On mennyt kohta kuukausi kun hän jätti minut.
Jätti ilmoittamatta että jättää. Kävi ilmi että hänellä olikin vaimo, eikä ollutkaan eronnut kuten oli kertonut. Joka tapauksessa siihen päättyi viestittely, puhelinsoitot ja kaikki. Olen ollut niin rikki etten koskaan aikaisemmin ole ollut näin vereslihalla. Nytkin kyyneleet alkaa vyörymään kun kirjoitan tätä.
Ero 13-vuotisesta avioliitostani ei ollut mitään tämän rinnalla, koska silloin tunteeni olivat jo kuolleet silloiseen mieheeni.
Välillä on päiviä että tuntuu siltä että mokomakin valehtelija, kuka sellaista kaipaa!? Mutta sitten taas yön yksinäisinä tunteina kaipaan vierelleni vain häntä. Antaisin kaiken anteeksi ja kaikkeni, jotta saisin hänet takaisin. Miksi minun piti rakastua pelimieheen? Miksi en pääse irti ja yli hänestä? MIKSI?? On kuin sydän olisi revitty rinnasta ja heitetty menemään kuin turha rukkanen.
Järki ei millään voita näitä syviä tunteita mitä minulla on.
Toivon että ajan kuluessa helpottaa, mutta miten selviän siihen asti?
Jos löytäisin edes uuden miehen, niin en ajattelisi Häntä koko ajan.
Kaikkein pahinta on se että hänestä on niin paljon tekstiä ja kuvia netissä, että googletan joka päivä hänen tiedot jotta saan nähdä hänen kuvansa. Kuvan jota rakastan.
Sylihisi kaatua kaipaan,
hymysi sen saanut on aikaan.
En kosketustas ootella malta,
polvet multa pettävät alta.
Minut saat, kokonaan.
Jätti ilmoittamatta että jättää. Kävi ilmi että hänellä olikin vaimo, eikä ollutkaan eronnut kuten oli kertonut. Joka tapauksessa siihen päättyi viestittely, puhelinsoitot ja kaikki. Olen ollut niin rikki etten koskaan aikaisemmin ole ollut näin vereslihalla. Nytkin kyyneleet alkaa vyörymään kun kirjoitan tätä.
Ero 13-vuotisesta avioliitostani ei ollut mitään tämän rinnalla, koska silloin tunteeni olivat jo kuolleet silloiseen mieheeni.
Välillä on päiviä että tuntuu siltä että mokomakin valehtelija, kuka sellaista kaipaa!? Mutta sitten taas yön yksinäisinä tunteina kaipaan vierelleni vain häntä. Antaisin kaiken anteeksi ja kaikkeni, jotta saisin hänet takaisin. Miksi minun piti rakastua pelimieheen? Miksi en pääse irti ja yli hänestä? MIKSI?? On kuin sydän olisi revitty rinnasta ja heitetty menemään kuin turha rukkanen.
Järki ei millään voita näitä syviä tunteita mitä minulla on.
Toivon että ajan kuluessa helpottaa, mutta miten selviän siihen asti?
Jos löytäisin edes uuden miehen, niin en ajattelisi Häntä koko ajan.
Kaikkein pahinta on se että hänestä on niin paljon tekstiä ja kuvia netissä, että googletan joka päivä hänen tiedot jotta saan nähdä hänen kuvansa. Kuvan jota rakastan.
Sylihisi kaatua kaipaan,
hymysi sen saanut on aikaan.
En kosketustas ootella malta,
polvet multa pettävät alta.
Minut saat, kokonaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Juuri tällaiset aamuyöt viiden aikaan on pahimpia hetkiä.
Tahtoisin lähettää hänelle miljoona tekstiviestiä, josko hän sitten vastaisi jo??
En voi kuunnella lainkaan mitään ihania Juicen biisejä tai muita herkkiä kappaleita,
koska sitten niagaran putoukset vasta aukeaisikin....
Diapamia vaan huiviin jotta olo turtuisi....
Harmi että sitä ei ole tarpeeksi.............
Olen pahoillani siitä mitä olet joutunut kokemaan. Minunkin elämääni tuli pelimies pitkän suhteen jälkeen. Hän petti monen eri naisen kanssa samaan aikaan kun sanoi minulle että olen hänen elämänsä nainen. Jäi kiinni sattumalta, sillä en ollut osannnut kuvitellakaan mitään sellaista.
Nyt minulla on mennyt kaksi ja puoli vuotta, että olen päässyt jaloilleni. Silti, ajattelen miestä usein... Se, että hän oli mitä oli, ei poista sitä, että minä rakastin ja välitin. Uusia miehiä en ole ottanut, vaan olen halunnut käsitellä miehen itsestäni pois ajan kanssa. En myöskään olisi halunnut ns. käyttää ketään lohduttajana, niin kauan kuin huomasin, etten ole yli. Pahinta asiassa oli se, että viime kesänä eksyin hänen elämäänsä hetkeksi. Hän vain taas repi haavat auki uudelleen ja toimi aivan yhtä kurjasti minua kohtaan.
Surutyö on ollut aaltoilevaa, vaikeaa. Nyt kuitenkin tunnen olevani vahvempi, sillä keväällä (mies seurustelee nyt jo kolmannen naisen kanssa eromme jälkeen) mies otti jälleen yhteyttä flirttityyliin. Sanoin hänelle suorat sanat, rauhallisesti, mikä auttoi minua eteenpäin. En tarvitse elämääni tuollaista sikaa, mutta aikaa tämä on vienyt. Jossain vaiheessa toivoin niin, että olisimme palanneet yhteen. Huolimatta pettämisestä. Olin niin tunnekoukussa mieheen. Onneksi hän oli aina vain sama sika, ja pääsin selvyyteen hänestä ja nyt en koskisi häneen enää pitkällä tikullakaan. Mutta tunnekoukku oli niin vahva, etten missään nimessä haluaisi enää koskaan törmätä häneen missään. Niin suojelen parhaiten omaa hyvää uutta alkanutta elämää :)
Piti vielä lisätä, että jos tuntuu liian vaikealta, hae apua. Itse kävin terapiassa purkamassa pahimpia tuntojani, sillä jossain vaiheessa hajosin sirpaleiksi ja minusta tuntui, että jouduin keräämään itseäni takaisin sirpale sirpaleelta. Nyt alkaa sirpaleista kasattu ruukku olla jo suhteellisen kasassa. Entisen laista minusta ei tule, mutta elämä on taas vihdoin oikein hyvää :)
Jaksamisia sinulle.
Kiitoksia kovasti asiallisesta viestistäsi.
On niin turhauttavaa kun jotkut sanovat vaan että helppohan tollaisesta siasta on yli päästä
Se ei todellakaan ole helppoa kun tunteet ja järki eivät kulje käsi kädessä.
Pitää vaan yrittää tästä sinnitellä eteenpäin.
just a dream, that never was meant to become true. Few moments spent together...passionate, loving, sweet as the sweetest summer wine.
We knew it´s going to end, but we acted as if it´ll last forever..and it will, because we´ll never forget.
Another love will come, different, as we are now, because every person brings along something new...
Be happy.
"Love is as much of an object as an obsession, everybody wants it, everybody seeks it, but few ever achieve it, those who do will cherish it, be lost in it, and among all, never... never forget it."
Mulla ensi viikolla tulee myös kuukausi kuluneeksi, ilman viestin viestiä. Loppui seinään. 7 kk. Puhui miten olen hänen elämänsä nainen, haluaa lapsia kanssani. Tuki minua kaikessa, minä häntä. Sitten vaan ei enää vastaa viesteihini. Ilman mitään selitystä. Kysyin "tarkoittaako tämä, ettei meillä ole enää mitään", mutta ei vastannut edes tähän.
Olen niin rikki, ettei tätä kukaan ymmärrä... Pahinta on epätietoisuus ainakin minulle. Hirveää, että tärkein ihminen katosi, mutta en edes tiedä miksi :(((
voi teitä wannabe-parkoja!!!
Kirjoitin tuon aloituksen tässä jonkun aikaa sitten.
Eniten tosiaan risoi se kun mies lopettaa vastaamasta puheiluihin ja tekstareihin ja olettaa asian sillä olevan selvä.
Ei se ole mikään suhteen lopettaminen!
Kiukku alkoi kasvaa sisälläni kaipauksen ohelle, jota siis edelleen oli.
Tein seuraavasti: aloin lähetellä hänelle tekstareita. Aluksi silloin tällöin, nyt viimemmäksi eilen todella monta. Ei vastausta mutta en antanut sen häiritä itseäni. Illalla lopuksi lähetin tekstarin hyvää yötä rakas, samaan tyyliin kuin silloinkin kun kaikki oli vielä hyvin.
Aamulla soitti kiukkunen mies. Ihmetteli että mitä ihmettä minä vielä hänelle tekstaan. Ja että ei hän ole minun rakas. Minä sanoin siihen että kyllähän sinä olet, et ole missään vaiheessa sanonut että suhteemme olisi ohi. Mies oli vaan että aha. Sanoin että pitää näköjään aikuista miestä kouluttaa miten suhde lopetetaan, että SE PITÄÄ SANOA, ETTÄ SE ON OHI.
Mies oli siis AIDOSTI hämmästynyt siitä, etten ollut muka tajunnut että juttu on ohi.
Mutta vihdoinkin tämä mies oli minulle niin törppö puhelimessa, että uskonpa että nyt pääsen sydänsuruistani yli, tai itse asiassa, pääsin jo :)
Olo on nyt hyvä ja kevyt. Ei ole mielikuvia joiden perään enää haikailla.
Suhde todellakin tarvitsee päätöksen (closer), jotta voi alkaa siirtyä uusille urille.
Suosittelen tekniikkaa lämpimästi muillekin sellaisille, jotka on jätetty kertomatta että juttu on ohi.
Lopputulos oli ainakin minulle juuri sitä mitä tarvitsin!
Ja otsikosta ja nimimerkistä huolimatta, tämä sydän ei ole enää särkynyt, se on ehjä jälleen :)
tehdä noin. Kaveri otti vielä yhteyttä puolen vuoden ja vuoden päästä eli tuli monta hylkäämistä peräjälkeen. Ajattelin, että se välittäisi. Ihan itsekeskeinen p*. Veti monta kertaa maton jalkojen alta. On raukkamaista lopettaa ilmaan, ettei sano mitään. En viitsinyt alkaa soittelemaan perään. Ei sillä ketään vakituista kumppania ole eikä paljon kiinnostakaan, vaikka olisi. Tehkööt mitä lystää ja käyttäkööt muita hyväksi, mutta mua ei. Toivottavasti joku tekee samoin sille.
Jos sinut on jätetty asiallisesti tai ainakin jotenkin "kiltillä" tavalla, niin älä ala:
- tekstailemaan jättäjälle viestejä pahasta olostasi
- uhkailemaan kertomisesta vaimolle
- keksimään tarinoita siitä että et itsekään ollut rehellinen
Aika parataa toivottavasti haavat.
Niin minä toivon, että minunkin haavat paranisivat.
Eipä se uuden miehen löytäminen auta. Ensin pitää päästä entisestä suhteesta ohi, muuten ei uusi suhde onnistu. Se on muuten itsensä pettämistä. Aika siihen vain auttaa. Voimia sinulle.
olen itse ollut tunnekoukussa samaan mieheen n. 2 vuotta. aina kun olen pääsemässä yli, mies laittaa viestiä kuinka kaipaa ja kuinka hän haluaisi olla minun kanssa ja, että olen ainut kenet hän haluaa. vähän aikaa menee niin taas selviää, että hän on entisen naisystävänsä kanssa. kiinni jäätyään hän ei myönnä, että on pettänyt vaan alkaa syyttää minua, ettei minua kiinnosta! aina kerta toisensa jälkeen sorrun tähän mieheen ja annan kaiken anteeksi ja olen valmis aloittamaan alusta, mutta aina käy samoin.. miten tämän saa loppumaan:(( välimatkaa on monta sataa kilometriä ja aina kun ollaan yritetty uudelleen, on ollut niin vaikeaa luottaa ja olo on ollut ahdistunut. nyt mies ei ole vastannut viesteihin eikä puheluihin vuorokauteen. jos nyt sanon, että haluan lopettaa niin alkaa taas tulla ihania viestejä yms.. en tiedä mitä tehdä..
Itselleni