kai se nyt epänormaaliakaan ole, että synkkaa toisen kanssa. Toki ihanaista tunnetta saattaa edesauttaa se, että ihmissuhde on tuore ja uusi. Tuskinpa ex-vaimosi kanssa eroa edeltävänä aikana kovinkaan lystiä ollut. Sen jälkeen pienikin erilainen, kiva tunne, saattaa tuntua aivan uskomattoman ihanalta.
Ota iisisti ja nauti. Ikäerostanne ei varmaankaan ole huolta. Olettehan kumpikin reilusti täysi-ikäisiä.
Naiset kun vanhenevat niin sitä enemmän ronkeleiksi ne vaan tulee. Kanttattaa siis suosiolla katsella reilusti nuorempia naisia. Kolmikymppisille sinkkunaisille ei enää kelpaa mikään!
lyhyellä tähtäimellä tilanteesi on loistava, mutta keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä se voi olla hyvinkin huono. tiedät varmaan itsekin mitä tarkoita?
suosittelisin että vaihtaisit max 10v nuorempaan.
Mun miehellä oli kanssa vähän vaikeuksia hyväksyä omia tunteitaan mua kohtaan suhteemme ensimmäisen vuoden aikana:) Meillä on ikäeroa 21 vuotta, eikä se ole tuonut meidän suhteeseen mitään ongelmia. Ongelmat ovat johtuneet ihan muista syistä ja olisivat tulleet eteen samanikäisen puoliskon kanssa varmasti samalla tavalla. Nyt ovat vuodet vierineet ja se seksi on yhtä ihanaa viel'äkin;), tosin ehkä erilaista. Yhteisiä lapsia ei meillä ole ja se ehkä tässä vähän mietityttää, onneksi mies pitää huolta itsestään, mutta joskus tuntuu tuo miehen ikä painostavan nopeampiin ratkaisuihin, en haluaisi jäädä yksin murrosikäisen ja vanhuksen kanssa...
Mutta minkäs sille voi jos toista rakastaa ja niin hyvältä vaan tuntuu
Ulkopuoleltahan ne ikäpaineet aina tulee. Sitä kun haluaa näyttää muille olevansa hyväksyttävä, eikä mitään hyljeksittävää.
Tosta vanhuksesta... Jotkut vanhemmat miehet on varsin vetreitä vielä 65-70vuotiaina, ainakin ulospäin sille näyttäisi. Aika pitkälle riippuu siitä miten itsestään huolta pitää. Joidenkin mielestä karisma vaan kasvaa ainakin 60 vuotiaaksi asti. Jack Nicholsonista näyttelijänä itse ainakin pidin enemmän päälle 50-vuotiaana tai ehkä jopa 60 vuotiaana. Mutta en kyllä osaa ajatella sit seksuaalisesti asiaa. Mutta auktoriteettia kyllä riittää vaikka 70-vuotiaanakin. Hmm... On se kyllä... Jos ajattalis 15 vuotiasta teiniä... Ja sä saisit sen 35 vuotiaana, niin onhan se mies jo silloin perhana sen 71. Noh, kuitee jos ennen kolmekymppistäkin tekee, niin ehtii kivasti kasvattaa muksut. Noin tarkkaan kannata asioita miettiä. :) Teette mukuloita sit kun tekee mieli saada lapsi. Ja eiku keskustelemaan miehen kanssa, jos nyt tekee jo mieli saada lapsi. Keskusteluyhteys kuntoon ja oikeastaan kasvatuksestakin kannattaa kyetä keskustelemaan jo ennen kun lasta onkaan. On kovin erilaisia tyylejä...
tottahan teilläkin pitää olla hankalaa ja vaikeaa, kun on kaikilla muillakin. Jos on hyvä olla yhdessä, se on jotain erityisen omituista, ja teidän pitää tavalla tai toisella vääntää itsellenne vaikeuksia. Parhaiten saatte pahan olon ja väkinäisyyden suhteeseenne, kun alatte pohtia, miten tuolla ikäerolla voi ylipäätään olla yhdessä.
Kaatakaa vaan koko komeus, ei se varmaan kestäisi muutenkaan.
Entä muuta?
Itse tapasin miehen 20 vuotiaana ja mies oli suunnilleen sinun ikäinen.. ollaan olut monta vuotta yhdessä ja kaikki toiminut hyvin.. Ikäero ei ole minusta ollut se joka on meitä erottunut.. no vuosien varrella ollaan koettu paljon yhdessä ja tietenkin meillä on samat onkelmat kuin muissakin parisuhteissa.. itse te luotte ne paineet jos molemmat ovat onnellisia niin tsemppiä ei se onni välttämättä ole iästi kiinni vaikka aiheuttaa paljon ennakkoluuloja.. Minusta suhteeseen vaikuttaa ennenkaikkea se miten toisen kanssa viihty ja miten se elämä muuten kulkee ja ajatukset onko ne samalla radalla vai eri raqdoilla..=)