"Vasta 1927 EK:n edeltäjä Teollisuusliitto vaihtoi suomen pöytäkirjakielekseen. Monia suuryrityksiämme johdettiin kauan ruotsiksi.
Toisen kansalliskielen taito ei ole kuitenkaan vain symboli. Taloudellinen yhteistyö pohjoismaiden kesken korostuu jatkuvasti. On toisarvoista, vaikka englanti olisi virallinen konsernikieli. Kansainvälisillä areenoilla kannattaa operoida pohjoismaisten kollegojen kanssa yhteisellä salakielellä."
Ruotsin ei tarvitse olla pakollista kaikissa peruskouluissa. Ylioppilaalta on sen sijaan edellytettävä kohtuullista toisen kotimaisen taitoa. Valinnaisuutta tulisi muutenkin hillitä.
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2010060711814742_pk.shtml
IL pääkirjoitus 7.6
62
520
Vastaukset 62
- 15
Tässä yritetään kompromissia: peruskoulussa voisi joku jäädä ilman ruotsia, mutta lukiossa ruotsi olisi must. Ehkä tämä olisi ensiaskel, vaikka vielä kaukana kielivapaudesta.
Lehti kirjoittaa: "Kansalliskielet ovat silti keskeinen oman identiteetin osa. Elävän kansallishengen menettäneenä Suomi taantuisi Euroopan syrjäseuduksi."
Ja tässä taas nostetaan esiin se muka-totuus, että ruotsi olisi osa suomalaisen identiteettiä ja että "elävä kansallishenki" menetettäisiin ilman ruotsia. Ja ilman ruotsia taannuttaisiin Euroopan syrjäseuduksi.
Keskustelu on kiihkeän kansallisuushenkistä - mutta suomenkielisestä suomalaisuudesta ei sovi puhua noin, ainoastaan siitä kaksikielisestä illuusiosta."Tässä yritetään kompromissia: peruskoulussa voisi joku jäädä ilman ruotsia, mutta lukiossa ruotsi olisi must. Ehkä tämä olisi ensiaskel, vaikka vielä kaukana kielivapaudesta. "
Kompromissi olisi askel taaksepäin, nimittäin ruotsi on AINA ollut pakollista lukiossa.
Ennen peruskoulu-uudistusta vain kansakoulussa ei opiskeltu ruotsia, oppikoulussa se oli pakollinen aine aivan ensimmäiseltä luokalta alkaen.
Jos pakkoruotsi poistuisi peruskoulusta se olisi vain paluuta entiseen ja eriarvoisuuteen mutta ehkäpä tasapäistäminen, jolle ideologialle peruskoulu pohjautuu, olikin liian optimistinen tavoite, siltä se ainakin tämän palstan valossa vaikuttaa.- 17
Ankdam kirjoitti:
"Tässä yritetään kompromissia: peruskoulussa voisi joku jäädä ilman ruotsia, mutta lukiossa ruotsi olisi must. Ehkä tämä olisi ensiaskel, vaikka vielä kaukana kielivapaudesta. "
Kompromissi olisi askel taaksepäin, nimittäin ruotsi on AINA ollut pakollista lukiossa.
Ennen peruskoulu-uudistusta vain kansakoulussa ei opiskeltu ruotsia, oppikoulussa se oli pakollinen aine aivan ensimmäiseltä luokalta alkaen.
Jos pakkoruotsi poistuisi peruskoulusta se olisi vain paluuta entiseen ja eriarvoisuuteen mutta ehkäpä tasapäistäminen, jolle ideologialle peruskoulu pohjautuu, olikin liian optimistinen tavoite, siltä se ainakin tämän palstan valossa vaikuttaa."Kompromissi olisi askel taaksepäin, nimittäin ruotsi on AINA ollut pakollista lukiossa. "
Maailmahan ei mene taaksepäin vaan eteenpäin.
Jos lukioon menee nuori, joka ei ole lukenut ruotsia, hänen tulisi joko ottaa lukiossa kolmas kieli tai jättää aiemmin aloittamansa toinen kieli (esim. saksa) kesken ja aloittaa ruotsilla. Toki Ruotsissa monet opiskelijat menettelevät niin, että peruskoulussa luettu kieli lopetetaan lukiossa ja yritetään helpottaa työtaakkaa valitsemalla jokin helpohko turistikieli sijaan. Kansan kielivarannon kannalta tässä tulee pientä tyhjäkäyntiä. Jos taas Suomessa kiellettäisiin kielten kesken jättäminen, päädyttäisiin siihen, että kaikilla, jotka eivät ole valinneet ruotsia peruskoulussa, on lukiossa kolme pakollista kieltä. Tämä taas painottaa kohtuuttomasti kieliä niiden kohdalla, jotka haluavat lukea paljon vaikkapa matemaattisia aineita, heistä moni on saanut nyt tingittyä kielistä eivätkä kielet monelle matemaatikolle kovin helppoja olekaan.
Ongelma ei siis ratkea sillä, että peruskouluun tulee vapaa kielivalinta ja lukioon jää pakkoruotsi - ongelmat vain monimutkaistuvat ja vaihtavat paikkaa.
Ruotsin mallin mukainen kieltenopetus olisi tässäkin paras vaihtoehto, siis vapaa kielivalinta, jossa peruskoulussa voi toisen kielen korvata tarvittaessa lisätunneilla äidinkielessä, kotikielessä tai englannissa ja lukiossa voi joko jatkaa peruskoulussa aloitettuja kieliä tai vaihtaa niitä.
Kansallishengen sotkeminen tähän kuvioon on vähintäänkin epärealistista - varsinkin kun suomalainen kansansielu on aina inhonnut järjettömiä pakkoja, joita vaihtuvat suurvallat on sille asettanut. 17 kirjoitti:
"Kompromissi olisi askel taaksepäin, nimittäin ruotsi on AINA ollut pakollista lukiossa. "
Maailmahan ei mene taaksepäin vaan eteenpäin.
Jos lukioon menee nuori, joka ei ole lukenut ruotsia, hänen tulisi joko ottaa lukiossa kolmas kieli tai jättää aiemmin aloittamansa toinen kieli (esim. saksa) kesken ja aloittaa ruotsilla. Toki Ruotsissa monet opiskelijat menettelevät niin, että peruskoulussa luettu kieli lopetetaan lukiossa ja yritetään helpottaa työtaakkaa valitsemalla jokin helpohko turistikieli sijaan. Kansan kielivarannon kannalta tässä tulee pientä tyhjäkäyntiä. Jos taas Suomessa kiellettäisiin kielten kesken jättäminen, päädyttäisiin siihen, että kaikilla, jotka eivät ole valinneet ruotsia peruskoulussa, on lukiossa kolme pakollista kieltä. Tämä taas painottaa kohtuuttomasti kieliä niiden kohdalla, jotka haluavat lukea paljon vaikkapa matemaattisia aineita, heistä moni on saanut nyt tingittyä kielistä eivätkä kielet monelle matemaatikolle kovin helppoja olekaan.
Ongelma ei siis ratkea sillä, että peruskouluun tulee vapaa kielivalinta ja lukioon jää pakkoruotsi - ongelmat vain monimutkaistuvat ja vaihtavat paikkaa.
Ruotsin mallin mukainen kieltenopetus olisi tässäkin paras vaihtoehto, siis vapaa kielivalinta, jossa peruskoulussa voi toisen kielen korvata tarvittaessa lisätunneilla äidinkielessä, kotikielessä tai englannissa ja lukiossa voi joko jatkaa peruskoulussa aloitettuja kieliä tai vaihtaa niitä.
Kansallishengen sotkeminen tähän kuvioon on vähintäänkin epärealistista - varsinkin kun suomalainen kansansielu on aina inhonnut järjettömiä pakkoja, joita vaihtuvat suurvallat on sille asettanut."Kansallishengen sotkeminen tähän kuvioon on vähintäänkin epärealistista - varsinkin kun suomalainen kansansielu on aina inhonnut järjettömiä pakkoja, joita vaihtuvat suurvallat on sille asettanut."
"MISSÄ SUOMEN SIELU ON ASUVA"
"Jo 1860-luvulla – Tukholman suuren teollisuusnäyttelyn yhteydessä – Suomessa keskusteltiin siitä millä eväin Suomen pitäisi osallistua näyttelyyn. Vuoden 1866 Tukholman näyttely oli Skandinaavinen, ja tämä herätti vastustusta suomenmielisissä piireissä. Oltiin sitä mieltä, ettei Suomella ollut Tukholmaan asiaa koska eiväthän suomalaiset kuuluneet tähän "kulttuurisfääriin"! Tähän ruotsinkieliset liberaalit Helsingfors Dagbladissa vastasivat vihaisesti että Suomi on kuulunut Ruotsiin 600 vuoden ajan, ja ellemme kuulu länteen, niin emme minnekään!
Ongelma oli siinä, että ruotsinkieliset liberaalit halusivat esitellä Suomen mahdollisimman modernina, länsimaisena teollisuusvaltiona, ja korostivat erityisesti Suomen poliittista autonomiaa. Suomenmielisille oli paljon tärkeämpää esitellä suomalaista kansallista kulttuuria tuhatvuotisine juurineen, läntisestä perinnöstä vapaana! Mutta samalla fennomaaneille oli hyvin tärkeää esittää Suomi sivistyneenä maana, kumotakseen 1870-luvun eurooppalaisten rotuoppien mukaiset käsitykset suomalaisista "lyhytkalloisena, valtion rakentamiseen kykenemättömänä" kansana. Tämä kahtiajako toisaalta poliittiseen ja toisaalta etnograafis-kulttuuriseen identiteettiin perustuu täysin eri käsityksiin siitä mikä on kansakunta. "
"Suomikin otti osaa lähes kaikkiin viime vuosisadan lopun näyttelyihin. Osallistuminen maailmannäyttelyihin oli alunperin, ja oikeastaan koko tämän periodin, liberaalien ruotsinkielisten teollisuuspiirien projekti. Asiasta keskusteltiin ja omia näyttelyjä haluttiin järjestää jo 1840-luvulla, mutta Suomen teollisuus – Topeliuksen sanoin – oli silloin vielä "paleleva lapsi kapaloissaan". Osallistumishalu oli kuitenkin kova Suomessa, ja niin sinne mentiinkin, aluksi (1851 ja 1862 Lontooseen) vain kynttilöillä, päreillä, siemenillä ja muutamalla rullalla puuvillakangasta."
http://www.tieteessatapahtuu.fi/297/smeds.html
Netti fennon motto: Eläköön päreet, kynttilät ja siemenet!- ei paluuta
Ankdam kirjoitti:
"Kansallishengen sotkeminen tähän kuvioon on vähintäänkin epärealistista - varsinkin kun suomalainen kansansielu on aina inhonnut järjettömiä pakkoja, joita vaihtuvat suurvallat on sille asettanut."
"MISSÄ SUOMEN SIELU ON ASUVA"
"Jo 1860-luvulla – Tukholman suuren teollisuusnäyttelyn yhteydessä – Suomessa keskusteltiin siitä millä eväin Suomen pitäisi osallistua näyttelyyn. Vuoden 1866 Tukholman näyttely oli Skandinaavinen, ja tämä herätti vastustusta suomenmielisissä piireissä. Oltiin sitä mieltä, ettei Suomella ollut Tukholmaan asiaa koska eiväthän suomalaiset kuuluneet tähän "kulttuurisfääriin"! Tähän ruotsinkieliset liberaalit Helsingfors Dagbladissa vastasivat vihaisesti että Suomi on kuulunut Ruotsiin 600 vuoden ajan, ja ellemme kuulu länteen, niin emme minnekään!
Ongelma oli siinä, että ruotsinkieliset liberaalit halusivat esitellä Suomen mahdollisimman modernina, länsimaisena teollisuusvaltiona, ja korostivat erityisesti Suomen poliittista autonomiaa. Suomenmielisille oli paljon tärkeämpää esitellä suomalaista kansallista kulttuuria tuhatvuotisine juurineen, läntisestä perinnöstä vapaana! Mutta samalla fennomaaneille oli hyvin tärkeää esittää Suomi sivistyneenä maana, kumotakseen 1870-luvun eurooppalaisten rotuoppien mukaiset käsitykset suomalaisista "lyhytkalloisena, valtion rakentamiseen kykenemättömänä" kansana. Tämä kahtiajako toisaalta poliittiseen ja toisaalta etnograafis-kulttuuriseen identiteettiin perustuu täysin eri käsityksiin siitä mikä on kansakunta. "
"Suomikin otti osaa lähes kaikkiin viime vuosisadan lopun näyttelyihin. Osallistuminen maailmannäyttelyihin oli alunperin, ja oikeastaan koko tämän periodin, liberaalien ruotsinkielisten teollisuuspiirien projekti. Asiasta keskusteltiin ja omia näyttelyjä haluttiin järjestää jo 1840-luvulla, mutta Suomen teollisuus – Topeliuksen sanoin – oli silloin vielä "paleleva lapsi kapaloissaan". Osallistumishalu oli kuitenkin kova Suomessa, ja niin sinne mentiinkin, aluksi (1851 ja 1862 Lontooseen) vain kynttilöillä, päreillä, siemenillä ja muutamalla rullalla puuvillakangasta."
http://www.tieteessatapahtuu.fi/297/smeds.html
Netti fennon motto: Eläköön päreet, kynttilät ja siemenet!Tule pois jo sieltä 1800-luvulta nykypäivään. Silloinkin kotimaasi Ruotsi oli luuseri kuten vuonna 1809 nähtiin.
- 15
Ankdam kirjoitti:
"Kansallishengen sotkeminen tähän kuvioon on vähintäänkin epärealistista - varsinkin kun suomalainen kansansielu on aina inhonnut järjettömiä pakkoja, joita vaihtuvat suurvallat on sille asettanut."
"MISSÄ SUOMEN SIELU ON ASUVA"
"Jo 1860-luvulla – Tukholman suuren teollisuusnäyttelyn yhteydessä – Suomessa keskusteltiin siitä millä eväin Suomen pitäisi osallistua näyttelyyn. Vuoden 1866 Tukholman näyttely oli Skandinaavinen, ja tämä herätti vastustusta suomenmielisissä piireissä. Oltiin sitä mieltä, ettei Suomella ollut Tukholmaan asiaa koska eiväthän suomalaiset kuuluneet tähän "kulttuurisfääriin"! Tähän ruotsinkieliset liberaalit Helsingfors Dagbladissa vastasivat vihaisesti että Suomi on kuulunut Ruotsiin 600 vuoden ajan, ja ellemme kuulu länteen, niin emme minnekään!
Ongelma oli siinä, että ruotsinkieliset liberaalit halusivat esitellä Suomen mahdollisimman modernina, länsimaisena teollisuusvaltiona, ja korostivat erityisesti Suomen poliittista autonomiaa. Suomenmielisille oli paljon tärkeämpää esitellä suomalaista kansallista kulttuuria tuhatvuotisine juurineen, läntisestä perinnöstä vapaana! Mutta samalla fennomaaneille oli hyvin tärkeää esittää Suomi sivistyneenä maana, kumotakseen 1870-luvun eurooppalaisten rotuoppien mukaiset käsitykset suomalaisista "lyhytkalloisena, valtion rakentamiseen kykenemättömänä" kansana. Tämä kahtiajako toisaalta poliittiseen ja toisaalta etnograafis-kulttuuriseen identiteettiin perustuu täysin eri käsityksiin siitä mikä on kansakunta. "
"Suomikin otti osaa lähes kaikkiin viime vuosisadan lopun näyttelyihin. Osallistuminen maailmannäyttelyihin oli alunperin, ja oikeastaan koko tämän periodin, liberaalien ruotsinkielisten teollisuuspiirien projekti. Asiasta keskusteltiin ja omia näyttelyjä haluttiin järjestää jo 1840-luvulla, mutta Suomen teollisuus – Topeliuksen sanoin – oli silloin vielä "paleleva lapsi kapaloissaan". Osallistumishalu oli kuitenkin kova Suomessa, ja niin sinne mentiinkin, aluksi (1851 ja 1862 Lontooseen) vain kynttilöillä, päreillä, siemenillä ja muutamalla rullalla puuvillakangasta."
http://www.tieteessatapahtuu.fi/297/smeds.html
Netti fennon motto: Eläköön päreet, kynttilät ja siemenet!15: "Kansallishengen sotkeminen tähän kuvioon on vähintäänkin epärealistista - varsinkin kun suomalainen kansansielu on aina inhonnut järjettömiä pakkoja, joita vaihtuvat suurvallat on sille asettanut."
Ankdam: "Netti fennon motto: Eläköön päreet, kynttilät ja siemenet!"
Meni hiukan ohi. Mihin vastasit?
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että koet olevasi "ruotsinkielinen liberaali" ja katsot, että Sinun Suomesi "on kuulunut Ruotsiin 600 vuoden ajan" ja rakennat suomalaisuutta tälle teemalle. Mutta oletko varma, että suomalaisuus on määriteltävissä näin kapeasti: "ellemme kuulu länteen [Skandinaviaan], niin emme minnekään!" - 13
Ankdam kirjoitti:
"Kansallishengen sotkeminen tähän kuvioon on vähintäänkin epärealistista - varsinkin kun suomalainen kansansielu on aina inhonnut järjettömiä pakkoja, joita vaihtuvat suurvallat on sille asettanut."
"MISSÄ SUOMEN SIELU ON ASUVA"
"Jo 1860-luvulla – Tukholman suuren teollisuusnäyttelyn yhteydessä – Suomessa keskusteltiin siitä millä eväin Suomen pitäisi osallistua näyttelyyn. Vuoden 1866 Tukholman näyttely oli Skandinaavinen, ja tämä herätti vastustusta suomenmielisissä piireissä. Oltiin sitä mieltä, ettei Suomella ollut Tukholmaan asiaa koska eiväthän suomalaiset kuuluneet tähän "kulttuurisfääriin"! Tähän ruotsinkieliset liberaalit Helsingfors Dagbladissa vastasivat vihaisesti että Suomi on kuulunut Ruotsiin 600 vuoden ajan, ja ellemme kuulu länteen, niin emme minnekään!
Ongelma oli siinä, että ruotsinkieliset liberaalit halusivat esitellä Suomen mahdollisimman modernina, länsimaisena teollisuusvaltiona, ja korostivat erityisesti Suomen poliittista autonomiaa. Suomenmielisille oli paljon tärkeämpää esitellä suomalaista kansallista kulttuuria tuhatvuotisine juurineen, läntisestä perinnöstä vapaana! Mutta samalla fennomaaneille oli hyvin tärkeää esittää Suomi sivistyneenä maana, kumotakseen 1870-luvun eurooppalaisten rotuoppien mukaiset käsitykset suomalaisista "lyhytkalloisena, valtion rakentamiseen kykenemättömänä" kansana. Tämä kahtiajako toisaalta poliittiseen ja toisaalta etnograafis-kulttuuriseen identiteettiin perustuu täysin eri käsityksiin siitä mikä on kansakunta. "
"Suomikin otti osaa lähes kaikkiin viime vuosisadan lopun näyttelyihin. Osallistuminen maailmannäyttelyihin oli alunperin, ja oikeastaan koko tämän periodin, liberaalien ruotsinkielisten teollisuuspiirien projekti. Asiasta keskusteltiin ja omia näyttelyjä haluttiin järjestää jo 1840-luvulla, mutta Suomen teollisuus – Topeliuksen sanoin – oli silloin vielä "paleleva lapsi kapaloissaan". Osallistumishalu oli kuitenkin kova Suomessa, ja niin sinne mentiinkin, aluksi (1851 ja 1862 Lontooseen) vain kynttilöillä, päreillä, siemenillä ja muutamalla rullalla puuvillakangasta."
http://www.tieteessatapahtuu.fi/297/smeds.html
Netti fennon motto: Eläköön päreet, kynttilät ja siemenet!Tervetuloa nykyisyyteen.
- svekofasismi
Ankdam kirjoitti:
"Kansallishengen sotkeminen tähän kuvioon on vähintäänkin epärealistista - varsinkin kun suomalainen kansansielu on aina inhonnut järjettömiä pakkoja, joita vaihtuvat suurvallat on sille asettanut."
"MISSÄ SUOMEN SIELU ON ASUVA"
"Jo 1860-luvulla – Tukholman suuren teollisuusnäyttelyn yhteydessä – Suomessa keskusteltiin siitä millä eväin Suomen pitäisi osallistua näyttelyyn. Vuoden 1866 Tukholman näyttely oli Skandinaavinen, ja tämä herätti vastustusta suomenmielisissä piireissä. Oltiin sitä mieltä, ettei Suomella ollut Tukholmaan asiaa koska eiväthän suomalaiset kuuluneet tähän "kulttuurisfääriin"! Tähän ruotsinkieliset liberaalit Helsingfors Dagbladissa vastasivat vihaisesti että Suomi on kuulunut Ruotsiin 600 vuoden ajan, ja ellemme kuulu länteen, niin emme minnekään!
Ongelma oli siinä, että ruotsinkieliset liberaalit halusivat esitellä Suomen mahdollisimman modernina, länsimaisena teollisuusvaltiona, ja korostivat erityisesti Suomen poliittista autonomiaa. Suomenmielisille oli paljon tärkeämpää esitellä suomalaista kansallista kulttuuria tuhatvuotisine juurineen, läntisestä perinnöstä vapaana! Mutta samalla fennomaaneille oli hyvin tärkeää esittää Suomi sivistyneenä maana, kumotakseen 1870-luvun eurooppalaisten rotuoppien mukaiset käsitykset suomalaisista "lyhytkalloisena, valtion rakentamiseen kykenemättömänä" kansana. Tämä kahtiajako toisaalta poliittiseen ja toisaalta etnograafis-kulttuuriseen identiteettiin perustuu täysin eri käsityksiin siitä mikä on kansakunta. "
"Suomikin otti osaa lähes kaikkiin viime vuosisadan lopun näyttelyihin. Osallistuminen maailmannäyttelyihin oli alunperin, ja oikeastaan koko tämän periodin, liberaalien ruotsinkielisten teollisuuspiirien projekti. Asiasta keskusteltiin ja omia näyttelyjä haluttiin järjestää jo 1840-luvulla, mutta Suomen teollisuus – Topeliuksen sanoin – oli silloin vielä "paleleva lapsi kapaloissaan". Osallistumishalu oli kuitenkin kova Suomessa, ja niin sinne mentiinkin, aluksi (1851 ja 1862 Lontooseen) vain kynttilöillä, päreillä, siemenillä ja muutamalla rullalla puuvillakangasta."
http://www.tieteessatapahtuu.fi/297/smeds.html
Netti fennon motto: Eläköön päreet, kynttilät ja siemenet!avoimesti freudenthalistista ajattelumaailmaa, jonka mukaan Suomi ei voi olla länsimaa ilman pakkoruotsia ja suomenkielisten nöyryyttäämistä skandinaavipropagandalla."Eläköön" skandinaaviset
rotuopit ja fasismi.Suomea ei tee länsimaalaiseksi edelleenkään pieni 300 000 ihmisen lellitelty
ruotsinkielinen vähemmistö, vaikka sinä harhoissasi haluaisit niin uskoa.Suurin osa sivistyksestämme
on peräisin Keski-Euroopasta eikä Ruotsista. 15 kirjoitti:
15: "Kansallishengen sotkeminen tähän kuvioon on vähintäänkin epärealistista - varsinkin kun suomalainen kansansielu on aina inhonnut järjettömiä pakkoja, joita vaihtuvat suurvallat on sille asettanut."
Ankdam: "Netti fennon motto: Eläköön päreet, kynttilät ja siemenet!"
Meni hiukan ohi. Mihin vastasit?
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että koet olevasi "ruotsinkielinen liberaali" ja katsot, että Sinun Suomesi "on kuulunut Ruotsiin 600 vuoden ajan" ja rakennat suomalaisuutta tälle teemalle. Mutta oletko varma, että suomalaisuus on määriteltävissä näin kapeasti: "ellemme kuulu länteen [Skandinaviaan], niin emme minnekään!""Meni hiukan ohi. Mihin vastasit? "
En vastannut mihinkään, nappasin aiheen käsitteestä "suomalainen kansansielu", teksti ei ollut omaani.
Myös sinun Suomesi kuului Ruotsiin 600 vuoden ajan vaikka yritätkin uskotella muuta (myös itsellesi).
Olemme samaa kansaa ero on todennäköisesti siinä että minä polveudun vanhasta suomalaisesta maata omistaneesta luokasta ja sivistyneistöstä ja sinun taustasi on toisenlainen.
Mille teemalle itse rakennat suomalaisuuden historian?svekofasismi kirjoitti:
avoimesti freudenthalistista ajattelumaailmaa, jonka mukaan Suomi ei voi olla länsimaa ilman pakkoruotsia ja suomenkielisten nöyryyttäämistä skandinaavipropagandalla."Eläköön" skandinaaviset
rotuopit ja fasismi.Suomea ei tee länsimaalaiseksi edelleenkään pieni 300 000 ihmisen lellitelty
ruotsinkielinen vähemmistö, vaikka sinä harhoissasi haluaisit niin uskoa.Suurin osa sivistyksestämme
on peräisin Keski-Euroopasta eikä Ruotsista.sen pakkoruotsisi?
Read my lipas: Pakkoruotsi EVVK!!- näin minulla
Ankdam kirjoitti:
"Tässä yritetään kompromissia: peruskoulussa voisi joku jäädä ilman ruotsia, mutta lukiossa ruotsi olisi must. Ehkä tämä olisi ensiaskel, vaikka vielä kaukana kielivapaudesta. "
Kompromissi olisi askel taaksepäin, nimittäin ruotsi on AINA ollut pakollista lukiossa.
Ennen peruskoulu-uudistusta vain kansakoulussa ei opiskeltu ruotsia, oppikoulussa se oli pakollinen aine aivan ensimmäiseltä luokalta alkaen.
Jos pakkoruotsi poistuisi peruskoulusta se olisi vain paluuta entiseen ja eriarvoisuuteen mutta ehkäpä tasapäistäminen, jolle ideologialle peruskoulu pohjautuu, olikin liian optimistinen tavoite, siltä se ainakin tämän palstan valossa vaikuttaa.ollut minulle ruotsi pakollinen oppikoulussa ensimmäisillä luokilla. Saksa tuli ensimmäiseltä luokalta.
Lukiossa ruotsi ja englanti. - dhkfjk
Ankdam kirjoitti:
"Kansallishengen sotkeminen tähän kuvioon on vähintäänkin epärealistista - varsinkin kun suomalainen kansansielu on aina inhonnut järjettömiä pakkoja, joita vaihtuvat suurvallat on sille asettanut."
"MISSÄ SUOMEN SIELU ON ASUVA"
"Jo 1860-luvulla – Tukholman suuren teollisuusnäyttelyn yhteydessä – Suomessa keskusteltiin siitä millä eväin Suomen pitäisi osallistua näyttelyyn. Vuoden 1866 Tukholman näyttely oli Skandinaavinen, ja tämä herätti vastustusta suomenmielisissä piireissä. Oltiin sitä mieltä, ettei Suomella ollut Tukholmaan asiaa koska eiväthän suomalaiset kuuluneet tähän "kulttuurisfääriin"! Tähän ruotsinkieliset liberaalit Helsingfors Dagbladissa vastasivat vihaisesti että Suomi on kuulunut Ruotsiin 600 vuoden ajan, ja ellemme kuulu länteen, niin emme minnekään!
Ongelma oli siinä, että ruotsinkieliset liberaalit halusivat esitellä Suomen mahdollisimman modernina, länsimaisena teollisuusvaltiona, ja korostivat erityisesti Suomen poliittista autonomiaa. Suomenmielisille oli paljon tärkeämpää esitellä suomalaista kansallista kulttuuria tuhatvuotisine juurineen, läntisestä perinnöstä vapaana! Mutta samalla fennomaaneille oli hyvin tärkeää esittää Suomi sivistyneenä maana, kumotakseen 1870-luvun eurooppalaisten rotuoppien mukaiset käsitykset suomalaisista "lyhytkalloisena, valtion rakentamiseen kykenemättömänä" kansana. Tämä kahtiajako toisaalta poliittiseen ja toisaalta etnograafis-kulttuuriseen identiteettiin perustuu täysin eri käsityksiin siitä mikä on kansakunta. "
"Suomikin otti osaa lähes kaikkiin viime vuosisadan lopun näyttelyihin. Osallistuminen maailmannäyttelyihin oli alunperin, ja oikeastaan koko tämän periodin, liberaalien ruotsinkielisten teollisuuspiirien projekti. Asiasta keskusteltiin ja omia näyttelyjä haluttiin järjestää jo 1840-luvulla, mutta Suomen teollisuus – Topeliuksen sanoin – oli silloin vielä "paleleva lapsi kapaloissaan". Osallistumishalu oli kuitenkin kova Suomessa, ja niin sinne mentiinkin, aluksi (1851 ja 1862 Lontooseen) vain kynttilöillä, päreillä, siemenillä ja muutamalla rullalla puuvillakangasta."
http://www.tieteessatapahtuu.fi/297/smeds.html
Netti fennon motto: Eläköön päreet, kynttilät ja siemenet!Ankka pien,
Rva Smeds edustaa suomenruotsalaista maailmankäsitystä. Häneltä ei odotetekaan muunlaista historian kuvausta.
Suomalainen kertoo historian ihan toisella tavalla.
On hyvä, jos kykenee näkemään asian siten, ettei ole vain yhtä kertomusta.
Tämä on myös heikkoutesi keskusteltaessa. Et hyväksy että suomalaiset ajattelevat toisella tavalla. - dfhdkd
Ankdam kirjoitti:
"Meni hiukan ohi. Mihin vastasit? "
En vastannut mihinkään, nappasin aiheen käsitteestä "suomalainen kansansielu", teksti ei ollut omaani.
Myös sinun Suomesi kuului Ruotsiin 600 vuoden ajan vaikka yritätkin uskotella muuta (myös itsellesi).
Olemme samaa kansaa ero on todennäköisesti siinä että minä polveudun vanhasta suomalaisesta maata omistaneesta luokasta ja sivistyneistöstä ja sinun taustasi on toisenlainen.
Mille teemalle itse rakennat suomalaisuuden historian?Minäkin polveudun vanhasta suomalaisesta suurtalonpoikasuvusta. Esi-isäni kuului joukkoon, joka vaati suomenkielen julistamista viralliseksi kieleksi ja 1800-luvun puolivälissä.
Olen HYVIN ylpeä suomalaisesta talonpoikaissuvustani.
Olet aikaisemmin kertonut suomenkielisistä sukujuuristasi. Kutsut sivistyksksi sitä että he vaihtovat kielen ruotsiksi.
Ei kielenvaihto sivistystä ollut silloin eikä se ole sitä tänään.
Vaikuttaa siltä, että halveksit suomalaisia talonpoikia heidän kielensä vuoksi. - Tapio Rautalapio
Ankdam kirjoitti:
sen pakkoruotsisi?
Read my lipas: Pakkoruotsi EVVK!!Ajatuksesi sopii 1700-1800 luvun vaihteeseen, silloin niillä oli vielä kannatusta
dfhdkd kirjoitti:
Minäkin polveudun vanhasta suomalaisesta suurtalonpoikasuvusta. Esi-isäni kuului joukkoon, joka vaati suomenkielen julistamista viralliseksi kieleksi ja 1800-luvun puolivälissä.
Olen HYVIN ylpeä suomalaisesta talonpoikaissuvustani.
Olet aikaisemmin kertonut suomenkielisistä sukujuuristasi. Kutsut sivistyksksi sitä että he vaihtovat kielen ruotsiksi.
Ei kielenvaihto sivistystä ollut silloin eikä se ole sitä tänään.
Vaikuttaa siltä, että halveksit suomalaisia talonpoikia heidän kielensä vuoksi."Vaikuttaa siltä, että halveksit suomalaisia talonpoikia heidän kielensä vuoksi."
Ja mikäköhän siihen mahtaa viitata? Miksi ihmeessä halveksisin suomalaisia talonpoikia heidän kielensä vuoksi? Onpa erikoinen väittämä!!
"Olet aikaisemmin kertonut suomenkielisistä sukujuuristasi."
En ole kertonut suomenKIELISISTÄ sukujuuristani vaan kertonut että sukuni on täysin suomalaista vaikka puhunkin ruotsia ja myös että oman sukuhaarani kotikieli on aina ollut ruotsi tai pikemminkin he ovat kautta vuosisatojen olleet kaksikielisiä.
En minä tiedä että kukaan sukulaiseni olisi koskaan "kieltä vaihtanut", ensimmäinen sukunimeäni kantanut henkilö lähti kotoaan Varsinais-Suomesta Tukholmaan palvelemaan maataan ja kuningastaan ja uskoisin että hän jo lähtiessään osasi sekä suomea että ruotsia kuten sen ajan kouluja käyneet täällä Itä Ruotsin puolella yleensä osasivat.
Heikki Tala on kanssasi eri mieltä tuosta kielenvaihtoasiasta, hän ei pidä kielen vaihtamista sivistymättömänä, ainakaan niiden fennomaanien kielen vaihtamista jotka vaihtoivat nimensä ja kielensä silloin suurimman kansallisromanttisen huuman roihutessa. Oma sukuni ei tosin niihin nimenvaihtotalkoisiin osallistunut vaikka fennomaaneja olivatkin.- 16
Ankdam kirjoitti:
"Meni hiukan ohi. Mihin vastasit? "
En vastannut mihinkään, nappasin aiheen käsitteestä "suomalainen kansansielu", teksti ei ollut omaani.
Myös sinun Suomesi kuului Ruotsiin 600 vuoden ajan vaikka yritätkin uskotella muuta (myös itsellesi).
Olemme samaa kansaa ero on todennäköisesti siinä että minä polveudun vanhasta suomalaisesta maata omistaneesta luokasta ja sivistyneistöstä ja sinun taustasi on toisenlainen.
Mille teemalle itse rakennat suomalaisuuden historian?"Myös sinun Suomesi kuului Ruotsiin 600 vuoden ajan vaikka yritätkin uskotella muuta (myös itsellesi)."
En toki yritä uskotella muuta. Minun esivanhempani vain ovat eläneet täällä ainakin pari tuhatta vuotta - heissä voi olla suomessa asuneiden heimojen ohella germaaneja, baltteja, saamelaisia ja itämerensuomalaisia.
"Olemme samaa kansaa ero on todennäköisesti siinä että minä polveudun vanhasta suomalaisesta maata omistaneesta luokasta ja sivistyneistöstä ja sinun taustasi on toisenlainen."
Niin, kirkonkirjojen ja sukutarinoiden maailmassa tosiaankin omat esivanhempani ovat pientalollisia, uudisraivaajia, huutolaisia, seppiä, sotilaita ja kiertokoulun opettajia, saarnaajia ja suurten lapsikatraiden äitejä, kyläkätiöitä ja pienkäsityöläisiä - koko elämän kirjo, suomen kielellä ja satoja, satoja vuosia syvälle kalevalaiseen historiaan.
Sinäkin tunnet sen historian kirjoistasi muttet ehkä sydämelläsi.
"Mille teemalle itse rakennat suomalaisuuden historian?"
Tunnustan sen moninaisuuden. Olen intohimoisia hämäläisiä - poikani huoleton karjalainen - hänen lapsissaan voi jo virrata somaliverta. Suomalaisuus on tulevaisuutta, ei vain historiaa. näin minulla kirjoitti:
ollut minulle ruotsi pakollinen oppikoulussa ensimmäisillä luokilla. Saksa tuli ensimmäiseltä luokalta.
Lukiossa ruotsi ja englanti.Ehkä muistan väärin kumpi alkoi ensimmäiseltä ja kumpi minulla toiselta.. Olet ilmeisesti vanhempaa ikäluokkaa koska olet lukenut pitkän saksan. Oman kouluaikanani meikäläiset luki aina pitkää englantia ja lähes kaikki suomenkieliset (ainakin ne jotka minä tunsin) lukivat pitkää saksaa.
16 kirjoitti:
"Myös sinun Suomesi kuului Ruotsiin 600 vuoden ajan vaikka yritätkin uskotella muuta (myös itsellesi)."
En toki yritä uskotella muuta. Minun esivanhempani vain ovat eläneet täällä ainakin pari tuhatta vuotta - heissä voi olla suomessa asuneiden heimojen ohella germaaneja, baltteja, saamelaisia ja itämerensuomalaisia.
"Olemme samaa kansaa ero on todennäköisesti siinä että minä polveudun vanhasta suomalaisesta maata omistaneesta luokasta ja sivistyneistöstä ja sinun taustasi on toisenlainen."
Niin, kirkonkirjojen ja sukutarinoiden maailmassa tosiaankin omat esivanhempani ovat pientalollisia, uudisraivaajia, huutolaisia, seppiä, sotilaita ja kiertokoulun opettajia, saarnaajia ja suurten lapsikatraiden äitejä, kyläkätiöitä ja pienkäsityöläisiä - koko elämän kirjo, suomen kielellä ja satoja, satoja vuosia syvälle kalevalaiseen historiaan.
Sinäkin tunnet sen historian kirjoistasi muttet ehkä sydämelläsi.
"Mille teemalle itse rakennat suomalaisuuden historian?"
Tunnustan sen moninaisuuden. Olen intohimoisia hämäläisiä - poikani huoleton karjalainen - hänen lapsissaan voi jo virrata somaliverta. Suomalaisuus on tulevaisuutta, ei vain historiaa.intohimoinen, aito stadilainen. Kahdella kielellä elänyt koko elämäni, pitkän sillan paremmalla puolella ja vereni on punaista A rh .
- 16
Ankdam kirjoitti:
intohimoinen, aito stadilainen. Kahdella kielellä elänyt koko elämäni, pitkän sillan paremmalla puolella ja vereni on punaista A rh .
"intohimoinen, aito stadilainen. Kahdella kielellä elänyt koko elämäni, pitkän sillan paremmalla puolella ja vereni on punaista A rh . "
Aivan yhtä hyvää ja punaista verta kuin omanikin :)
Minulla ei ole mitään kaksikielisiä suomalaisia vastaan, ei edes yksikielisen ruotsinkielisiä ahvenanmaalaisia vastaan.
Haluan vain oikeutta erilaisille suomalaisille identiteeteille, myös suomenkielisille. - vain vajakki
Ankdam kirjoitti:
intohimoinen, aito stadilainen. Kahdella kielellä elänyt koko elämäni, pitkän sillan paremmalla puolella ja vereni on punaista A rh .
intohimoinen, aito stadilainen
stadi tarkoittaa kaupunkia ei helsinkiä
http://sanakirja.hakkeri.net/slangi - uutelias.
Ankdam kirjoitti:
intohimoinen, aito stadilainen. Kahdella kielellä elänyt koko elämäni, pitkän sillan paremmalla puolella ja vereni on punaista A rh .
"vereni on punaista A rh ."
Mitä merkitsee A rh kielikeskustelun yhteydessä?
Määräytyykö veri kielen mukaan?
Minkä merkkinen on fennon veri? - dfhdfjl
Ankdam kirjoitti:
"Vaikuttaa siltä, että halveksit suomalaisia talonpoikia heidän kielensä vuoksi."
Ja mikäköhän siihen mahtaa viitata? Miksi ihmeessä halveksisin suomalaisia talonpoikia heidän kielensä vuoksi? Onpa erikoinen väittämä!!
"Olet aikaisemmin kertonut suomenkielisistä sukujuuristasi."
En ole kertonut suomenKIELISISTÄ sukujuuristani vaan kertonut että sukuni on täysin suomalaista vaikka puhunkin ruotsia ja myös että oman sukuhaarani kotikieli on aina ollut ruotsi tai pikemminkin he ovat kautta vuosisatojen olleet kaksikielisiä.
En minä tiedä että kukaan sukulaiseni olisi koskaan "kieltä vaihtanut", ensimmäinen sukunimeäni kantanut henkilö lähti kotoaan Varsinais-Suomesta Tukholmaan palvelemaan maataan ja kuningastaan ja uskoisin että hän jo lähtiessään osasi sekä suomea että ruotsia kuten sen ajan kouluja käyneet täällä Itä Ruotsin puolella yleensä osasivat.
Heikki Tala on kanssasi eri mieltä tuosta kielenvaihtoasiasta, hän ei pidä kielen vaihtamista sivistymättömänä, ainakaan niiden fennomaanien kielen vaihtamista jotka vaihtoivat nimensä ja kielensä silloin suurimman kansallisromanttisen huuman roihutessa. Oma sukuni ei tosin niihin nimenvaihtotalkoisiin osallistunut vaikka fennomaaneja olivatkin.Ja niin kiekui kukko kolmannen kerran.
Voi sua hassua pikku ankkaa.
Itseasiassa tunnustan kuuluvani väärään kieliryhmään. Ei ole fondeja kustantamassa kirjoitteluani palstalla. Voi voi.
On vain jaksettava elää.
Kirjoitelmiesi lukeminen kuitenkin piristää köyhän ihmisen arkea. Jopa nauramaan pistää.
Joten kiitti oikein paljon. - pakkoruotsi pois!
Ankdam kirjoitti:
"Tässä yritetään kompromissia: peruskoulussa voisi joku jäädä ilman ruotsia, mutta lukiossa ruotsi olisi must. Ehkä tämä olisi ensiaskel, vaikka vielä kaukana kielivapaudesta. "
Kompromissi olisi askel taaksepäin, nimittäin ruotsi on AINA ollut pakollista lukiossa.
Ennen peruskoulu-uudistusta vain kansakoulussa ei opiskeltu ruotsia, oppikoulussa se oli pakollinen aine aivan ensimmäiseltä luokalta alkaen.
Jos pakkoruotsi poistuisi peruskoulusta se olisi vain paluuta entiseen ja eriarvoisuuteen mutta ehkäpä tasapäistäminen, jolle ideologialle peruskoulu pohjautuu, olikin liian optimistinen tavoite, siltä se ainakin tämän palstan valossa vaikuttaa.Pakkoruotsi pois kouluista, kaikilta kaikilta koulutuksen tasoilta! Se on must! Ja heti!
- Suomi suomalaisilla
Kehitys kulkee jatkuvasti kohti suomenkielen vahvistumista kotimaassamme SUOMESSA.
- tfyetryre
Ihmettelen sitä, ettei Suomessa puhuta enemmän mahdollisuudesta opiskella viroa. Meillähän on äidinkielen opettajilla pakollisena viron perusteet, joten varsin pienellä panostuksella osa heistä pystyisi/haluaisi opettaa myös viroa. Kyse olisi lähinnä puhekielen perusteista peruskoulussa. Osa suomalaisista kenties saisi näin pohjan nimenomaan painottaa yhteyksiä Balttiaan.
- afssgdhfj
tfyetryre kirjoitti:
Ihmettelen sitä, ettei Suomessa puhuta enemmän mahdollisuudesta opiskella viroa. Meillähän on äidinkielen opettajilla pakollisena viron perusteet, joten varsin pienellä panostuksella osa heistä pystyisi/haluaisi opettaa myös viroa. Kyse olisi lähinnä puhekielen perusteista peruskoulussa. Osa suomalaisista kenties saisi näin pohjan nimenomaan painottaa yhteyksiä Balttiaan.
Kieli- ja kulttuuriyhteistyö Viron kanssa on A ja O.
Kunhan päästään eroon ruotsalaiskansallisuutta korostavasta Virkkusesta, voidaan Perussuomalaisten avulla saada Suomeen kulttuuriministeri, joka suosii oman kansan kulttuuria, ei naapurimaan.
Kokoomus on ruotsalaisnationalisten valtaama ja tuhoaa suomalaisen kulttuurin, koulun.
- Erkko setä Hitler
Mitä suuryrityksiä? Ihan suomeksi ja venäjäksi ne niitä johti ennen sotia ja sotien jälkeen. Tuskin sisällissodan jälkeen ja suuren laman aikaan Suomessa edes oli mitään suuryrityksiä.
Taas Bonnierin rasistinen juutalainen suomalaisvastainen media puhuaa paskaa. Mikäpä yllätys! EK:n historian valossa sen kannanotto pakkoruotsiin on niin merkittävä. Siis vielä 1927 sitä johdettiin ruotsiksi! Se kertoo juuri siitä, mitä olen moneen kertaan sanonut - ruotsinkielisten täysin kohtuutonta valtaa Suomessa. Onneksi tuo Lönruutti sanoo, että peruskoulussa ei ruotsia tarvita. Toisaalta suomalaiset nuoret ovat jo kauan sitten päättäneet, että Suomessa ei ruotsia tarvita - se on todella syvällä asenteissa eikä sitä pysty Ahtisaari, ei Lipponen, eikä kukaan muukaan pakkoruotsittaja enää muuttamaan.
Muutama vuosi sitten Blåfelt kirjoitti Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla "Pienen pieni uutinen", jolla hän kuvaili suomalaisten huippupoliitikkojen ja talouselämän johtajien muuttunutta suhtautumista ruotsalaisiin kollegoihinsa - kieli oli vaihtunut englanniksi. Niinhän me menettelemme kaikkien muidenkin vieraiden maiden kanssa - joko lingua franca englanti tai sitten tulkki. Suomen ja Ruotsin hallitusten juhliessa Suomen pääsyä eroon Ruotsin ikeestä käytössä oli ensimmäistä kertaa simultaanitulkkaus suomi-ruotsi.
Näin se vain nyt etenee!- 176-1!
Ensiksi sanotaan, että pakkoruotsi pois ja sitten kannatetaan sitä. Ei kaikkien ylioppilaiden tarvitse osata ruotsia. Maailmassa on NIIN paljon hyödyllisiä kieliä.
Lukolaiset ovat liittonsa kautta tuoneet mielipiteensä julki harvinaisen selvästi.- 22
Kyse lukioruotsissa onkin suomenruotsalaisen kulttuurin säilyttämisestä osana "sivistystä" - eli yleiskulttuurina. Mikäli pakollinen ruotsi poistuisi myös lukioista, vähenisi ruotsinkielisen kulttuurin teoreettinen vastaanottajakunta Suomessa oleellisesti. Samalla alkaisi syntyä "aitosuomalainen" kulttuurintekijöiden joukko, joka ei olisi koskaan opiskellut ruotsin kieltä. Se olisi täällä uutta ja - se muuttaisi suomen kielistä kulttuuria ja samalla koko Suomea.
- 22
22 kirjoitti:
Kyse lukioruotsissa onkin suomenruotsalaisen kulttuurin säilyttämisestä osana "sivistystä" - eli yleiskulttuurina. Mikäli pakollinen ruotsi poistuisi myös lukioista, vähenisi ruotsinkielisen kulttuurin teoreettinen vastaanottajakunta Suomessa oleellisesti. Samalla alkaisi syntyä "aitosuomalainen" kulttuurintekijöiden joukko, joka ei olisi koskaan opiskellut ruotsin kieltä. Se olisi täällä uutta ja - se muuttaisi suomen kielistä kulttuuria ja samalla koko Suomea.
Voin kuvitella, miten esimerkiksi suomalainen teatteriala monipuolistuu, kun tekijöiden taustat rikastavat toisiaan: muutama on painottanut skandinaavista kirjallisuutta, jollakin on vahva afrikkalainen tausta ja yksi on perhehtynyt saksankieliseen perinteeseen, toinen latinokulttuuriin, kolmas slaavilaisuuteen - se oikeasti avartaisi suomalaista kulttuurimaisemaa. Skandinaviassa voidaan elää maailmankylässä eri tavoin kuin meillä, jossa ovi täytyy ensin käydä avaamassa Skandinavian kielialueelle.
- jåååå
"Kansainvälisillä areenoilla kannattaa operoida pohjoismaisten kollegojen kanssa yhteisellä salakielellä."
Juuri niin, salakielellä, jota ei kunnolla ymmärretä. Usemmaltakin taholta on todettu "skandinaaviskan" käytön hankaluudet. Kyllä sillä voi ilmoista puhua, mutta tärkeistä asioista puhutaan englanniksi. Miksi suomalaisten pitäisi uhrata hirmuinen määrä tunteja oppiakseen kieltä, jolla voi keskustellä säästä?
Ei ole mitään pohjoismaiden yhteistä kieltä. Se on vain RKP:n oma harhakuvitelma.- Jookosta joo
Se on tosi salakieltä. Tanskalainen ei ymmärrä sitä.! Norjalainen ei ymmärrä sitä.! Islantilainen ei ymmärrä sitä.! Siinä teille yhteinen salakieli svenska svenska. heh..heh.. Tehdään pakolliseksi pohjoismaiseksi kieleksi finlandsvenska siinä on vasta salakielien äiti..!!!
- norski tulloo
Jookosta joo kirjoitti:
Se on tosi salakieltä. Tanskalainen ei ymmärrä sitä.! Norjalainen ei ymmärrä sitä.! Islantilainen ei ymmärrä sitä.! Siinä teille yhteinen salakieli svenska svenska. heh..heh.. Tehdään pakolliseksi pohjoismaiseksi kieleksi finlandsvenska siinä on vasta salakielien äiti..!!!
Saksalaiset hallitsevat Tanskaa joten siellä pärjää saksalla. Islanti on konkurssissa kuten Kreikka. Ruotsi maahanmuuttajia täynnä joten pärjää englannilla ja suomella.
Norja kun öljyvarat loppuu niin loppuu vahva talous. - koittanut ja
koittanut kysyä norjalaisilta, tanskalaisilta ja ruotsalaisilta kyseisestä "nordiskasta ja skandinaaviskasta" ja missä sitä voisi opiskella.
Minä olen hämmästynyt, sillä kukaan ei ole kuullutkaan moisista kielistä ja kukaan ei tiedä missä niitä voisi opiskella.
Voi voi. Suomen paskakielinen minikansanryhmä eli Suomen ruotsalainen vähemmistö kuitenkin sellaisesta puhuu ja kirjoittelee.
Jos se onkin vain uni tai suunniteltu valhe.
- ankkahörhö
saada kielipoliittisen "orgasmin", kun joku puusilmäinen 1800-luvulle jämähtänyt svekomaani alkoi taas suu vaahdossa puolustaa pakkoruotsia.Kirjoittaja teki myös todella pahan virheen sanoessaan ruotsia salakieleksi, koska ruotsi ei ole missään nimessä salakieli, sillä ruotsia ymmärtää ainakin jonkin verran norjalaiset, ja tanskalaiset ja alkeellisella tasolla hieman myös islantilaiset, mutta oikea salakieli on tietenkin suomi, koska se ei kuulu edes suureen indoeurooppalaiseen kielikuntaa mihin ruotsi kielenä kuuluu.Myöskään perustetta, että Suomen joitain suuryrityksiä johdettiiin joskun vuonnna kivi ja keppi ruotsiksi ei ole myöskään mikään
peruste pakkoruotsille.- kohta katkeaa...
Iltalehti on ruotsalaisessa omistuksessa ja siellä määräävät suomenruotsalaisten firmojen mainostarpeet.
Pääkirjoituksessa toimittajariepu ei voi ohittaa realiteetteja, mutta hänen täytyy yrittää osoittaa "oikeaa" asennetta.
Ruotsi yritysten "salakieli"? Hih. Ettäkö siellä vaihdettaisiin ruotsiin, kun ei haluta että "muut" kuulevat? Hihhii.
Suomenkieliset nuolijalehdet yrittävätkaikin tavoin tuottaa "kielipoliittisia orgasmeja". EK:ssa tiedetään, miten asia oikeasti on, mutta rkp runkkaa vaan. - S.A.V:O
kohta katkeaa... kirjoitti:
Iltalehti on ruotsalaisessa omistuksessa ja siellä määräävät suomenruotsalaisten firmojen mainostarpeet.
Pääkirjoituksessa toimittajariepu ei voi ohittaa realiteetteja, mutta hänen täytyy yrittää osoittaa "oikeaa" asennetta.
Ruotsi yritysten "salakieli"? Hih. Ettäkö siellä vaihdettaisiin ruotsiin, kun ei haluta että "muut" kuulevat? Hihhii.
Suomenkieliset nuolijalehdet yrittävätkaikin tavoin tuottaa "kielipoliittisia orgasmeja". EK:ssa tiedetään, miten asia oikeasti on, mutta rkp runkkaa vaan.Pala palata, askel askeleelta murramme pakkoruotsin ikeen ja poistamme sen lastemme niskasta.
Peruskoulut ensin, sitten lukiot.
Vapaaehtoisuus on ainoa tie kielivalinnoissa!
- Pois pakkoruotsi!
Niinpä, maailma muuttuu ja me sen mukana.
Ei kannata jäädä menneisyyden vangiksi.
Eurooppa on menossa kohti liittovaltiota,
joten pohjoismainen viiteryhmä menettää merkitystään.
Ja suomalaisethan tunnetaan suomen kielestä,
ei ruotsista.
Suomi on virallinen kieli EUssa, mutta ei Skandinaviassa.- luutakaisa
Kun suomenkieliset lähtivät Eurooppaan 1800-luvulla esittelemään kynttilöitä, päreitä, siemeniä ja muutamia rullia puuvillakangasta, se kuvaa sitä miten suomenkielinen kansa oli jätetty vaille koulutusta ja sivistystystä, kun niitä järjestettiin vain ruotsin kielellä. Ankdam, sinun pitäisi hävetä ja pyytää anteeksi suomenkielisiltä sitä että nämä joutuivat palvelemaan kruunua ja maksamaan veroja, mutta kruunu unohti heidän omakieliset tarpeensa kylmästi.
Kun sinä kerskut ruotsinkielisen sukusi sivistyneisyydellä ja korkeilla asemilla, se herättää minussa syvää inhoa ja vastenmielisyyttä. Ruotsin kruunun virkamiehet saivat kuninkaan luvalla riistää ja alistaa suomenkielistä kansaa ja kerätä rikkauksia ja hankkia sivistystä omalla kielellään. Se oli satojen vuosien aikaista apartheidia Suomessa.
Upeaa että suomenkielinen kansa on noussut tuon nöyryytyksen alta ja lähtenyt rohkeasti liikkeelle, aluksi vaikka vain päreiden ja siemenien esittelyyn! Heitä ihailen paljon enemmän kuin ruotsinkielistä eliittiä.
Ja varmaa on että viimeisetkin apartheidin rippeet karistetaan niskastamme ennen pitkää! Pakkoruotsin ja teeskennellyn kaksikielisyyden poistaminen ei ole taantumista, vaan eteenpäinmenoa ja tavallisen kansan arvon ja kielen ja tarpeiden tunnustamista, kuten oli aikoinaan latinan käytön lopettaminen kansankirkon jumalanpalveluskielenä.
Totisesti, ruotsin tai latinan osaaminen eivät enää kuulu tämän päivän yleissivistykseen. Vai onko Ruotsissa pakollista opiskella suomea ja latinaa peruskoulussa? - S.A.V.O
luutakaisa kirjoitti:
Kun suomenkieliset lähtivät Eurooppaan 1800-luvulla esittelemään kynttilöitä, päreitä, siemeniä ja muutamia rullia puuvillakangasta, se kuvaa sitä miten suomenkielinen kansa oli jätetty vaille koulutusta ja sivistystystä, kun niitä järjestettiin vain ruotsin kielellä. Ankdam, sinun pitäisi hävetä ja pyytää anteeksi suomenkielisiltä sitä että nämä joutuivat palvelemaan kruunua ja maksamaan veroja, mutta kruunu unohti heidän omakieliset tarpeensa kylmästi.
Kun sinä kerskut ruotsinkielisen sukusi sivistyneisyydellä ja korkeilla asemilla, se herättää minussa syvää inhoa ja vastenmielisyyttä. Ruotsin kruunun virkamiehet saivat kuninkaan luvalla riistää ja alistaa suomenkielistä kansaa ja kerätä rikkauksia ja hankkia sivistystä omalla kielellään. Se oli satojen vuosien aikaista apartheidia Suomessa.
Upeaa että suomenkielinen kansa on noussut tuon nöyryytyksen alta ja lähtenyt rohkeasti liikkeelle, aluksi vaikka vain päreiden ja siemenien esittelyyn! Heitä ihailen paljon enemmän kuin ruotsinkielistä eliittiä.
Ja varmaa on että viimeisetkin apartheidin rippeet karistetaan niskastamme ennen pitkää! Pakkoruotsin ja teeskennellyn kaksikielisyyden poistaminen ei ole taantumista, vaan eteenpäinmenoa ja tavallisen kansan arvon ja kielen ja tarpeiden tunnustamista, kuten oli aikoinaan latinan käytön lopettaminen kansankirkon jumalanpalveluskielenä.
Totisesti, ruotsin tai latinan osaaminen eivät enää kuulu tämän päivän yleissivistykseen. Vai onko Ruotsissa pakollista opiskella suomea ja latinaa peruskoulussa?Pakkoruotsin poistaminen on 2011 vaaliteema, ja me sivistyneet vanhemmat olemme sen velkaa lapsillemme että taistelemme iljettävän ruotsin pakkovallan viimeisen rippeen, pakkoruotsin, pois lastemme niskasta!
rkp:läiset isänmaanpetturit ja vieraan valtion ihailijat lakaistaan 2011 vaalien jälkeen sinne nurkkaan mihin kuuluvatkin!
- Helppohan se oli
ruotsin kielellä johtaa, kun ensin oli väkivalloin anastettu suomalaisilta teollisuutee mahdollistavat koskipaikat ja kalastusalueet.
"Vasta 1927 EK:n edeltäjä Teollisuusliitto vaihtoi suomen pöytäkirjakielekseen. Monia suuryrityksiämme johdettiin kauan ruotsiksi."
Alkaa johtokielet pakon sanelemana muuttumaan englanniksi. Ruotsin kieli haisee vain pahemmalta ja pahemmalta, kunnes Suomen kansa avaa ikkunat ja haju poistuu sille kuuluvaan asemaan luonnollisella tavalla. Ja arvatkaapa mitä? Se vain oitis lakkaa haisemasta.- jktt
Ajattele, jonnekin Mänttään perustettiin ruotsinkielinen kansakoulu, jotta paperitehtaan johtajien lapset saivat opiskella omalla kielellään. Viis suomenkielisten tarpeista!
- Hämmästys
jktt kirjoitti:
Ajattele, jonnekin Mänttään perustettiin ruotsinkielinen kansakoulu, jotta paperitehtaan johtajien lapset saivat opiskella omalla kielellään. Viis suomenkielisten tarpeista!
muka ollut suomenkielistä kansakoulua?
jktt kirjoitti:
Ajattele, jonnekin Mänttään perustettiin ruotsinkielinen kansakoulu, jotta paperitehtaan johtajien lapset saivat opiskella omalla kielellään. Viis suomenkielisten tarpeista!
"Ajattele, jonnekin Mänttään perustettiin ruotsinkielinen kansakoulu, jotta paperitehtaan johtajien lapset saivat opiskella omalla kielellään. Viis suomenkielisten tarpeista!"
- jktt
Ankdam kirjoitti:
"Ajattele, jonnekin Mänttään perustettiin ruotsinkielinen kansakoulu, jotta paperitehtaan johtajien lapset saivat opiskella omalla kielellään. Viis suomenkielisten tarpeista!"
Mäntässä ruotsinkielinen tehtaanjohto ja herrasväki eristäytyi omiin ruotsinkielisiin piireihinsä ja tietenkin heidän lapsiaan opetettiin ruotsiksi, heillä oli oma ruotsinkielinen koulunsa.
jktt kirjoitti:
Mäntässä ruotsinkielinen tehtaanjohto ja herrasväki eristäytyi omiin ruotsinkielisiin piireihinsä ja tietenkin heidän lapsiaan opetettiin ruotsiksi, heillä oli oma ruotsinkielinen koulunsa.
"Mäntässä ruotsinkielinen tehtaanjohto ja herrasväki eristäytyi omiin ruotsinkielisiin piireihinsä ja tietenkin heidän lapsiaan opetettiin ruotsiksi, heillä oli oma ruotsinkielinen koulunsa. "
"Kansakoulussa kukin sai opiskella omalla äidinkielellään, mikä oli merkittävä parannus erityisesti suomenkieliselle väestölle."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu
Olet siis sitä mieltä että oikeus opiskella omalla äidinkielellä olisi tullut olla vain suomenkielisillä?
Aika härskiä!- Trotjänare
Ankdam kirjoitti:
"Ajattele, jonnekin Mänttään perustettiin ruotsinkielinen kansakoulu, jotta paperitehtaan johtajien lapset saivat opiskella omalla kielellään. Viis suomenkielisten tarpeista!"
Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään v. 1856.
Heikki Myyryläinen 1998:
(...) "1870-luvun puolivälissä suomenkielisiä yliopistoon johtavia valtion oppikouluja oli vain kolme, Jyväskylän ja Hämeenlinnan koulujen lisäksi oli Kuopioon perustettu vuonna 1873 suomenkielinen lyseo. Ruotsinkielisiä lyseoita sen sijaan oli kahdeksan. Ruotsinkielisten korkeiden viranomaisten vastustuksesta suomenkielisiä kouluja kohtaan on esimerkkinä se, että jopa Mikkelin lyseo perustettiin vuonna 1872 ruotsinkieliseksi.
Vasta 1880-luvun alussa valtiovallan suhtautuminen suomenkieliseen oppikouluun tuli suopeaksi, suurelta osin G. Z. Yrjö-Koskisen ansiosta. Yksityisten koulujen valtionapu turvattiin vuonna 1884 ja uusien oppikoulujen perustaminen tapahtui siitä pitäen niin, että koulu alettiin yksityisenä yhteiskouluna, jonka valtio myöhemmin sai ottaa haltuunsa. Autonomian ajan lopussa yli puolet oppikouluista oli yhä yksityiskouluja. Etenkin suomenkielinen Suomi perusti yksityisiä kouluja, koska oppikoulutietä pidettiin valtatienä pyrittäessä saamaan suomalaiskansalliselle liikkeelle voimia maan hallinnossa ja kulttuurielämässä. Suomenkielisten oppikoulujen määrä ohitti 1890-luvulla ruotsinkielisten määrän, mutta jo edellisellä vuosikymmenellä suomenkielisten koulujen oppilasmäärä oli noussut ruotsinkielisten ohi ja kaksinkertaistui 1900-luvun alussa." (...)
Koululaitoksen historia on värikästä, kansakoulut tuliovat pakollisiksi vasta joskus 1920-luvulla, ja joka paikkakunnalla on omat tarinansa. Esim. Suomalaisuuden liiton perustajan Johannes Linnankosken (Vihtori Peltonen) ansiosta saatiin Itä-Uudellemaalle 1900-luvun taitteessa suomenkielisiä kansakouluja ja Porvooseen suomenkielinen oppikoulu. Ne tarinat jääkööt historian hämärään. - jtkk
Trotjänare kirjoitti:
Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu perustettiin Jyväskylään v. 1856.
Heikki Myyryläinen 1998:
(...) "1870-luvun puolivälissä suomenkielisiä yliopistoon johtavia valtion oppikouluja oli vain kolme, Jyväskylän ja Hämeenlinnan koulujen lisäksi oli Kuopioon perustettu vuonna 1873 suomenkielinen lyseo. Ruotsinkielisiä lyseoita sen sijaan oli kahdeksan. Ruotsinkielisten korkeiden viranomaisten vastustuksesta suomenkielisiä kouluja kohtaan on esimerkkinä se, että jopa Mikkelin lyseo perustettiin vuonna 1872 ruotsinkieliseksi.
Vasta 1880-luvun alussa valtiovallan suhtautuminen suomenkieliseen oppikouluun tuli suopeaksi, suurelta osin G. Z. Yrjö-Koskisen ansiosta. Yksityisten koulujen valtionapu turvattiin vuonna 1884 ja uusien oppikoulujen perustaminen tapahtui siitä pitäen niin, että koulu alettiin yksityisenä yhteiskouluna, jonka valtio myöhemmin sai ottaa haltuunsa. Autonomian ajan lopussa yli puolet oppikouluista oli yhä yksityiskouluja. Etenkin suomenkielinen Suomi perusti yksityisiä kouluja, koska oppikoulutietä pidettiin valtatienä pyrittäessä saamaan suomalaiskansalliselle liikkeelle voimia maan hallinnossa ja kulttuurielämässä. Suomenkielisten oppikoulujen määrä ohitti 1890-luvulla ruotsinkielisten määrän, mutta jo edellisellä vuosikymmenellä suomenkielisten koulujen oppilasmäärä oli noussut ruotsinkielisten ohi ja kaksinkertaistui 1900-luvun alussa." (...)
Koululaitoksen historia on värikästä, kansakoulut tuliovat pakollisiksi vasta joskus 1920-luvulla, ja joka paikkakunnalla on omat tarinansa. Esim. Suomalaisuuden liiton perustajan Johannes Linnankosken (Vihtori Peltonen) ansiosta saatiin Itä-Uudellemaalle 1900-luvun taitteessa suomenkielisiä kansakouluja ja Porvooseen suomenkielinen oppikoulu. Ne tarinat jääkööt historian hämärään."Ruotsinkielisten korkeiden viranomaisten vastustuksesta suomenkielisiä kouluja kohtaan on esimerkkinä se, että jopa Mikkelin lyseo perustettiin vuonna 1872 ruotsinkieliseksi."
Mites noin, Ankdam - dgkhhhhhhhhh
Ankdam kirjoitti:
"Ajattele, jonnekin Mänttään perustettiin ruotsinkielinen kansakoulu, jotta paperitehtaan johtajien lapset saivat opiskella omalla kielellään. Viis suomenkielisten tarpeista!"
Luoja, Ankka siteeraa Wikipediaa! Sehän on vähän niinkuin ne ruotsalaisten lahjoman Googlen ruotsinkieliset katujen nimet täysin suomenkielisessä maassa.
Olisiko muita lähteitä. - Tapio Rautalapio
dgkhhhhhhhhh kirjoitti:
Luoja, Ankka siteeraa Wikipediaa! Sehän on vähän niinkuin ne ruotsalaisten lahjoman Googlen ruotsinkieliset katujen nimet täysin suomenkielisessä maassa.
Olisiko muita lähteitä."Luoja, Ankka siteeraa Wikipediaa! Sehän on vähän niinkuin ne ruotsalaisten lahjoman Googlen ruotsinkieliset katujen nimet täysin suomenkielisessä maassa.
Olisiko muita lähteitä. "
Meinaatko, että wikipedian kansakoulua käsittelevä artikkeli on väärennetty?
Mitä kohtaa erityisesti epäilet? dgkhhhhhhhhh kirjoitti:
Luoja, Ankka siteeraa Wikipediaa! Sehän on vähän niinkuin ne ruotsalaisten lahjoman Googlen ruotsinkieliset katujen nimet täysin suomenkielisessä maassa.
Olisiko muita lähteitä.Epäiletkö lähteen luotettavuutta? Voinet siis tarjota toisen linkin joka osittaa Wikin tiedot vääriksi.
Kiitos jo etukäteen ja jutellaan sitten lisää kun olet todistanut Wikin tiedot virheellisiksi.- Trotjänare
Ankdam kirjoitti:
Epäiletkö lähteen luotettavuutta? Voinet siis tarjota toisen linkin joka osittaa Wikin tiedot vääriksi.
Kiitos jo etukäteen ja jutellaan sitten lisää kun olet todistanut Wikin tiedot virheellisiksi.Hieman tietoa kansakoululaitoksesta. Tämäkin on vain lyhyt yleiskatsaus.
Vuonna 1723 Ruotsissa, johon Suomikin kuului, määrättiin, että lasten on opittava sisälukutaito ja kristinoppi joko kotona tai lukkarin luona ja 1762, että suuriin seurakuntiin oli palkattava kiertävä opettaja. Opetuksen kannalta tärkeäksi muodostui 1840-luku, jolloin herännäisyys ja kansallinen herätys ja myöhemmin taloudellinen ja sosiaalinen kehitys osoittivat koulunkäynnin tarpeellisuuden. Vuonna 1856 alkoi ripeä kehitys, kun Aleksanteri II oli hyväksynyt ajatuksen koululaitoksen kehittämisestä, ja niin Pietarin suomalaisen seurakuntakoulun inspehtori, pastori Uno Cygnaeus lähetettiin ulkomaille tutustumaan muiden maiden järjestelmiin. Cygnaeuksen ajatusten pohjalta perustettiin Jyväskylän seminaari ja v. 1866 annettiin kansakouluasetus. Kaupunkikuntiin määrättiin perustettavaksi kansakouluja, mutta yleistä oppivelvollisuutta ei säädetty. Maalaiskuntia ei velvoitettu perustamaan kansakouluja.
Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki, ja kuntien velvollisuutena oli perustaa tarvittava kouluverkosto, sillä koulumatka ei saanut olla pitempi kuin 5 km.
Alkuun vain osa lapsista kävi kansakoulun. Muuan esi-isäni, kouluja käymätön itseoppinut mies, oli perustamassa kuntaan kansakoulua, mutta säilyneet kirjeet osoittavat, että etäältä oli vaikeaa ja vuokraviljelijän perheelle kallistakin, toimittaa lapset koulutielle. Johannes Linnankosken (Vihtori Peltonen) toiminta Itä-Uudellamaalla osoittaa, etteivät vain ruotsinkieliset olleet vastahankaisia suomalaisten koulujen perustamiseen, vaan suomenkielisetkin kunnanisät pohtivat koulujen aiheuttamia kustannuksia. Kielipolitiikkaa huokuvat myös Sipoon kansakouluista laaditut historiikit.
MUTTA – ruotsinkielisenkään rahvaan koulutuksesta ei ollut huolehdittu senkään vertaa kuin suomalaisen. Suomalaisella puolella oli sentään fennomania ja herätysliikkeet, ruotsalaisella puolella ei mitään. Sosiaaliset erot vaikeuttivat ruotsinkielisen nuoren pääsyä opintielle.
(Mainitun esi-isäni lapset, niin pojat kuin tyttäret, saivat hyvän koulutuksen yliopistossa, seminaarissa, kauppakoulussa ja kansanopistossa 1880-90-luvulla.) - Tapio Rautalapio
Trotjänare kirjoitti:
Hieman tietoa kansakoululaitoksesta. Tämäkin on vain lyhyt yleiskatsaus.
Vuonna 1723 Ruotsissa, johon Suomikin kuului, määrättiin, että lasten on opittava sisälukutaito ja kristinoppi joko kotona tai lukkarin luona ja 1762, että suuriin seurakuntiin oli palkattava kiertävä opettaja. Opetuksen kannalta tärkeäksi muodostui 1840-luku, jolloin herännäisyys ja kansallinen herätys ja myöhemmin taloudellinen ja sosiaalinen kehitys osoittivat koulunkäynnin tarpeellisuuden. Vuonna 1856 alkoi ripeä kehitys, kun Aleksanteri II oli hyväksynyt ajatuksen koululaitoksen kehittämisestä, ja niin Pietarin suomalaisen seurakuntakoulun inspehtori, pastori Uno Cygnaeus lähetettiin ulkomaille tutustumaan muiden maiden järjestelmiin. Cygnaeuksen ajatusten pohjalta perustettiin Jyväskylän seminaari ja v. 1866 annettiin kansakouluasetus. Kaupunkikuntiin määrättiin perustettavaksi kansakouluja, mutta yleistä oppivelvollisuutta ei säädetty. Maalaiskuntia ei velvoitettu perustamaan kansakouluja.
Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki, ja kuntien velvollisuutena oli perustaa tarvittava kouluverkosto, sillä koulumatka ei saanut olla pitempi kuin 5 km.
Alkuun vain osa lapsista kävi kansakoulun. Muuan esi-isäni, kouluja käymätön itseoppinut mies, oli perustamassa kuntaan kansakoulua, mutta säilyneet kirjeet osoittavat, että etäältä oli vaikeaa ja vuokraviljelijän perheelle kallistakin, toimittaa lapset koulutielle. Johannes Linnankosken (Vihtori Peltonen) toiminta Itä-Uudellamaalla osoittaa, etteivät vain ruotsinkieliset olleet vastahankaisia suomalaisten koulujen perustamiseen, vaan suomenkielisetkin kunnanisät pohtivat koulujen aiheuttamia kustannuksia. Kielipolitiikkaa huokuvat myös Sipoon kansakouluista laaditut historiikit.
MUTTA – ruotsinkielisenkään rahvaan koulutuksesta ei ollut huolehdittu senkään vertaa kuin suomalaisen. Suomalaisella puolella oli sentään fennomania ja herätysliikkeet, ruotsalaisella puolella ei mitään. Sosiaaliset erot vaikeuttivat ruotsinkielisen nuoren pääsyä opintielle.
(Mainitun esi-isäni lapset, niin pojat kuin tyttäret, saivat hyvän koulutuksen yliopistossa, seminaarissa, kauppakoulussa ja kansanopistossa 1880-90-luvulla.)Jako meni siis yhteiskuntaluokittain eikä kieliryhmittäin kuten netti fennot näyttävät kuvittelevan.
- dfdghkfhj
Ankdam kirjoitti:
Epäiletkö lähteen luotettavuutta? Voinet siis tarjota toisen linkin joka osittaa Wikin tiedot vääriksi.
Kiitos jo etukäteen ja jutellaan sitten lisää kun olet todistanut Wikin tiedot virheellisiksi.Ankka, olet ilmeisesti saanut palkankorotuksen. Niin paljon aikaa ja hurmosta tuntuu riittävän.
Onnittelen. - Trotjänare
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Jako meni siis yhteiskuntaluokittain eikä kieliryhmittäin kuten netti fennot näyttävät kuvittelevan.
En oikein tiedä, mitä tarkoitit, mutta 1840-luvulla Suomen harvalukuinen oppineisto ja varakkaat perheet puhuivat ruotsia ja kouluttivat lapsensa ruotsiksi. Maaseudun väki puhui joko suomea tai rannikolla ruotsia, mutta heidän oli vaikeampaa saada koulutusta, varsinkin kun suomenkieliset lapset Elias Lönnrotin tapaan joutuivat ensin opettelemaan ruotsin kielen. Tässä mielessä koulutusongelmat tosiaan jakautuivat yhteiskuntaluokan ja myös kielen mukaan.
Tuolloin hallintokieli ja virkamiesten kieli oli ruotsi, ja vasta joskus 1850-luvulla alettiin vaatia virkamiehiltä suomen kielen taitoa ja järjestää käännöspalveluja niille, jotka eivät ymmärtäneet ruotsinkielisiä päätösasiakirjoja. Fennomanian innoittamana aloitettiin suomenkielinen kansanvalistustyö ja merkitystä silläkin oli, että herätysliikkeiden vaikutuksesta uskonnolliselle kirjallisuudelle oli syntynyt kysyntää.
Aluksi myös ruotsinkielisellä puolella suhtauduttiin myönteisesti suomenkielisen rahvaan kouluttamiseen, kunnes he tajusivat, että suomenkieliset aikoivat vaatia tasa-arvoista asemaa. Myönteisyys vaihtui vastustukseksi ja jarrutukseksi, mikä on jo toinen juttu.
On tärkeää todeta, että suomenruotsalaisuuden keksijä Freudenthal näki ruotsinkielisen rannikkoväestön koulutustarpeet, ja kansanvalistusta alettiin harjoittaa myös ruotsiksi suomenkielisten esimerkin innoittamana. Ruotsinkielisellä puolella oli kysymys yhteiskuntaluokkien eroista. - Tapio Rautalapio
Trotjänare kirjoitti:
En oikein tiedä, mitä tarkoitit, mutta 1840-luvulla Suomen harvalukuinen oppineisto ja varakkaat perheet puhuivat ruotsia ja kouluttivat lapsensa ruotsiksi. Maaseudun väki puhui joko suomea tai rannikolla ruotsia, mutta heidän oli vaikeampaa saada koulutusta, varsinkin kun suomenkieliset lapset Elias Lönnrotin tapaan joutuivat ensin opettelemaan ruotsin kielen. Tässä mielessä koulutusongelmat tosiaan jakautuivat yhteiskuntaluokan ja myös kielen mukaan.
Tuolloin hallintokieli ja virkamiesten kieli oli ruotsi, ja vasta joskus 1850-luvulla alettiin vaatia virkamiehiltä suomen kielen taitoa ja järjestää käännöspalveluja niille, jotka eivät ymmärtäneet ruotsinkielisiä päätösasiakirjoja. Fennomanian innoittamana aloitettiin suomenkielinen kansanvalistustyö ja merkitystä silläkin oli, että herätysliikkeiden vaikutuksesta uskonnolliselle kirjallisuudelle oli syntynyt kysyntää.
Aluksi myös ruotsinkielisellä puolella suhtauduttiin myönteisesti suomenkielisen rahvaan kouluttamiseen, kunnes he tajusivat, että suomenkieliset aikoivat vaatia tasa-arvoista asemaa. Myönteisyys vaihtui vastustukseksi ja jarrutukseksi, mikä on jo toinen juttu.
On tärkeää todeta, että suomenruotsalaisuuden keksijä Freudenthal näki ruotsinkielisen rannikkoväestön koulutustarpeet, ja kansanvalistusta alettiin harjoittaa myös ruotsiksi suomenkielisten esimerkin innoittamana. Ruotsinkielisellä puolella oli kysymys yhteiskuntaluokkien eroista."En oikein tiedä, mitä tarkoitit"
Viittasin nimimerkki trotjänaren kirjoitukseen, jonka mukaan:
"ruotsinkielisenkään rahvaan koulutuksesta ei ollut huolehdittu senkään vertaa kuin suomalaisen. Suomalaisella puolella oli sentään fennomania ja herätysliikkeet, ruotsalaisella puolella ei mitään. Sosiaaliset erot vaikeuttivat ruotsinkielisen nuoren pääsyä opintielle."
Lienee syytä todeta, että suomenkieliselläkin puolella yhteiskuntaluokka vaikutti koulutukseen aina peruskoulun syntyyn asti ja itseasiassa vielä sen jälkeenkin. dfdghkfhj kirjoitti:
Ankka, olet ilmeisesti saanut palkankorotuksen. Niin paljon aikaa ja hurmosta tuntuu riittävän.
Onnittelen.En ole saanut palkankorotusta, minulla on sattumalta muuten vain riittävästi aikaa ja rahaa tehdä mitä huvittaa. Haluaisitko mieluummin kirjoitella täällä yksiksesi? Häiritsenkö?
Trotjänare kirjoitti:
En oikein tiedä, mitä tarkoitit, mutta 1840-luvulla Suomen harvalukuinen oppineisto ja varakkaat perheet puhuivat ruotsia ja kouluttivat lapsensa ruotsiksi. Maaseudun väki puhui joko suomea tai rannikolla ruotsia, mutta heidän oli vaikeampaa saada koulutusta, varsinkin kun suomenkieliset lapset Elias Lönnrotin tapaan joutuivat ensin opettelemaan ruotsin kielen. Tässä mielessä koulutusongelmat tosiaan jakautuivat yhteiskuntaluokan ja myös kielen mukaan.
Tuolloin hallintokieli ja virkamiesten kieli oli ruotsi, ja vasta joskus 1850-luvulla alettiin vaatia virkamiehiltä suomen kielen taitoa ja järjestää käännöspalveluja niille, jotka eivät ymmärtäneet ruotsinkielisiä päätösasiakirjoja. Fennomanian innoittamana aloitettiin suomenkielinen kansanvalistustyö ja merkitystä silläkin oli, että herätysliikkeiden vaikutuksesta uskonnolliselle kirjallisuudelle oli syntynyt kysyntää.
Aluksi myös ruotsinkielisellä puolella suhtauduttiin myönteisesti suomenkielisen rahvaan kouluttamiseen, kunnes he tajusivat, että suomenkieliset aikoivat vaatia tasa-arvoista asemaa. Myönteisyys vaihtui vastustukseksi ja jarrutukseksi, mikä on jo toinen juttu.
On tärkeää todeta, että suomenruotsalaisuuden keksijä Freudenthal näki ruotsinkielisen rannikkoväestön koulutustarpeet, ja kansanvalistusta alettiin harjoittaa myös ruotsiksi suomenkielisten esimerkin innoittamana. Ruotsinkielisellä puolella oli kysymys yhteiskuntaluokkien eroista.Ei ruotsinkielisellä työväestöllä, kalastajilla ja maatalousväestöllä ollut sen parempia mahdollisuuksia tai suurempaa kiinnostusta päästä kouluun kuin suomenkielisilläkään.
Se Mäntän koulu perustettiin herrasväen lapsille samoin kun ne monet muut ruotsinkieliset kansa- ja jopa oppikoulut joita siihen aikaan oli käytännöllisesti katsoen jokaisella ruukkipaikkakunnalla ympäri maata. 1800-luvulla ja ennen sitä ruotsinkielisiä asui huomattavan paljon laajemmalla alueella kuin nykyään eikä yhteiskuntarakenne ei ollut samanlainen kuin tänä päivänä
Silmiini osui mielenkiintoinen sivusto Viipurin historiasta autonomian aikana, kannattaa lukea. Jutussa puhutaan myös paljon kieliolosuhteista.
http://www.viipurikeskus.fi/autonomiasali.html- qwrty
Ankdam kirjoitti:
En ole saanut palkankorotusta, minulla on sattumalta muuten vain riittävästi aikaa ja rahaa tehdä mitä huvittaa. Haluaisitko mieluummin kirjoitella täällä yksiksesi? Häiritsenkö?
Toki työni edellyttää sitten muuta.
Kun mennään ruotsinkielen asemaan Suomessa, yllättäen sinulta loppuu keskustelunhalu.
AIka erikoista.
Nuo netti svekojen löpinät ovat tietenkin niin läpinäkyviä, että on tietenkin parempi kadota, kuin pyrkiä perustelemaan edes välttävästi, miksi meidän suomenkielisten pitäisi tätä historian taakkaa edelleen kantaa.
Olettehan aikoinaan jo kupanneet kuin ns vierasta sikaa meitä suomenkielisiä, varastaneet omaisuuttamme, estäneet suomenkielien nousun.
Siinä muutamia hyviä aiheita, ruotsinkielen asemaa unohtamatta.
Kyse on vuosista - tai vuosikymmenestä, mikä vaaditaan lainsäädännöllisesti, kunnes tämä rasite on poissa. - Trotjänare
Ankdam kirjoitti:
Ei ruotsinkielisellä työväestöllä, kalastajilla ja maatalousväestöllä ollut sen parempia mahdollisuuksia tai suurempaa kiinnostusta päästä kouluun kuin suomenkielisilläkään.
Se Mäntän koulu perustettiin herrasväen lapsille samoin kun ne monet muut ruotsinkieliset kansa- ja jopa oppikoulut joita siihen aikaan oli käytännöllisesti katsoen jokaisella ruukkipaikkakunnalla ympäri maata. 1800-luvulla ja ennen sitä ruotsinkielisiä asui huomattavan paljon laajemmalla alueella kuin nykyään eikä yhteiskuntarakenne ei ollut samanlainen kuin tänä päivänä
Silmiini osui mielenkiintoinen sivusto Viipurin historiasta autonomian aikana, kannattaa lukea. Jutussa puhutaan myös paljon kieliolosuhteista.
http://www.viipurikeskus.fi/autonomiasali.htmlKoulutus oli luokkakysymys niin suomen- kuin ruotsinkielisellä puolella, kunnes suomenkielistä koulutusta alettiin kehittää ja suomenkielisiä kouluja alettiin perustaa. Tällöin svekomania nosti päätään, ja suhtautuminen suomenkielisiin kouluihin ja suomenkielen nousuun muuttui kielteiseksi. On turhaa kaivella tämän enempää menneisyyttä. Se että ruotsinkielinen hallitseva joukko kohteli huonosti myös omiaan, ei tee ruotsia sen sympaattisemmaksi.
Freudenthalin ansiosta pystyttiin kartoittamaan ns. kieliraja, jonka toisella puolella oli suomenkielinen väestö ja rannan puolella ruotsinkielinen maalaisväestö. Kieliraja oli jyrkkä, ja se on yhä entisellään, paitsi että se erottaa suomenkieliset ja kaksikieliset alueet. Poikkeus: Närpiö on edelleen vain ruotsinkielinen, ja rajan toisella puolella on täysin suomenkielinen Teuva. Siinä olet oikeassa, että virkamiehistä ainakin osa oli pitkään ruotsinkielistä, samoin teollisuuslaitosten johtohenkilöt ja heidän perheensä. Luultavasti ivallinen sanonta "svenskatalande bättre folk" sai alkunsa tällaisten perheiden huonommista jäsenistä. Missään tapauksessa sitä ei pidä yleistää tavallisiin suomenruotsalaisiin.
Ja näin päädytään EK:n kannanottoon: Ruotsin kieli ei enää ole yhtä tärkeää kuin ennen. Ei kaikkien tarvitse osata ruotsia. Eihän sitä ennen peruskoulua luettu läheskään yhtä yleisesti, vaikka ruotsin merkitys oli paljon suurempi. Maailma on nyt toinen, ja EK on oikeassa kun katsoo eteenpäin eikä peruutuspeiliin. - jtkk
Ankdam kirjoitti:
En ole saanut palkankorotusta, minulla on sattumalta muuten vain riittävästi aikaa ja rahaa tehdä mitä huvittaa. Haluaisitko mieluummin kirjoitella täällä yksiksesi? Häiritsenkö?
"Ei ruotsinkielisellä työväestöllä, kalastajilla ja maatalousväestöllä ollut sen parempia mahdollisuuksia tai suurempaa kiinnostusta päästä kouluun kuin suomenkielisilläkään.
Se Mäntän koulu perustettiin herrasväen lapsille samoin kun ne monet muut ruotsinkieliset kansa- ja jopa oppikoulut joita siihen aikaan oli käytännöllisesti katsoen jokaisella ruukkipaikkakunnalla ympäri maata."
Ruotsinkielinen vähävarainen väestö pystyi sentään helpommin pääsemään kouluun kun herrasväki perusti ja ylläpiti kouluja heidän omalla kielellään.
Suomenkielisellä rahvaalla ei ollut varaa kustantaa kouluja ja opettajien palkkoja. Eikä suomenkielisä opettajia eikä kirjoja ollut juurikaan saatavilla.
Minusta on murheellista, että nuo tehtaanjohtajat perustivat ensisijaisesti ruotsinkielisiä kouluja omille lapsilleen - suomenkielinen rahvas kelpasi kyllä tehtaan työväeksi ja suomenkielisen Suomen puutavara kelpasi selluloosatehtaan raaka-aineeksi- mutta herrasväki vähät välitti rahvaan lasten koulunkäynnistä omalla kielellään. Onneksi oikeamielisiä sentään oli muutamia ja suomenkieliset pikkuhiljaa, tosin kovin myöhään. alkoivat vaatia itsekin oikeuksiaan
On todella vastenmielistä kun Ankdam täällä kerskuu oman sukunsa sivistyneisyydellä ja varakkuudella, kun useimpien ruotsinkielisten sukujen varakkuus ja asema on hankittu suomenkielistä kansaa ja sen alueita verottaen ja ryöstöviljellen, vain bättre folkia lihottamaan. Kolonialismia? Apartheidia?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taas uusi PS:n rasismiKOHU!
Nyt Mauri Peltokangas on taas huuliaan lepattanut. Suomen rasistisin puolue - PS! https://www.iltalehti.fi/politiikka/a430899- 56569
Onnittelut taktiikan vaihdoksesta mies!
Esität nykyisin varattua, ettei naiset jää roikkumaan , mutta sinä saat haluamasi. Oletpa sinä hieno mies. 👏🏻 Osasin o157550- 51535
Olen henkisesti väsynyt. Takki tyhjä.
Olen joutunut elämään yksin liian kauan. Työttömänä ja somepaskaa. Työpaikoilla joudun kiusatuksi. En enää tiedä, mitä164517Jarruton, viritetty ja kilvetön mopo
Ajo-oikeudeton ja uppiniskainen kuski. Tuloksena vääntynyt aita, rusinaksi muuttunut mopo ja pari pipiä.216485Tiedätkö mitä mies
Sinulla ei ole kaikki kunnossa päänupissa! Älä pilaa sitä, mitä sinulla on oikeassa elämässä. Tämä ei ole mitään rakkaut20436Naisten liian suuret vaatimukset?
Palstalla näkee usein vlituksia siitä, että naisilla on miehille liian suuria vaatimuksia. Haluankin nyt mielenkiinnosta90424Katotaan miten jaksat tätä
Olen valmis pelaamaan tätä seuraavat 10v. Voit kysyä tutuilta miten olen erittäin kärsivällinen.63418Se siitä sitten
Hyvin lyhyt oli loppuelämä, kun ei suhde ehtinyt edes alkaa ennen, kuin päätit lopettaa. Nauti olostasi sitten.22410