Olen ujo enkä ole seurustellut koskaan. Ikää alkaa olemaan jo parinkymmenenpuolivälissä.
Mies parhaassa iässä.
Tutustuin erääseen pari vuotta vanhempaan naiseen alkuvuodesta yhteisen harrastuksen parissa. Ystävystyimme ja tulimme juttuun. Ihastuin ja kerroin siitä hänelle. Hän vastasi, että tarvitsee tilaa omien ongelmiensa prosessointiin. Hän sanoo, ettei kykene luottamaan.
Kohdatessamme harrastuksen yhteydessä hän on aika vaivaantuneen näköinen. Itse yritän rämpiä tämän tunnesuon keskellä eteenpäin, mutta suunnista ei ole tietoakaan.
Onko toivoa vai tulisiko minun vain tunnistaa tappioni ja jatkaa matkaa?
Mies parhaassa iässä.
Tutustuin erääseen pari vuotta vanhempaan naiseen alkuvuodesta yhteisen harrastuksen parissa. Ystävystyimme ja tulimme juttuun. Ihastuin ja kerroin siitä hänelle. Hän vastasi, että tarvitsee tilaa omien ongelmiensa prosessointiin. Hän sanoo, ettei kykene luottamaan.
Kohdatessamme harrastuksen yhteydessä hän on aika vaivaantuneen näköinen. Itse yritän rämpiä tämän tunnesuon keskellä eteenpäin, mutta suunnista ei ole tietoakaan.
Onko toivoa vai tulisiko minun vain tunnistaa tappioni ja jatkaa matkaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
tajusinpa vaan et ikä näyttää olevan virheellinen..
kakskyt ja viis tulisi olla
miksi lopettaa? ethkä sinä ole vielä aloittanutkaan. Ehkä hän on ujo tai itsekin sanoit, että on vaikea luottaa. Se vaatii vaan sitten vähän pidemmän säännöllisen totuttautumisen samalla kaavalla. Eli jos tempoilet ensin mukavana johonkin suuntaan, hetken päästä suutut ilman oikeastaan näkyvää syytä ( eli kyllästyt ja lopetat) itse asiassa vain vahvistat epäluottamusta. Jos viitsit olla johdonmukainen ja kestää toisen epävarmuutta luottamuksen syntymisen ajan, voitat sen luottamuksen. Vaivautuneisuudesta ei kannata olla millänsäkään. Ehkä se on vain pieni hetki, jolloin hän voi olla vähän vaikea suhtautua, mutta jos itse et ole vaivautumista huomaavinasikaan ja olet oma ehkä reipas itsesi, niin sekin tarttuu helposti.
Toisaalta jos on todella ihastunut voi kokeilla hyvin suoraa ja kaiken vaivaantumisen ohittavaa keinoa. Menee vaan hänen luokse ja halaa tai istuu viereen elää "itsestäänselväetmeollaanpari"- elämää ja katsoo vain luottavaisesti ja itsevarmasti, miten käy.