Rasva on tärkeä ruokavalion osa, sillä sitä on kaikissa solukalvoissa ja se on välttämätöntä hermoston normaalille toiminnalle. Rasvaa tarvitaan myös rasvaliukoisten vitamiinien imeytymiseen ravinnosta elimistön solujen käyttöön. Rasvassa on kuitenkin se paha puoli, että siinä on kaksi kertaa niin paljon kaloreita kuin proteiinissa ja hiilihydraateissa. Kaikki rasva, jota ei polteta energiaksi, varastoituu elimistöön rasvakudokseksi, mutta sitä saattaa kertyä myös suuriin valtimoihin. Välttyäksesi lihomasta ja pienentääksesi sydäntaudin ja joidenkin syöpien riskiä sinun onkin paras rajoittaa rasvan saanti 35-30 prosenttiin kokonaisenergiasta: tämä tarkoittaa 55-65 grammaa päivässä, jos saat ruokavaliostasi 2000 kilokaloria päivässä. Tämä on vähemmän rasvaa kuin teollisuusmaiden asukkaat keskimäärin kuluttavat, mutta enemmän kuin joissakin erittäin vähärasvaisissa dieeteissä.
Rasva muodostuu pitkistä hiiliatomiketjuista, joita ympäröi vaihteleva määrä vetyatomeja. Rasvoja, jotka ovat huoneenlämmössä kiinteitä, kutsutaan tyydyttyneiksi rasvoiksi, koska kaikki niiden kemialliset sidokset ovat vedyn täyttämiä eli " tyydyttämiä". Näitä rasvoja tulisi yleensä käyttää säästeliäästi, sillä niiden liikakäytöllä on havaittu olevan yhteys sydäntautiin, aivohalvauksiin, liikalihavuuteen, MS- tautiin ja syöpään. Tyydyttyneitä rasvoja on punaisessa lihassa, rasvaisissa maitotuotteissa, kuten täysmaidossa, voissa ja juustossa, ja eräissä, kuten kookospähkinässä. Sydäntautia potevia neuvotaan usein välttämään niitä kokonaan.
Tyydyttämättömätrasvat ovat yleensä huoneenlämmössä pehmeitä ja öljymäisiä. Ne ovat "tyydyttymättömiä", koska niissä ei ole suurinta mahdollista määrää vetyatomeja vaan aina vähintään yksi kaksoisidos hiiliatomien välillä. Tyydyttymättömiä rasvoja kutsutaan "hyviksi" rasvoiksi, ja niiden tulisi muodostaa 65-80 prosenttia kokonaisrasvansaannista. Niitä on kahta lajia: Kerta- ja monityydyttymättömiä. Kertatyydyttymätöntä rasvaa on oliiveissa, manteleissa, avokadossa sekä maa- , pekaani-, cashew- ja hasselpähkinöissä, ja se vaikuttaa suojaavan jonkin verran sydäntaudilta. Koska kussakin molekyylissä on vain yksi kaksoissidos, nämä öljyt voivat jähmettyä kylmällä säällä ja jääkaapissa. Siitä ei kuitenkaan ole mitään haittaa.
Monityydyttymättömissä rasvoissa on vähintään kaksi kaksoissidosta, mistä seuraa, että ne ovat kemiallisesti epävakaampia ja alttiimpia valon, lämmön, hapen ja muiden kemiallisten aineiden vaikutukselle. Tästä voi tulla ongelma, kun ne kovetetaan niin sanotuiksi trans-rasvoiksi: nämä ovat rasvoja, joita elimistön on vaikea käyttää hyväkseen ja jotka saattavat aiheuttaa valtimotukoksia. Trans-rasvahappoja on usein margariineissa ja pikkusuolaisissa. Parhaita tyydyttymättömien rasvojen lähteitä ovat kylmäpuristetut öljyt, kokonaiset siemenet ja pähkinät, rasvaiset hedelmät, kuten avokado, ja rasvainen kala. Oliiviöljy ja rypsiöljy sopivat parhaiten ruoanlaittoon, koska ne ovat kuumennettaessa vakaampia kuin maissi- , saflori-, ja soijaöljyt.
Rasva muodostuu pitkistä hiiliatomiketjuista, joita ympäröi vaihteleva määrä vetyatomeja. Rasvoja, jotka ovat huoneenlämmössä kiinteitä, kutsutaan tyydyttyneiksi rasvoiksi, koska kaikki niiden kemialliset sidokset ovat vedyn täyttämiä eli " tyydyttämiä". Näitä rasvoja tulisi yleensä käyttää säästeliäästi, sillä niiden liikakäytöllä on havaittu olevan yhteys sydäntautiin, aivohalvauksiin, liikalihavuuteen, MS- tautiin ja syöpään. Tyydyttyneitä rasvoja on punaisessa lihassa, rasvaisissa maitotuotteissa, kuten täysmaidossa, voissa ja juustossa, ja eräissä, kuten kookospähkinässä. Sydäntautia potevia neuvotaan usein välttämään niitä kokonaan.
Tyydyttämättömätrasvat ovat yleensä huoneenlämmössä pehmeitä ja öljymäisiä. Ne ovat "tyydyttymättömiä", koska niissä ei ole suurinta mahdollista määrää vetyatomeja vaan aina vähintään yksi kaksoisidos hiiliatomien välillä. Tyydyttymättömiä rasvoja kutsutaan "hyviksi" rasvoiksi, ja niiden tulisi muodostaa 65-80 prosenttia kokonaisrasvansaannista. Niitä on kahta lajia: Kerta- ja monityydyttymättömiä. Kertatyydyttymätöntä rasvaa on oliiveissa, manteleissa, avokadossa sekä maa- , pekaani-, cashew- ja hasselpähkinöissä, ja se vaikuttaa suojaavan jonkin verran sydäntaudilta. Koska kussakin molekyylissä on vain yksi kaksoissidos, nämä öljyt voivat jähmettyä kylmällä säällä ja jääkaapissa. Siitä ei kuitenkaan ole mitään haittaa.
Monityydyttymättömissä rasvoissa on vähintään kaksi kaksoissidosta, mistä seuraa, että ne ovat kemiallisesti epävakaampia ja alttiimpia valon, lämmön, hapen ja muiden kemiallisten aineiden vaikutukselle. Tästä voi tulla ongelma, kun ne kovetetaan niin sanotuiksi trans-rasvoiksi: nämä ovat rasvoja, joita elimistön on vaikea käyttää hyväkseen ja jotka saattavat aiheuttaa valtimotukoksia. Trans-rasvahappoja on usein margariineissa ja pikkusuolaisissa. Parhaita tyydyttymättömien rasvojen lähteitä ovat kylmäpuristetut öljyt, kokonaiset siemenet ja pähkinät, rasvaiset hedelmät, kuten avokado, ja rasvainen kala. Oliiviöljy ja rypsiöljy sopivat parhaiten ruoanlaittoon, koska ne ovat kuumennettaessa vakaampia kuin maissi- , saflori-, ja soijaöljyt.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kiitos herra X, siínä tuli tiukkaa asiaa, taustoja ja sidoksistakin
Liioiteltu rasvan ja kolestroolin pelko
Keskusteluartikkeli 2009-07-27
Luulo että tyydytetty rasva ravinnnossa on vaarallista koska se saa meidät lihomaan ja nostaa kolestroolin arvoa veressä on kiusannut ihmiskuntaa vähintään 1950-luvulta.
Tieto on väärä koska käytännöllisesti katson on mahdotonta vaikuttaa kolestrooliarvoihin ravinnolla., kirjoittaa ylilääkäri Christer Enkvist.
Viimeisen puolenvuoden aikana on julkaistu ainakin kaksi sensaatiomaista uutista jotka koskevat rasvaa ruokavaliossa, liikalihavuutta ja kolestrooliarvoja, ilman että ne olisi saatettu kansakaisten tietoon.
Kun päivittäin näemme uusia laihdutusmalleja lehdisssä on edellämainittu merkillistä.
Uutiset kaatavat nimittäin monet perinteisistä totuuksista.
Ensimmäinen käsittelee sitä että on erittäin vaikea löytää mitään tieteellistä todistetta sille että tyydytetty rasva on vaarallista ja toinen että kolestrooli ei myöskään ole erityisen vaarallista sydämmelle.
Muutama viikko sitten julkaisi Dagens Medicin artikkelin jossa painavat ja puolueettomat tutkijat olivat tarkistaneet Elintarvikelaitoksen valitsemat tieteelliset tutkimusraportit. Elintarvikelaitos oli valinnut raportit todistamaan tyydyttyneen rasvan vaarallisuuden ja ovat perustana laitoksen suositukselle välttää tyydyttynyttä rasvaa ruokavaliossa.
Elintarvikelaitos on monien vuosie najan väittänyt että löytyy ” tuhansia ” tietteellisiä tutkinuksia jotka tukevat suositusta.
Pitkän painostuksen jälkeen julkaisi laitos lopulta 72 tutkimusta jotka jätettiin tarkastettavaksi.
Tulos on peloittava. Yksi huomattavimmista löydöistä on että vain kahden (2) tutkimuksen voidaan hyvällä tahdolla sanoa tukevan laitoksen väitettä rasvan vaarallisuudesta. 16 tutkimusta käsitteli rasvaa mutta eivät tukeneet millään tavalla laitoksen väitettä. Kolme tutkimuksista antoi päinvastaisen tuloksen laitoksen väitöksesetä rasvan vaarallisuudesta ja 11 tutkimusraporttia eivät edes käsitelleet tyydyttynyttä rasvaa.
Tutkijoiden johtopäätös joka julkaistiin Dagens Medicinissä oli se että tyydyttyneen rasvan vaarallisuudelle ei löydy mitään selviä todisteita. Tämä on sensatiomainen uutinen Ihmisethän elävät rasvanpelossa.
Yhden vaarallisimmista tekijöistä tyydyttyneen rasvan yhteydessä on kymmenien vuosie ajan väitetty olevan sen että se korottaa kolestroolin tasoa veressä.
Tämä on väärä tieto kosk akäytännössä on madhotonta vaikuttaa kolestroolin tasoon ravinnolla. Vanha uskomus että kolestrooli on vaarallist asydämmelle on kaikille tuttu. Siksi seuraava toinen uutisista on vielä sensaatiomaisempi.
Amerikkalaisessa tieteellisessä julkaisussa, American Heart Journal, julkaistiin muutama kuukausi sitten artikkeli jossa näytetään että potilailla jotka olivat saaneet sydänhalvauksen ei ollut korkeat kolestrooliarvot vaan pikemminkin matalat. Tutkimus koski 137000 potilasta, joilla oli diagnoosi sydänhalvaus, 500 sairaalaassa USA:ssa ja totesi että heillä oli alhaisemmat kolestrooliarvo kuin keskiverto amerikkalaisella.
Yllämainittuun kaatuu väite kolestroolin varallisuudesta sydämmelle.
Jo aikaisemmin tiedetään yli kolmekymmentä ravintotutkimusta jotka näyttää että infarktipotilaat eivät ole syöneet enempää tyydyttynyttä rasvaa tai kolestroolia kuin muutkaan ja kymmenkunta tutkimusta näyttää että strokepotilaat ovat syöneeet vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin muut.
Tätä taustaa vasten nykyisen sairaanhoidon kolestroolimittaukset ja kolestrrolin hoito kalliilla lääkkeillä kaikkea muuta kuin tarkoituksen mukaista.
Lääketeollisuudelle tämä tutkimus on katastrofi ja sen hiljentäminen elintärkeää.
.Ainoastaa toiseksi suurin kolestroolia alentavaa lääkettä myytiin 6 miljardilla dollarilla yhden vuoden aikana 2000-luvun alussa.
Se että tiedoitusvälineet ja ja tieteeliset raportoija eivät välitä kansalaisille yllämainittuja uutisia siitä että rasvan vaarallisuudesta ei löydy todisteita ja että kolestrooli on vaaraton on käsittämätöntä.
Christer Enkvist
Ylilääkäri.
Kyseesä luento 500 lääkärille.
Kuunnelkaa myös mitä muuta sanotaan terveyseduista ja painonhallinnasta.
Kan det sägas tydligare?
En minut in i föreläsningen:
”…Därmed måste man sätta punkt. Det finns inget samband mellan intag av mättat fett och hjärtkärlsjukdom.”
- Peter Nilsson,
Professor i kardiovaskulär forskning,
Januari 2010
VIELÄKÖ SE SELVEMMIN SE PITÄÄ SANOA?
Minuutti luennon alusta:
" TÄTEN TÄYTYY TODETA ETTÄ TYYDYTETYN RASVAN JA SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VÄLILLÄ EI OLE MITÄÄN YHTEYTTÄ".
- Peter Nilsson,
Professor i kardiovaskulär forskning,
Januari 2010
(Äärimmäisenä oikealla istuu prof. Rössner (Ruotsin Puska)
http://www.kostdoktorn.se/annu-en-professor-dags-att-satta-punkt
Aikaisempia mielipiteitä professoritasolla:
”Två generationer svenskar har fått fel kostrekommendationer och har jagat fett i onödan. Det är dags att se över kostråden och basera dem på modern vetenskap.”
Kaksi sukupolvea ruotsalaisia ovat saaneeet virheelliset ravintosuositukset ja vältelleet rasvaa tarpeettomasti. On aika tarkistaa ravintosuositukset ja muuttaa ne moderniin tieteeseen perustuviksi.
- Göran Berglund,
Professor i Internmedicin, Lund,
i DN december 2009
Aikaisempia professoritason lausuntoja:
”Man har tjatat om lågfettskost i 30 år och så visar det sig vara helt fel! Det finns inget belagt samband mellan mättat fett och hjärtkärlsjukdom.”
Vähärasvaisesta ravinnosta on jankutettu 30 vuotta ja nyt väite näyttäytyykin täysin vääräksi! Tyydytetyn rasvan ja sydän ja verisuonitautien välillä ei ole mitään yhteyttä.
- Fredrik Nyström
Professor i Internmedicin, Linköping
i Corren, september 2009
”Vi har underskattat riskerna med kolhydrater och överskattat farligheten med fett.”
Olemme aliarvioinee hiilihydraatin vaarat ja yliarvioineet rasvan vaarat.
- Johan Frostegård,
Professor Medicin KI,
i Expressen januari 2010
Jälleen lisää selitettävää THL:lle.
Nyt todella vaikeaa! Ravintotutkimuksen legenda harvardin professori Willett, yli tuhat (1000) artikkelia ruoasta ja terveydestä taskusaan sahaa täysin Angel Keysin Seven Countries tutkimuksen tyydyttyneen rasvan vaarallisuudesta (rasvan pelon perusta, reikiä täynnä kuin U.Turhapuron verkkopaita).
Hän itse ei vaukuttanut tippaakaan huolestuneelta rasvasta mutta ei kuitenkaan käyttänyt samaa ilmaisua kuin Tanskassa missä hän lehdistölle kertoi että tyydytetyn rasvan vaarallisuudesta ei löydy todistuksen varjoakaan. Totesi vain tutkijoilla olleen aivoihinsa tatuoituna A.Keysin diagrammi.
Det var rätt roligt att höra Willett avfärda den generation av forskare som varit förblindade av Ancel Keys Seven Countries-studie, den som startade jakten på mättat fett. Forskarna har helt enkelt haft Keys diagram ”imprinted on their forebrain”, sade Willett. Två gånger, med just de orden. Roligt.
http://www.kostdoktorn.se/legendariske-willett
Lukeeko THL tai Diabetesliitto ulkomaankielisiä lehtiä vai riittääkö vanhat tutut satukirjat.
Själv gav han inte intryck av att vara särskilt orolig över mättat fett. Men han gick inte lika långt som i Danmark härom dagen, där han tydligen sade till tidningar att det inte finns skuggan av bevis för att mättat fett är skadligt.
http://ing.dk/artikel/109225-verdens-foerende-ernaeringsforsker-fedt-ikke-farligt
"Rasva muodostuu pitkistä hiiliatomiketjuista, joita ympäröi vaihteleva määrä vetyatomeja. Rasvoja, jotka ovat huoneenlämmössä kiinteitä, kutsutaan tyydyttyneiksi rasvoiksi, koska kaikki niiden kemialliset sidokset ovat vedyn täyttämiä eli " tyydyttämiä"."
voitteko herra x valaista minua millä rypsiyljystä valmistettu margariini on saatu huoneen lämmössä kovaksi? onko siihen sekoitettu jotakin "sementtiä"? onko tämä kyseinen margariini mahdollisesti sydänystävällistä.
toivoisin lyhyttä, valaisevaa ja nasevaa vastausta. kiitos etukäteen vaivannäöstäsi