huomauttelee kaikesta,ulkonäöstä,siisteydestä,musiikkimausta, siis kaikesta erimieltä? ja tietenkin väittelee niin kauan,että annan periksi.
Ihan selvinpäin ja vaikka vannoo pitävänsä,en enää usko.
Oliskohan hän sittenkään tosissaan kanssani,olen alkanut epäillä.
Tunnen oloni todella ahdistuneeksi,sillä kaikki mitä teen on väärin? Vaikka vasta muutama kuukausi seurustreltu,en itse enää usko tähän suhteeseen.
Haluaako hän alistaa,vai haluaako,että jätän hänet,jos ei itse siihen pysty,että jättäs minut?
Ihan selvinpäin ja vaikka vannoo pitävänsä,en enää usko.
Oliskohan hän sittenkään tosissaan kanssani,olen alkanut epäillä.
Tunnen oloni todella ahdistuneeksi,sillä kaikki mitä teen on väärin? Vaikka vasta muutama kuukausi seurustreltu,en itse enää usko tähän suhteeseen.
Haluaako hän alistaa,vai haluaako,että jätän hänet,jos ei itse siihen pysty,että jättäs minut?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei se syy ole välttämättä sussa ensinkään. Jos sillä on vaikeeta opiskelupaikassa/duunissa, stressiä ja vittumainen ope/pomo tms, niin sekin purkautuu helposti seurustelusuhteeseen. Myös jos sä oot sen eka vakavampi suhde, se saattaa kiukutella pelkästään siitäkin ku sen pitäis sietää yhtäkkiä toistakin vierellään 24/7.
Jos ette asu vielä yhdessä niin pysy hetki poissa sen luota ja jos/kun se soittelee perään niin sano, ettei sua oikein huvita tulla haukuttavaksi.
Ei sun tarvi vaan hyväksyä sitä että toinen purkaa huonon olonsa suhun, sä voit asettaa ehtojakin sille seurustelulle ja häippästä mäkeen aina kun se alkaa sättimään sua jostakin.
Oman sietokyvyn rajat määrää jokainen itse, se on hyvä muistaa.
Mukavampia kesäfiiliksiä!
seurustelulta sen vuoksi, että pitää seurustella...
Mitä järkeä on kiusata itseään suhteessa, joka ottaa enemmän kuin antaa?