Vietellyt miehet

Täällä useimmat naiset ovat tukkanuottasilla keskenään siitä, kumpi on suurempi syyllinen miehen pettämiseen. Sivulauseisessa toki todetaan että kyllä se mieskin osansa saa. ”…en todellakaan usko, että mies pääsee kotona helpolla, päinvastoin! Jos sen ryöpytyksen jaksavat, niin sitä voi jo pitää merkkinä miehen halusta jatkaa liittoaan...”

Täältä puuttuu kuitenkin tykkänään asiallinen kesksutelu siitä, mitä tunnette tuota pettäjää kohtaan? Miten reagoitte siihen kun salajuttu paljastuu? Kuinka te koette miehen olevan syyllinen? Millä tavoin? Miten miehet itse selittävät tapahtuneen teille siellä kotona? Mitä uskotte ja mitä ette?

Minä väitän että suurin osa naisista on valmis hyväksymään miehille syrjähypyt, etenkin ne tilapäiset. Miehen kyvyttömyys hallita omaa seksuaalista käyttäytymistä tuntuu olevan hyväksyttyä?

Mies vietellään (objekti) mutta nainen viettelee (tekijä) asetelma tuntuu pitävän hyväksyä kritiikittömästi.
501487
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 50

Vanhimmat

Minun mieheni sanoi, että on syyllinen, ei viina, tai tuo toinen nainen. Oma vikansa kun oli idiootti, ei ajatellut vaan meni halun ohjaamana, "kun se oli niin helppoa"

Äänestä
  • Minusta pahimmalta tuntuu se, että mies on tietoisesti ottanut riskin meidän suhteen loppumisesta, mennessään sänkyyn toisen kanssa. Antanut luvan itsellensä pettää. Välillä ajattelen, että kyllä tästä yli päästään yhdessä, kun suhteemme on jotain ainutlaatuista, ja haluan rakastaa "niin myötä kuin vastamäessä". Välillä sitten kuitenkin vihaan itseäni, kun en jättänyt miestä, joka rikkoi yhteiset säännöt ja ei arvostanut suhdettamme ja minua. Ehkä pitäisikin lähteä, mutta tiedän katuvani sellaista ratkaisua koko loppuelämäni. Toiselle naiselle en juurikaan ole katkera. Onhan se paskamaista, että antaa tilanteen kehittyä varatun miehen kanssa. Mutta mieheni on syyllinen, koska hän oli varattu, nainen ei.

    Äänestä

  • ååååååååååhb kirjoitti:

    Minusta pahimmalta tuntuu se, että mies on tietoisesti ottanut riskin meidän suhteen loppumisesta, mennessään sänkyyn toisen kanssa. Antanut luvan itsellensä pettää. Välillä ajattelen, että kyllä tästä yli päästään yhdessä, kun suhteemme on jotain ainutlaatuista, ja haluan rakastaa "niin myötä kuin vastamäessä". Välillä sitten kuitenkin vihaan itseäni, kun en jättänyt miestä, joka rikkoi yhteiset säännöt ja ei arvostanut suhdettamme ja minua. Ehkä pitäisikin lähteä, mutta tiedän katuvani sellaista ratkaisua koko loppuelämäni. Toiselle naiselle en juurikaan ole katkera. Onhan se paskamaista, että antaa tilanteen kehittyä varatun miehen kanssa. Mutta mieheni on syyllinen, koska hän oli varattu, nainen ei.

    Ihan näin yleisellä tasolla ajattelin kysyä sinulta, että miksi se on niin kauhean kamalaa, etä miehesi harrasti seksiä toisen kanssa? Tiedän että tämä liittyy meidän yhteiskunnan kirjoittamattomiin sääntöihin, mutta kerro oma kantasi. Tuntuuko sinusta siltä, että omistat ihmisen kun menit naimisiin?

    Äänestä

  • Utelias81 kirjoitti:

    Ihan näin yleisellä tasolla ajattelin kysyä sinulta, että miksi se on niin kauhean kamalaa, etä miehesi harrasti seksiä toisen kanssa? Tiedän että tämä liittyy meidän yhteiskunnan kirjoittamattomiin sääntöihin, mutta kerro oma kantasi. Tuntuuko sinusta siltä, että omistat ihmisen kun menit naimisiin?

    Yleensä sanotaan minun vaimoni, puolisoni, rakkaani ,akkani, jne....
    Ja kuten myös minun mieheni, puolisoni, rakkaani, ukkoni, jne ...
    Mieluimmin omistan sen oman , mutten toisen omaa puolisoa!

    Vai onko tulossa aika minun kakkoseni, kolmoseni, neloseni, jne...
    Tuleeko vihkikaavaan muutos, kun sinä nyt otat tämän vaimoksesi tämän seurakunnan läsnäolessa jne...
    Makaat kakkosen kanssa, panet kolmosta, julistan nyt teidät puolisoiksi....

    Ajatelkaa mitä hullunmyllyä, rakkaus kestää kun sitä vaalitaan vaikeudet kestetään.
    Roikkuminen jossakin sellaisessa josta ei koskaan tule kuin mielipahaa ei ole hyväsi kenellekkään.

    Äänestä

Miehen pettämisen paljastuttua tuli itkua, huutoa, huonommuuden tunnetta, häpeää. Sitten vihaa miestä kohtaan, halveksuntaa, inhoa, epäluottamusta. Luottamuksen voi menettää vain kerran.
En minäkään jättänyt miestä ensimmäisestä enkä toisesta kerrasta - kertoja tuli lukuisia ennen kuin uskalsin jättää petturin vaikka halusinkin jättää heti. Pienet lapset, pelko yksin selviämisestä lasten kanssa, rahallinen toimeentulo, mitä muut ihmiset ajattelee erosta, kaveripiirit hajoaa, ulkopuoliseksi tuntemisen pelko - muut ovat aviopareja lapsineen, minä yh lapsineen. Tunteita siis laidasta laitaan. Peiliin katsomista, olisiko syytä myös minussa. Omien virheiden tunnistaminen ja tunnustaminen. Mutta - vaikka teki mitä, mikään ei saa unohtamaan sitä, että mies pani toista naista avioliittomme aikana. Siten tuhosi kaiken mahdollisuuden onnelliseen parisuhteeseen mistään työmäärästä huolimatta. Luottamuksen voi menettää vain kerran, ja sitä ei mikään työmäärä eikä myös omien virheiden tunnustaminen poista. Miehen ei auttanut selitellä tekemisiään millään. Jos rakasti, miksi nai toista? Vain sillä oli minulle merkitystä, mikään ei puolusta pettämistä. Ei vaikka kuinka yritin nähdä syytä myös itsessäni. Toisessa/toisissa naisissa ei mielestäni ollut eikä ole mitään vikaa. Kyllä vika on vain ja ainoastaan siinä parisuhteessa, missä voidaan toista pettää.
Vuosien työn päätteeksi oli pakko uskoa, ettei meitä ollut tarkoitettu lasteni isän kanssa yhteen ja että itseään pitää ajatella myös, jotta lapsilla olisi onnellinen äiti. Otin eron, mies viimeiseen asti yritti pitää avioliiton kasassa rakastamansa naisen kanssa. Minun rakkaus vain kuoli, enkä uskonut toisenkaan rakastavan minua ihmisenä. Ei rakastaan petetä? Ei viinapäissään, ei siksi kun vierasta saa helpolla, ei kaverien yllytyksestä - näitä selityksiä tuli. Jos rakastaa, ei petä. Yksinkertaista.

Äänestä
  • Jos minun mies olisi sanonut että kun oli niin helppoa olisin polttanut päreeni ihan lopullisesti koska toihan on hirvittävän loukkaavaa sanoa että minua on helppoa huijata ja pettää!!

    Paloi ne päreet silti minun miehen selitys oli kun oli niin hirvee panetus ja ei viitsinyt vongata minulta. Olin raskaana.
    Ei erottu mentiin perheleirille ja sielä sai jutella hyvän kuuntelijan kanssa.

    Äänestä

  • Aloittaja

    hyvin tutuilta. osaatko tarkemmin eritellä, missä asioissa tunsit olevasi huonompi ja kehen verraten? Samoin miksi tunsit häpeää?

    Äänestä

tavallaan sanon, että mieheni vieteltiin, mutta hän antoi itsensä vieteltävän. Meillä pettämisessä kyse ei ollut käsittääkseni seksistä, vaan ihan muista jutuista koska pettäminen on henkistä laatua ja se on jatkunut vuosia..odotan sitä, että eron ottaminen mahdollistuu.

Henkistä laatua olevista ystävistä, jotka ovat potentiaalisia kakkosia ei pääse yli. Tunnen olevani koko ajan se kakkonen omassa liitossani. Mies toki varmasti jälleen taas rakastaa, kun on tajunnut mitä on riskeerannut, mutta ei se muuta mitään. Kakkonen on "ystävänä" kuviossa koko ajan, vaikka olen pyytänyt suhteen lopettamista. Pettäjä taas, eihän hän myönnä mitään kun on narsisti paska..ja sanonpahan nyt ihan varmuuden vuoksi, että on olemassa ystävyyttä ja "ystävyyttä". Ja meillä kyse on tuosta jälkimmäisestä, eli ei ole aitoa ystävyyttä, koska suhde salataan ja koska mieheni haaveilee enemmästä kyseisen ihmisen kanssa kuin ystävyydestä. Sattumalta tiedän, että heillä tunne on molemminpuoleinen.

Minä en ota vastuulleni mitään tästä pettämisestä tai siihen ajautumisesta. Jos ihminen ei ole liittoonsa tyytyväinen, ei voi sitä puolisolle sanoa ajoissa vaan ajautuu pettämään ehkä kokeillakseen onko vielä vetovoima tallella, herättääkseen puolison huomaamaan ettei olekaan ikuisesti vierellä, henkilökohtaisen kriisin vuoksi tai koska omassa suhteessa ei ole onnellinen niin haloo, kyllä se vika on aina siinä pettäjässä eikä siinä toisessa ihmisessä jonka kanssa on. Pettäjä kuvittelee ratkaisevansa ongelmansa pettämällä, mutta sen sijaan havahtuukin että se oma saattoikin olla ihan hyvä ja yrittää vielä korjata tilannetta ja muka oppii. Tässä vaiheessa vaimo päättää, että nyt on mitta täysi ja haluaa erota, koska pettäjä on luottamuksen menettänyt jo totaalisesti.

Petä minua kerran, saat anteeksi jos tunnustat ja tajuat, että et enää koskaan voisi loukata minua noin. Petä toistekin, tunnusta, niin ehkä saat anteeksi. Petä kerran ja valehtele, niin anteeksi et saa ja saat kenkää persuuksillesi. Tämä suhde on viimeinen ja onneksi se on kohta ohi, jossa minua haukutaan vainoharhaiseksi hulluksi, mustasukkaiseksi kontrolloijaksi, idiootiksi vajakiksi ihan sen vuoksi, ettei miehessä ole munaa ottaa itse vastuuta tekemisistään ja näistä "salaystävistä", joista hän kuitenkin haluaa enemmän kuin ystävyyttä.

PS. Olen antanut anteeksi satunnaiset seksiseikkailut edellisissä suhteissa, koska rakastin miestä enemmän kuin ketään koskaan. Tiesin, että meidän väliimme ei kenelläkään todellisuudessa ollut asiaa kunnes päätimme erota.
PSS. Olen alkanut uskomaan, että syy miksi mies ei ota eroa vaan haluaa vehdata näiden ystävien kanssa salassa on juurikin se, että se olisi niin suuri häpeä erota ja toisaalta, mieshän haluaa pysyä naimisissa anyway..? Ajattelin ensin, että kokeilisin samaa taktiikkaa kuin mies, mutta en jaksa enää pelejä, enkä jaksa alentua hänen tasolleen. Halusin vain perheen ja kunnollisen miehen joka kerrankaan ei pettäisi, mitä sain: en yhtään mitään uutta..petturin, enkä perhettä, ero tulossa. Herään jo kysymään, että vedänkö ilmeisesti aina vääriä ihmisiä puoleeni..?

Äänestä
  • Pettävä mies haukkui minua sairaalloisen mustasukkaiseksi. Olisin kuulemma ollut muuten ihan hyvä nainen, mutta kun tuo mustasukkaisuus, tuo mustasukkaisuus minussa oli vikana. Ja samaan aikaan mies todistettavasti seurusteli jo toisen kanssa. Tämän olen siltä toiselta naiselta jälkikäteen kuullut kellonaikoja myöten. Mitä tapahtui ja missä tapahtui ja milloin. Kaikki selvisi jälkeenpäin ja jäljelle jäi valtava raivo siitä, että tuo mies oli yrittänyt kääntää kaiken niin, että minä olin sairaalloisen mustasukkainen. Miten joku voi olla noin kaksinaamainen. Mutta toisaalta, se sama mies petti myös sitä toista naista, joka myös luuli olevansa ainoa. Tämä kyseli minulta myös kellonaikoja ja päivämääriä. Ja minähän kerroin. Mutta tämä toinen nainen uskoi miehen valheisiin kuitenkin enemmän ja meni kuin menikin hänen kanssaan naimisiin. Nyt odottelen hänen soittoaan ja sitä, kun hän kertoo kuinka huonosti tuo mies häntä kohteleekaan. Siitä oli ollut viitteitä jo ennen heidän naimisiinmenoaan, mutta eihän sokeasti rakastunut usko varoitusmerkkejä. Epäilee vain omaa itseään ja järkeään, jolloin mies heittää lisää löylyä kiukaalle, juu sinähän se vasta mustasukkainen olet.

    Äänestä

Miksi helvetissä aina paasaat miesten pettämisestä? Tuo kirjoituksesi sopisi oikein hyvin myös päinvastaiseksi, niin että muutat tuohon miehen tilalle naisen. Itse petettynä aviomiehenä suorastaan loukkaa minua tuollainen yksisilmäinen asioihin suhtautuminen. Ja ellet satu hyvä muori tietämään niin naiset pettävät nykyään vähintään yhtä paljon kuin miehet, elleivät sitten enemmän. Kun aloitat ensi kerralla keskustelun puhu NAISTEN pettämisestä.

Äänestä
  • Aloittaja

    että pettämistä on molemmin puolin. Mutta – suhtautuminen miehiin on erilaista kuin naisiin. Minua kiinnostaa tietää, mitkä seikat vaikuttavat tähän.

    En ole juurikaan tavannut miehiä jotka syyttäisivät sitä toista miestä ja kävisi hänen kanssaan raivokasta kilpailua siitä, kumpaa se nainen tosiasiassa rakastaa. Tai miehiä jotka hyväksyvät naiset pettämisen vain siksi, että kun naista ”panettaa”, niin mitäs siitä, koska se on vain pelkkää seksiä.

    Perinteisesti miehen seksuaalisuuteen yhdistetään tarve olla usean naisen kanssa ja sitä mm. perustellaan niin evoluution kuin geenien avulla. Uskollista miestä pidetään jo vähän epämiehekkäänä. En siis ihmettele että nuoret miehet jo tuosta pelosta etsivät vieraita naisia, etteivät vain tulisi halveksituksi kaveripiirissä.

    Yhdistävä tekijä sen sijaan on, että maailma on seksualisoitunut huimasti. Seksistä haetaan erilaisia elämyksiä ja tunteita sekä tuntemuksia, joita ei enää osata muutoin löytää. Paria on helppo vaihtaa ja kiinnostuneita partnereita löytyy todella helposti.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    että pettämistä on molemmin puolin. Mutta – suhtautuminen miehiin on erilaista kuin naisiin. Minua kiinnostaa tietää, mitkä seikat vaikuttavat tähän.

    En ole juurikaan tavannut miehiä jotka syyttäisivät sitä toista miestä ja kävisi hänen kanssaan raivokasta kilpailua siitä, kumpaa se nainen tosiasiassa rakastaa. Tai miehiä jotka hyväksyvät naiset pettämisen vain siksi, että kun naista ”panettaa”, niin mitäs siitä, koska se on vain pelkkää seksiä.

    Perinteisesti miehen seksuaalisuuteen yhdistetään tarve olla usean naisen kanssa ja sitä mm. perustellaan niin evoluution kuin geenien avulla. Uskollista miestä pidetään jo vähän epämiehekkäänä. En siis ihmettele että nuoret miehet jo tuosta pelosta etsivät vieraita naisia, etteivät vain tulisi halveksituksi kaveripiirissä.

    Yhdistävä tekijä sen sijaan on, että maailma on seksualisoitunut huimasti. Seksistä haetaan erilaisia elämyksiä ja tunteita sekä tuntemuksia, joita ei enää osata muutoin löytää. Paria on helppo vaihtaa ja kiinnostuneita partnereita löytyy todella helposti.

    "nuoret miehet jo tuosta pelosta etsivät vieraita naisia, etteivät vain tulisi halveksituksi kaveripiirissä"

    no ihan täyssä paskapuhetta tuollainen. ei kukaan uskollinen mies joudu halveksituksi kaveripiirissä siksi, ettei lähtenyt nussimaan jotain naikkosta, joka halusi levittää haaransa. päinvastoin, sehän kertoo että on kova jätkä, kun ei tarvi lähteä varman panon perään.

    Äänestä

  • Aloittaja

    sdf34 kirjoitti:

    "nuoret miehet jo tuosta pelosta etsivät vieraita naisia, etteivät vain tulisi halveksituksi kaveripiirissä"

    no ihan täyssä paskapuhetta tuollainen. ei kukaan uskollinen mies joudu halveksituksi kaveripiirissä siksi, ettei lähtenyt nussimaan jotain naikkosta, joka halusi levittää haaransa. päinvastoin, sehän kertoo että on kova jätkä, kun ei tarvi lähteä varman panon perään.

    siitä kaveripiiristä. Ikävä kyllä asenteet ovat koventuneet, eli menestyä pitää – yksi osoitus on että naisia on useita. Toki on onneksi vielä monia miehiä, jotka arvostavat myös miehessä uskollisuutta.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    että pettämistä on molemmin puolin. Mutta – suhtautuminen miehiin on erilaista kuin naisiin. Minua kiinnostaa tietää, mitkä seikat vaikuttavat tähän.

    En ole juurikaan tavannut miehiä jotka syyttäisivät sitä toista miestä ja kävisi hänen kanssaan raivokasta kilpailua siitä, kumpaa se nainen tosiasiassa rakastaa. Tai miehiä jotka hyväksyvät naiset pettämisen vain siksi, että kun naista ”panettaa”, niin mitäs siitä, koska se on vain pelkkää seksiä.

    Perinteisesti miehen seksuaalisuuteen yhdistetään tarve olla usean naisen kanssa ja sitä mm. perustellaan niin evoluution kuin geenien avulla. Uskollista miestä pidetään jo vähän epämiehekkäänä. En siis ihmettele että nuoret miehet jo tuosta pelosta etsivät vieraita naisia, etteivät vain tulisi halveksituksi kaveripiirissä.

    Yhdistävä tekijä sen sijaan on, että maailma on seksualisoitunut huimasti. Seksistä haetaan erilaisia elämyksiä ja tunteita sekä tuntemuksia, joita ei enää osata muutoin löytää. Paria on helppo vaihtaa ja kiinnostuneita partnereita löytyy todella helposti.

    Kun mies pettää vaimoaan ja miehen kaverit tietää tästä on melko varmaa että kaverit ovat lojaaleja miestä kohtaan eivätkä he ainakaan "käräytä" miestä vaan ovat jopa mukana juonessa kun mietitään missä tai kenen luona mies on ollut jos vaimo kyselee. Miehet ymmärtävät että toista miestä panettaa ja jos nuorempaa ja nätimpää naista on saatavilla olisi ihme jos mies kuin mies ei tarttuisi tilaisuuteen. Kun nainen pettää miestään ei vaimon naiskavereiden lojaalisuus ole yhtä taattua kuin miesten keskuudessa. He jopa voivat itse mennä miehelle käräyttämään naisen kerätäkseen mieheltä pisteitä tai he ainakin tuomitsevat naisen tekemiset omissa seuroissaan. Aina pahempaa jos nainen sattuu olemaan perheen äiti.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    siitä kaveripiiristä. Ikävä kyllä asenteet ovat koventuneet, eli menestyä pitää – yksi osoitus on että naisia on useita. Toki on onneksi vielä monia miehiä, jotka arvostavat myös miehessä uskollisuutta.

    "Ikävä kyllä asenteet ovat koventuneet, eli menestyä pitää – yksi osoitus on että naisia on useita. "

    miten selität sen, että tutkimusten mukaan nuorten aikuisten asenteet uskottomuuteen ovat tiukentuneet??

    70-luvulla oli ihan ok pitää rakastajarta, mutta ei enää.

    useat naiset kuuluvat sinkkuaikoihin. ja kyllä miehetkin arvostavat toisten miesten uskollisuutta, mutta eihän siitä huudella. vai miltä kuulostaisi yhteisissä illanvietoissa möläyttää "arvostan sua Pertti kun sinä et petä vaimoasi niin kuin Esa ja Pekka pettävät"?

    Äänestä

  • Aloittaja

    edellinen vastaa. kirjoitti:

    "Ikävä kyllä asenteet ovat koventuneet, eli menestyä pitää – yksi osoitus on että naisia on useita. "

    miten selität sen, että tutkimusten mukaan nuorten aikuisten asenteet uskottomuuteen ovat tiukentuneet??

    70-luvulla oli ihan ok pitää rakastajarta, mutta ei enää.

    useat naiset kuuluvat sinkkuaikoihin. ja kyllä miehetkin arvostavat toisten miesten uskollisuutta, mutta eihän siitä huudella. vai miltä kuulostaisi yhteisissä illanvietoissa möläyttää "arvostan sua Pertti kun sinä et petä vaimoasi niin kuin Esa ja Pekka pettävät"?

    vain minun käsityksiäni, se mitä näen ja kuulen että luen. Kokemukseni mukaan vanhemmat miehet arvostavat kavereissaan heitä, joilla ei ylimääräisiä virityksiä ole. Nuoret miehet tuntuvat puolestaan sallivan paremmin. Etenkin se sallitaan menestyneille ja ”kuuluisille”. Eivätkä tietoni ole mistään illanvietoista.

    Nyt ei ehkä pidetä rakastajatarta vaan haetaan elämyksiä ja kokemuksia seksistä. Kyse on siis ”panoista” .

    Äänestä

  • miehistä ja naisista kirjoitti:

    Kun mies pettää vaimoaan ja miehen kaverit tietää tästä on melko varmaa että kaverit ovat lojaaleja miestä kohtaan eivätkä he ainakaan "käräytä" miestä vaan ovat jopa mukana juonessa kun mietitään missä tai kenen luona mies on ollut jos vaimo kyselee. Miehet ymmärtävät että toista miestä panettaa ja jos nuorempaa ja nätimpää naista on saatavilla olisi ihme jos mies kuin mies ei tarttuisi tilaisuuteen. Kun nainen pettää miestään ei vaimon naiskavereiden lojaalisuus ole yhtä taattua kuin miesten keskuudessa. He jopa voivat itse mennä miehelle käräyttämään naisen kerätäkseen mieheltä pisteitä tai he ainakin tuomitsevat naisen tekemiset omissa seuroissaan. Aina pahempaa jos nainen sattuu olemaan perheen äiti.

    Naisethan ovat tunnetusti solidaarisia toisilleen,hahahaa....
    Ihan panee naurattamaan, ku muijat kyttäävät toisiaan ja ovat tukkanuottasilla.

    Äänestä

"suurin osa naisista on valmis hyväksymään miehille syrjähypyt, etenkin ne tilapäiset."

Miksipä ei hyväksyisi? Seksiähän se vain on. Ja mitä kahden aikuisen välinen seksi kuuluu kolmannelle, jos seksuaalisesti vapaamielisiä ollaan - vai ollaanko? Kuinka moni on vielä sitä mieltä, että seksi kuuluu vain parisuhteeseen?

Äänestä
  • Aloittaja

    Mielenkiintoista on tuo ilmaisun takana oleva asenne. Seksi ei siis ole mitään ihmeellistä, vaan pelkkää fyysistä toimintaa kuten ulostaminen tai voimistelu. Kuitenkin sitä pitää harrastaa melkein kenen kanssa tahansa? Toki näinkin on, kun seksiin on tullut kyllääntymispiste. Ei se anna enää kuin ohimenevän hormonien aiheuttaman mielihyvän tunteen. Silloin ymmärrän kyllä, että on vaikeaa ymmärtää niitä, joilla näin ei ole.

    Jokainen muodostaa oman arvomaailmansa. Vaikka ne omat arvot olisivat poikkeavia, niin antaako se toisaalta oikeuden loukata muiden arvoja? Tästähän pettämisessä on kyse. Toiselle se seksuaalisuus on rajoitettu vain oman puolison osalle ja näin halutaan osoittaa, kuinka tärkeä toinen on.

    Seksi voi olla yksi ja erityinen tapa osoittaa rakkautta puolisolleen. Toiselle se voi olla ihan se ja sama, kenen kanssa nai, kunhan saa vain nauttia siitä ja purkaa ”paineitaan”. Hänellä ei ole tarvetta osoittaa rakkauttaan mitenkään erityisellä tavalla. Kuinka nuo kaksi voivat elää yhdessä niin, etteivät loukkaa toisiaan? No, yleensä niin että valehdellaan toiselle, ja näytellään että ”rakastetaan” niin kuin toisen toive on. Arvaa kumpi valehtelee?

    Jos pari pystyy sopimaan avoimesti että muitakin saa olla, silloin tätä pettämisen ongelmaa ei periaatteessa ole.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Mielenkiintoista on tuo ilmaisun takana oleva asenne. Seksi ei siis ole mitään ihmeellistä, vaan pelkkää fyysistä toimintaa kuten ulostaminen tai voimistelu. Kuitenkin sitä pitää harrastaa melkein kenen kanssa tahansa? Toki näinkin on, kun seksiin on tullut kyllääntymispiste. Ei se anna enää kuin ohimenevän hormonien aiheuttaman mielihyvän tunteen. Silloin ymmärrän kyllä, että on vaikeaa ymmärtää niitä, joilla näin ei ole.

    Jokainen muodostaa oman arvomaailmansa. Vaikka ne omat arvot olisivat poikkeavia, niin antaako se toisaalta oikeuden loukata muiden arvoja? Tästähän pettämisessä on kyse. Toiselle se seksuaalisuus on rajoitettu vain oman puolison osalle ja näin halutaan osoittaa, kuinka tärkeä toinen on.

    Seksi voi olla yksi ja erityinen tapa osoittaa rakkautta puolisolleen. Toiselle se voi olla ihan se ja sama, kenen kanssa nai, kunhan saa vain nauttia siitä ja purkaa ”paineitaan”. Hänellä ei ole tarvetta osoittaa rakkauttaan mitenkään erityisellä tavalla. Kuinka nuo kaksi voivat elää yhdessä niin, etteivät loukkaa toisiaan? No, yleensä niin että valehdellaan toiselle, ja näytellään että ”rakastetaan” niin kuin toisen toive on. Arvaa kumpi valehtelee?

    Jos pari pystyy sopimaan avoimesti että muitakin saa olla, silloin tätä pettämisen ongelmaa ei periaatteessa ole.

    "Toiselle se seksuaalisuus on rajoitettu vain oman puolison osalle ja näin halutaan osoittaa, kuinka tärkeä toinen on. "

    Nämä toiset lienevät aika harvinaisia, eikö niin? Aika monihan on tietoisesti irtoseksiä harrastanut, ainakin jos alle nelikymppisistä puhutaan.

    Äänestä

  • Aloittaja

    mies olen kirjoitti:

    "Toiselle se seksuaalisuus on rajoitettu vain oman puolison osalle ja näin halutaan osoittaa, kuinka tärkeä toinen on. "

    Nämä toiset lienevät aika harvinaisia, eikö niin? Aika monihan on tietoisesti irtoseksiä harrastanut, ainakin jos alle nelikymppisistä puhutaan.

    eiköhän ole kuitenkin niin että suurin osa tekee niin? Uskollisuutta arvotetaan yhä enemmän.

    Se mitä itse kukin vapaana tekee, on vallan toinen juttu.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    eiköhän ole kuitenkin niin että suurin osa tekee niin? Uskollisuutta arvotetaan yhä enemmän.

    Se mitä itse kukin vapaana tekee, on vallan toinen juttu.

    "Se mitä itse kukin vapaana tekee, on vallan toinen juttu. "

    Tämä väite on täyttä paskaa, niin kuin nykyään on tapana asioita ilmaista.

    Itse kirjoitit:
    "Toiselle se seksuaalisuus on rajoitettu vain oman puolison osalle"

    Se miten itse kukin vapaana ilmaisee seksuaalisuuttaan, kertoo sen, miten se seksuaalisuuden rajoitteneisuus hänelle tarkoittaa. Jos on ollut irtosuhteessa, niin ei ihminen silloin ole rajoittanut seksuaalisuuttaa mihinkään erityiskäyttöön. Eikö tämä ole aivan selvä?!

    Kirjoitit myös:
    "Seksi voi olla yksi ja erityinen tapa osoittaa rakkautta puolisolleen"

    Siitä, miten erityinen tapa se on, kertoo paljon se, miten erityisenä ihminen seksiä pitää (oli sitten vapaa tai varattu). Eikö joo?

    Äänestä

  • mies olen kirjoitti:

    "Se mitä itse kukin vapaana tekee, on vallan toinen juttu. "

    Tämä väite on täyttä paskaa, niin kuin nykyään on tapana asioita ilmaista.

    Itse kirjoitit:
    "Toiselle se seksuaalisuus on rajoitettu vain oman puolison osalle"

    Se miten itse kukin vapaana ilmaisee seksuaalisuuttaan, kertoo sen, miten se seksuaalisuuden rajoitteneisuus hänelle tarkoittaa. Jos on ollut irtosuhteessa, niin ei ihminen silloin ole rajoittanut seksuaalisuuttaa mihinkään erityiskäyttöön. Eikö tämä ole aivan selvä?!

    Kirjoitit myös:
    "Seksi voi olla yksi ja erityinen tapa osoittaa rakkautta puolisolleen"

    Siitä, miten erityinen tapa se on, kertoo paljon se, miten erityisenä ihminen seksiä pitää (oli sitten vapaa tai varattu). Eikö joo?

    kommentoin täältä sivusta jotakin...
    Olen se yli 40 vee nainen ja elämäni varrella törmännyt jo yhä useampaan mieheen jolle uskollisuus on ykkösasiana kun aletaan parisuhteeseen. Miehet mielestäni tuntuvat nykyään arvostavan ja toivovan juuri tätä asiaa parisuhteessa. Varsinkin nuoremmat alle 40 v vuotiaat. Meidän sukupolven miehet todellakin ovat omanneet sen isiensä tavan hoitaa parisuhdetta eli juostaan toisen naisen syliin kun ongelmia ilmenee omassa suhteessa ja ne hoidetaan pois päiväjärjestyksestä tällä tavoin. Ei 40 veet ja ylöspäin olevat ole oppineet puhumaan ongelmista tai katsomaan peiliin vaan hakemaan itsetunnon pönkitystä muualta.
    NUoremmat ovat ihan eri luokkaa näissä asioissa ja todellakin uskollisempia puolisoilleen. Nuoremmilla on ihan erilainen suhtautuminen vastakkaiseen sukupolveen. Ei nuoremmalle miehelle nainen automaattisesti ole seksiobjekti vaan nainen voi olla hyvä kamukin. Vaimoa sitten jopa kunnioitetaankin.

    Äänestä

  • sivusta vain kirjoitti:

    kommentoin täältä sivusta jotakin...
    Olen se yli 40 vee nainen ja elämäni varrella törmännyt jo yhä useampaan mieheen jolle uskollisuus on ykkösasiana kun aletaan parisuhteeseen. Miehet mielestäni tuntuvat nykyään arvostavan ja toivovan juuri tätä asiaa parisuhteessa. Varsinkin nuoremmat alle 40 v vuotiaat. Meidän sukupolven miehet todellakin ovat omanneet sen isiensä tavan hoitaa parisuhdetta eli juostaan toisen naisen syliin kun ongelmia ilmenee omassa suhteessa ja ne hoidetaan pois päiväjärjestyksestä tällä tavoin. Ei 40 veet ja ylöspäin olevat ole oppineet puhumaan ongelmista tai katsomaan peiliin vaan hakemaan itsetunnon pönkitystä muualta.
    NUoremmat ovat ihan eri luokkaa näissä asioissa ja todellakin uskollisempia puolisoilleen. Nuoremmilla on ihan erilainen suhtautuminen vastakkaiseen sukupolveen. Ei nuoremmalle miehelle nainen automaattisesti ole seksiobjekti vaan nainen voi olla hyvä kamukin. Vaimoa sitten jopa kunnioitetaankin.

    olin salaisessa suhteessa 40 mieheen..jälkeenpäin olen ajatellut, että hän oli just näitä miehiä, jotka pakenevat aio-ongelmia toisen naisen syliin, mistään tunneasioista hän ei osannut puhua..ja seksi oli nussimista. olin miehelle loppujen lopuksi pelkkä pano, oon melkoisen varma siitä, vaikka mies aina väittikin, että et sää oo vain pano, mutta kunhan kävi mua panemassa. Ja sitten kun aloin osoittaa tyytymättämyyttä, hän tietysti jätti minut, heh. Eihän hän edelleenkään osannut käsitellä ongelmia, ei avio- eikä muussakaan suhteessa. Ajattelin monesti, että onneksi en ole hänen vaimonsa,,että tuollaisen mykän miehen kanssa aviossa oleminen on varmaan raskasta.

    Äänestä

  • Aloittaja

    mies olen kirjoitti:

    "Se mitä itse kukin vapaana tekee, on vallan toinen juttu. "

    Tämä väite on täyttä paskaa, niin kuin nykyään on tapana asioita ilmaista.

    Itse kirjoitit:
    "Toiselle se seksuaalisuus on rajoitettu vain oman puolison osalle"

    Se miten itse kukin vapaana ilmaisee seksuaalisuuttaan, kertoo sen, miten se seksuaalisuuden rajoitteneisuus hänelle tarkoittaa. Jos on ollut irtosuhteessa, niin ei ihminen silloin ole rajoittanut seksuaalisuuttaa mihinkään erityiskäyttöön. Eikö tämä ole aivan selvä?!

    Kirjoitit myös:
    "Seksi voi olla yksi ja erityinen tapa osoittaa rakkautta puolisolleen"

    Siitä, miten erityinen tapa se on, kertoo paljon se, miten erityisenä ihminen seksiä pitää (oli sitten vapaa tai varattu). Eikö joo?

    sanon katit kontit...

    Ihminen voi olla avoin ja vapautunut seksuaalisesti vaikkei ihan jokaisen kanssa nai. Sekin voi olla myös rajoittunutta seksuaalisuutta, ettei kykene muuhun kuin suorituksiin, jatkuviin partnereiden vaihtoon ja nautinnon hakuun - puhutaan siis addiktiosta.

    Hyvässä suhteessa myös seksi on avointa, kokeilunhaluista ja jopa jännittävää. Parisuhteeseen voi kuulua vaikka ihan pano silloin tällöin. Kyse on siitä, mihin seksin mielessään kytkee.

    Kuulun siihen sukupolveen, joka on elänyt seksin vapautumisen historiaa. Yhä olen sitä mieltä, että nuorena kannattaa tutustua omaan seksuaalisuuteensa sekä hankkia kokemuksia. Kun oppii mitä kaipaa, on helpompaa se sitten ilmaista siinä parisuhteessakin. Se on yksi keino välttyä tilanteelta jossa molemmat ovat liian erilaisia seksuaalisilta tarpeiltaan, eikä siihen enää tarvitse ketään ulkopuolista hoitamaan niitä.

    Yksin eläessä voi olla kyse vain tarpeesta. Kun löytyy suosiollinen partneri, niin parhaimmillaan siinä tyydytetään toinen toisensa ja pahimmillaan toinen on vain masturbointiväline. Vapaata seksi on kun se ei loukkaa ketään, tuo iloa elämään eikä sitä tarvitse salailla kellekään. Ikävä kyllä, harvoin se sitä on – paitsi parisuhteessa.

    Rakkautta osoitetaan monin tavoin, vanhemmille, lapsille, ystäville, yleensä ihmisille. Jos maailmassa on joku ihminen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä, tulevaisuutensa ja vaikka saada lapsia, eikö hän ole erityinen? Mietin vain kuinka voisin muuten osoittaa miehelleni, että hän on jotain muuta noiden muiden rakkauksien rinnalla? Eikö seksi ole erinomainen tapa ilmaista se?

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    sanon katit kontit...

    Ihminen voi olla avoin ja vapautunut seksuaalisesti vaikkei ihan jokaisen kanssa nai. Sekin voi olla myös rajoittunutta seksuaalisuutta, ettei kykene muuhun kuin suorituksiin, jatkuviin partnereiden vaihtoon ja nautinnon hakuun - puhutaan siis addiktiosta.

    Hyvässä suhteessa myös seksi on avointa, kokeilunhaluista ja jopa jännittävää. Parisuhteeseen voi kuulua vaikka ihan pano silloin tällöin. Kyse on siitä, mihin seksin mielessään kytkee.

    Kuulun siihen sukupolveen, joka on elänyt seksin vapautumisen historiaa. Yhä olen sitä mieltä, että nuorena kannattaa tutustua omaan seksuaalisuuteensa sekä hankkia kokemuksia. Kun oppii mitä kaipaa, on helpompaa se sitten ilmaista siinä parisuhteessakin. Se on yksi keino välttyä tilanteelta jossa molemmat ovat liian erilaisia seksuaalisilta tarpeiltaan, eikä siihen enää tarvitse ketään ulkopuolista hoitamaan niitä.

    Yksin eläessä voi olla kyse vain tarpeesta. Kun löytyy suosiollinen partneri, niin parhaimmillaan siinä tyydytetään toinen toisensa ja pahimmillaan toinen on vain masturbointiväline. Vapaata seksi on kun se ei loukkaa ketään, tuo iloa elämään eikä sitä tarvitse salailla kellekään. Ikävä kyllä, harvoin se sitä on – paitsi parisuhteessa.

    Rakkautta osoitetaan monin tavoin, vanhemmille, lapsille, ystäville, yleensä ihmisille. Jos maailmassa on joku ihminen, jonka kanssa haluaa jakaa elämänsä, tulevaisuutensa ja vaikka saada lapsia, eikö hän ole erityinen? Mietin vain kuinka voisin muuten osoittaa miehelleni, että hän on jotain muuta noiden muiden rakkauksien rinnalla? Eikö seksi ole erinomainen tapa ilmaista se?

    se ei asiaa muuksi muuta. En tiedä, mihin pyrit vastauksesi ekalla puoliskolla, mutta toinen puolisko jo onneksi palasi lähemmäksi keskusteltavaa asiaa.

    "Mietin vain kuinka voisin muuten osoittaa miehelleni, että hän on jotain muuta noiden muiden rakkauksien rinnalla? Eikö seksi ole erinomainen tapa ilmaista se?"

    Turha olisi puuttua muihin kohtiin vastauksessasi, kun tässä erheesi hienosti esiin tuot. Nimenomaan on niin, että seksillä ei voi tarkoittamaasi erityisyyttä ilmaista, mikäli ei ole aina - kuten "vapaana" ollessaan - seksiään samalla tavoin erityisille rajannut. Miten tämän asian edes voisi toisin käsittää??

    Vapaan seksin kannattajat (esim. irtosuhteita harrastaneet) suhtautuvat seksiin vapaasti: seksiä on hyvä harrastaa, kun tulee seksiin sopiva partneri vastaan. Näin ollen seksi harrastaminen ei rajoitu parisuhderakkauden piiriin. Seksiä ei harrasteta pelkästään parisuhteessa, vaan yhtä hyvin sen ulkopuolella. Lojaalisuus parisuhteessa punnitaan muussa kuin seksuaalisessa uskollisuudessa.

    Toisin on niillä, jotka eivät ole vapaan seksin harjoittajia (mm. ei ole ollut irtosuhteita). He harrastavat seksiä vain erityisen ihmisen kanssa, juuri sellaisen jonka kanssa ovat parisuhteessa. He rajaavat seksuaalisuutensa kuuluvaksi vain ja ainoastaan parisuhteeseen. Vain heille on johdonmukaista olla sallimatta rinnakkais-, sivu- ja irtosuhteita.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Mielenkiintoista on tuo ilmaisun takana oleva asenne. Seksi ei siis ole mitään ihmeellistä, vaan pelkkää fyysistä toimintaa kuten ulostaminen tai voimistelu. Kuitenkin sitä pitää harrastaa melkein kenen kanssa tahansa? Toki näinkin on, kun seksiin on tullut kyllääntymispiste. Ei se anna enää kuin ohimenevän hormonien aiheuttaman mielihyvän tunteen. Silloin ymmärrän kyllä, että on vaikeaa ymmärtää niitä, joilla näin ei ole.

    Jokainen muodostaa oman arvomaailmansa. Vaikka ne omat arvot olisivat poikkeavia, niin antaako se toisaalta oikeuden loukata muiden arvoja? Tästähän pettämisessä on kyse. Toiselle se seksuaalisuus on rajoitettu vain oman puolison osalle ja näin halutaan osoittaa, kuinka tärkeä toinen on.

    Seksi voi olla yksi ja erityinen tapa osoittaa rakkautta puolisolleen. Toiselle se voi olla ihan se ja sama, kenen kanssa nai, kunhan saa vain nauttia siitä ja purkaa ”paineitaan”. Hänellä ei ole tarvetta osoittaa rakkauttaan mitenkään erityisellä tavalla. Kuinka nuo kaksi voivat elää yhdessä niin, etteivät loukkaa toisiaan? No, yleensä niin että valehdellaan toiselle, ja näytellään että ”rakastetaan” niin kuin toisen toive on. Arvaa kumpi valehtelee?

    Jos pari pystyy sopimaan avoimesti että muitakin saa olla, silloin tätä pettämisen ongelmaa ei periaatteessa ole.

    TÄSTÄHÄNB SAAT HYVÄN AIHEEN ESSEESEEN TAI VAIKKAPA GRADUUN, EIKÖS?

    Äänestä

  • mies olen kirjoitti:

    "Toiselle se seksuaalisuus on rajoitettu vain oman puolison osalle ja näin halutaan osoittaa, kuinka tärkeä toinen on. "

    Nämä toiset lienevät aika harvinaisia, eikö niin? Aika monihan on tietoisesti irtoseksiä harrastanut, ainakin jos alle nelikymppisistä puhutaan.

    Tästäpä saat hyvät eväät esseeseesi, eiköstä vaan?

    Äänestä

  • GAUDE AMUS kirjoitti:

    TÄSTÄHÄNB SAAT HYVÄN AIHEEN ESSEESEEN TAI VAIKKAPA GRADUUN, EIKÖS?

    No ihan tuplasti sitten tuli. Oli tarkoitettu siis aloittajalle, joka selvästi hakee nakökulmia kiinnostavaan aiheeseensa.

    Äänestä

  • Aloittaja

    gaude amus kirjoitti:

    No ihan tuplasti sitten tuli. Oli tarkoitettu siis aloittajalle, joka selvästi hakee nakökulmia kiinnostavaan aiheeseensa.

    taitaa olla jo nuo raapusteltu vuosia sitten : )

    Huomaatko kuinka vähän uskalletaan kertoa todellisista tunteista kun puhutaan uskottomuudesta? On vain hahmoton tunnemöykky, ja olotilaa yritetään korjailla monella tapaa. Yksi lienee aggression suuntaaminen toisaalle, pois puolisosta.

    Asia kiinnostaa siksi että mietin omia kokemuksiani ja sitä, kuinka seistä mm. ystävien rinnalla joille pettäminen on ollut murskaava paikka. Toki minulla on tiettyjä oletusteorioita, mutta ne ovat vain raameja, eivät ”totuuksia”.

    Äänestä

  • Aloittaja

    mies olen kirjoitti:

    se ei asiaa muuksi muuta. En tiedä, mihin pyrit vastauksesi ekalla puoliskolla, mutta toinen puolisko jo onneksi palasi lähemmäksi keskusteltavaa asiaa.

    "Mietin vain kuinka voisin muuten osoittaa miehelleni, että hän on jotain muuta noiden muiden rakkauksien rinnalla? Eikö seksi ole erinomainen tapa ilmaista se?"

    Turha olisi puuttua muihin kohtiin vastauksessasi, kun tässä erheesi hienosti esiin tuot. Nimenomaan on niin, että seksillä ei voi tarkoittamaasi erityisyyttä ilmaista, mikäli ei ole aina - kuten "vapaana" ollessaan - seksiään samalla tavoin erityisille rajannut. Miten tämän asian edes voisi toisin käsittää??

    Vapaan seksin kannattajat (esim. irtosuhteita harrastaneet) suhtautuvat seksiin vapaasti: seksiä on hyvä harrastaa, kun tulee seksiin sopiva partneri vastaan. Näin ollen seksi harrastaminen ei rajoitu parisuhderakkauden piiriin. Seksiä ei harrasteta pelkästään parisuhteessa, vaan yhtä hyvin sen ulkopuolella. Lojaalisuus parisuhteessa punnitaan muussa kuin seksuaalisessa uskollisuudessa.

    Toisin on niillä, jotka eivät ole vapaan seksin harjoittajia (mm. ei ole ollut irtosuhteita). He harrastavat seksiä vain erityisen ihmisen kanssa, juuri sellaisen jonka kanssa ovat parisuhteessa. He rajaavat seksuaalisuutensa kuuluvaksi vain ja ainoastaan parisuhteeseen. Vain heille on johdonmukaista olla sallimatta rinnakkais-, sivu- ja irtosuhteita.

    että ihmisiä on vain kahdenlaisia eikä mitään variaatioita voi olla olemassa? On joko rajattua seksuaalisuutta joka ilmenee vain kun paikalla on se ”oikea” tai täysin holtitonta jakamista. Ehkä olet ymmärtänyt vapaan seksin vähän pieleen?

    Seksuaalinen vapaus on sitä, että uskaltaa näyttää ja nauttia ilman ahdistuksia seksuaalisuudestaan. Seksuaalisuus on siis laajempi kuin pelkkä nainti jonkun kanssa, siihen kuuluu myös erotiikka, hellyys, itsetyydytys ja vaikkapa erilaiset fantasiat. Siksi se ei voi kuulua pelkästään parisuhteeseen, koska se on olennainen osa aikuista ihmistä. Parisuhteessa on siis kaksi erillistä seksuaalista ihmistä joiden tavoitteena on pitää huolta myös sen toisen onnesta seksuaalisestikin.

    Siihen kuuluu myös fyysinen puoli, eli yleensä orgasmin saaminen jollain keinoin. Pitää muistaa että seksin tarve on myös fyysinen tarve, jota ei voi pelkällä tahdolla kovin helposti poistaa. Jos pelot ja erilaiset ahdistukset, jopa häpeä (jotka syntyvät omista käsityksistä, oletuksista jne.) estävät nauttimasta ja iloitsemasta kuin vain tietynlaisesta seksistä, ei voi puhua vapaasta seksistä. Tämä varmasti ei voi olla heijastumatta siihen parisuhteeseenkaan.

    Ajatellaanpa vaikka että ei petä siksi, että seuraukset pelottavat, onko tämä onko tälle henkilölle se puoliso se erityinen? Ei, sillä se ei kerro että tämä henkilö olisi vapaasta halustaan uskollinen! Hän on todennäköisempi pettäjä, kunhan tuo pelko lievenee tavalla tai toisella kuin se, joka on uskollinen omasta VAPAASTA tahdostaan ja halustaan.

    Lojaalisuus ns. avoimissa suhteissa on hyvä juttu. Mutta aika usein tuo suhde kuuluu usein nuoruuteen ja se ei kestä, koska tuollaisessa suhteessa harvoin on tunnepohja niin syvä kuin ns. rakkaussuhteessa. Ne suhteet mitkä kestävät, perustuvat toisenlaiseen luottamukseen, jonka he ovat keskenään sopineet. Kyse ei niissäkään ole pettämisestä, koskapa rehellisiä he toisilleen usein ovat.


    Olen elänyt itse avoimen liiton sekä perinteisen liiton. En kyennyt ensimmäisessä liitossa menemään ns. vieraisiin vaikka lupa oli. Toisessa liitossa mies sairastui mustasukkaisuuteen vaikka en edelleenkään pettänyt. En muuten ole koskaan odottanut miesten olevan uskollisia. En silloinkaan kun seurustelin ja minua petettiin erittäin nöyryyttävällä tavalla.

    En edes ymmärtänyt mitä mustasukkaisuus on ennen kuin vanhempana tapasin nykyisen mieheni. Meillä molemmilla oli selkeä käsitys, että halusimme olla uskollisia toisillemme. Ihan vain siksi, että haluamme kokea tällaisen suhteen, ja se antaa tunteille sellaista vahvuutta, jota en uskonut olevankaan. Uskollisuus siis toimii ”liimana” ja vahvistaa rakkautta ja iloa toisesta. Se on myös vapauttanut seksuaalisuuden, sillä ei taida olla mitään mitä emme voisi tehdä, tai kertoa toiselle.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    että ihmisiä on vain kahdenlaisia eikä mitään variaatioita voi olla olemassa? On joko rajattua seksuaalisuutta joka ilmenee vain kun paikalla on se ”oikea” tai täysin holtitonta jakamista. Ehkä olet ymmärtänyt vapaan seksin vähän pieleen?

    Seksuaalinen vapaus on sitä, että uskaltaa näyttää ja nauttia ilman ahdistuksia seksuaalisuudestaan. Seksuaalisuus on siis laajempi kuin pelkkä nainti jonkun kanssa, siihen kuuluu myös erotiikka, hellyys, itsetyydytys ja vaikkapa erilaiset fantasiat. Siksi se ei voi kuulua pelkästään parisuhteeseen, koska se on olennainen osa aikuista ihmistä. Parisuhteessa on siis kaksi erillistä seksuaalista ihmistä joiden tavoitteena on pitää huolta myös sen toisen onnesta seksuaalisestikin.

    Siihen kuuluu myös fyysinen puoli, eli yleensä orgasmin saaminen jollain keinoin. Pitää muistaa että seksin tarve on myös fyysinen tarve, jota ei voi pelkällä tahdolla kovin helposti poistaa. Jos pelot ja erilaiset ahdistukset, jopa häpeä (jotka syntyvät omista käsityksistä, oletuksista jne.) estävät nauttimasta ja iloitsemasta kuin vain tietynlaisesta seksistä, ei voi puhua vapaasta seksistä. Tämä varmasti ei voi olla heijastumatta siihen parisuhteeseenkaan.

    Ajatellaanpa vaikka että ei petä siksi, että seuraukset pelottavat, onko tämä onko tälle henkilölle se puoliso se erityinen? Ei, sillä se ei kerro että tämä henkilö olisi vapaasta halustaan uskollinen! Hän on todennäköisempi pettäjä, kunhan tuo pelko lievenee tavalla tai toisella kuin se, joka on uskollinen omasta VAPAASTA tahdostaan ja halustaan.

    Lojaalisuus ns. avoimissa suhteissa on hyvä juttu. Mutta aika usein tuo suhde kuuluu usein nuoruuteen ja se ei kestä, koska tuollaisessa suhteessa harvoin on tunnepohja niin syvä kuin ns. rakkaussuhteessa. Ne suhteet mitkä kestävät, perustuvat toisenlaiseen luottamukseen, jonka he ovat keskenään sopineet. Kyse ei niissäkään ole pettämisestä, koskapa rehellisiä he toisilleen usein ovat.


    Olen elänyt itse avoimen liiton sekä perinteisen liiton. En kyennyt ensimmäisessä liitossa menemään ns. vieraisiin vaikka lupa oli. Toisessa liitossa mies sairastui mustasukkaisuuteen vaikka en edelleenkään pettänyt. En muuten ole koskaan odottanut miesten olevan uskollisia. En silloinkaan kun seurustelin ja minua petettiin erittäin nöyryyttävällä tavalla.

    En edes ymmärtänyt mitä mustasukkaisuus on ennen kuin vanhempana tapasin nykyisen mieheni. Meillä molemmilla oli selkeä käsitys, että halusimme olla uskollisia toisillemme. Ihan vain siksi, että haluamme kokea tällaisen suhteen, ja se antaa tunteille sellaista vahvuutta, jota en uskonut olevankaan. Uskollisuus siis toimii ”liimana” ja vahvistaa rakkautta ja iloa toisesta. Se on myös vapauttanut seksuaalisuuden, sillä ei taida olla mitään mitä emme voisi tehdä, tai kertoa toiselle.

    Onko vain kahdenlaisia? No, koska uskottomuus on aiheena, niin tarkasteltavana on tilanne, jossa kumppani (a) on uskollinen,
    (b) on uskoton, (c) jotain siltä väliltä tai jotain muuta.

    Tottahan toki on kuviteltavissa ihminen, joka on joka toinen päivä vapaan seksin harjoittaja ja joka toinen päivä rajaa seksuaalisuutensa toteuttamisen vain erityisen henkilön yhteyteen. Mutta miksi meidän pitäisi ottaa keskustelun kohteeksi tällaiset takinkääntelijät? En ymmärrä pointtiasi.

    Ja sille en voi mitään, jos haluat pakosta käyttää termiä "vapaa seksi" muutoin kuin, miten sitä yleisesti käytetään. Voin antaa periksi ja keskutelun helpottamiseksi puhua vapaan seksin sijaan irtosuhteista - merkitykset ovat riittävän lähellä toisiaan (siis mun mielestä).
    Mä en muuten ole puhunut holtittomuuksista mitään, joten äläpä tarjoile mun suuhun sellaisia, ettei lipsahda vääristelyksi.

    Et vastaa kysymyksiini ja vastalauseisiini. Myöntymisen merkki, I presume?

    Asiahan on lopulta aika yksinkertainen: Jos olet harrastanut irtoseksiä tai olisit sellaiseen valmis, niin silloin seksin harrastaminen ei edellytä parisuhdetta tai vastaavaa erityissuhdetta seksipartneriin. Tällöin seksin harrastaminen itsessään ei voi kertoa parterin erityisyydestä, koska muutoin se kertoisi myös irtopartnereiden erityisyydestä. , Vääjäämättömän viileä johtopäätös on, että mummomuorin ajatusrakenteissa on korjattavaa, tältä osin.

    Äänestä

  • mies olen kirjoitti:

    Onko vain kahdenlaisia? No, koska uskottomuus on aiheena, niin tarkasteltavana on tilanne, jossa kumppani (a) on uskollinen,
    (b) on uskoton, (c) jotain siltä väliltä tai jotain muuta.

    Tottahan toki on kuviteltavissa ihminen, joka on joka toinen päivä vapaan seksin harjoittaja ja joka toinen päivä rajaa seksuaalisuutensa toteuttamisen vain erityisen henkilön yhteyteen. Mutta miksi meidän pitäisi ottaa keskustelun kohteeksi tällaiset takinkääntelijät? En ymmärrä pointtiasi.

    Ja sille en voi mitään, jos haluat pakosta käyttää termiä "vapaa seksi" muutoin kuin, miten sitä yleisesti käytetään. Voin antaa periksi ja keskutelun helpottamiseksi puhua vapaan seksin sijaan irtosuhteista - merkitykset ovat riittävän lähellä toisiaan (siis mun mielestä).
    Mä en muuten ole puhunut holtittomuuksista mitään, joten äläpä tarjoile mun suuhun sellaisia, ettei lipsahda vääristelyksi.

    Et vastaa kysymyksiini ja vastalauseisiini. Myöntymisen merkki, I presume?

    Asiahan on lopulta aika yksinkertainen: Jos olet harrastanut irtoseksiä tai olisit sellaiseen valmis, niin silloin seksin harrastaminen ei edellytä parisuhdetta tai vastaavaa erityissuhdetta seksipartneriin. Tällöin seksin harrastaminen itsessään ei voi kertoa parterin erityisyydestä, koska muutoin se kertoisi myös irtopartnereiden erityisyydestä. , Vääjäämättömän viileä johtopäätös on, että mummomuorin ajatusrakenteissa on korjattavaa, tältä osin.

    eli johtopäätöksesi oli (näin sen ymmärsin) että jos ihmisellä on useampi kuin yksi seksikumppani elämänsä aikana, hän ei voi olla uskollinen, ja että hänen kumppaninsa ei voi olla mitenkään erityisiä. Hmm, tietyissä uskonnollisissa piireissä noin voidaan ajatella, mutta siellähän seksi itsessään on syntiä.

    Tiedän että yleisesti vapaus sanana on ymmärretty väärin eli sitä käytetään kuvaamaan ns. promiskuiteettista käytöstä. Ikävä kyllä todellakin sitä käytetään kuvaamaan mm. uskollisuudesta vapautumista sekä parisuhteesta pois pääsyä. Eli vapaus on jostain pois pääsyä sen sijaan että se olisi mahdollisuus tehdä monenlaisia asioita.

    Niin, haluat kovasti pitää mm. yhdyntää itsessään erityisenä. Kyllä seksiä voi harrastaa vaikka ei olekaan erityissuhdetta, miksi ei? Vai onko yksinelävien elettävä mielestäsi selibaatissa? Vai tarkoitatko ettei seksi voi olla mitenkään erityistä kenenkään kanssa tai se ei tarkoita kenellekään mitään erityistä asemaa, vaikkei naikkaan muiden kanssa?

    Niin, seksin ihan oikeasti voi latistaa arkipäiväksi ja harrastaa sitä satunnaisten kavereiden kanssa. Mutta siitä joka todella tykkää sinusta, se voi asettaa asemaan, ettet häntä arvosta sen kummemmin kuin noita muitakaan partnereitasi. Ajan mittaan se voi kaivaa syvän ojan väliinne.

    Äänestä

  • mies olen kirjoitti:

    Onko vain kahdenlaisia? No, koska uskottomuus on aiheena, niin tarkasteltavana on tilanne, jossa kumppani (a) on uskollinen,
    (b) on uskoton, (c) jotain siltä väliltä tai jotain muuta.

    Tottahan toki on kuviteltavissa ihminen, joka on joka toinen päivä vapaan seksin harjoittaja ja joka toinen päivä rajaa seksuaalisuutensa toteuttamisen vain erityisen henkilön yhteyteen. Mutta miksi meidän pitäisi ottaa keskustelun kohteeksi tällaiset takinkääntelijät? En ymmärrä pointtiasi.

    Ja sille en voi mitään, jos haluat pakosta käyttää termiä "vapaa seksi" muutoin kuin, miten sitä yleisesti käytetään. Voin antaa periksi ja keskutelun helpottamiseksi puhua vapaan seksin sijaan irtosuhteista - merkitykset ovat riittävän lähellä toisiaan (siis mun mielestä).
    Mä en muuten ole puhunut holtittomuuksista mitään, joten äläpä tarjoile mun suuhun sellaisia, ettei lipsahda vääristelyksi.

    Et vastaa kysymyksiini ja vastalauseisiini. Myöntymisen merkki, I presume?

    Asiahan on lopulta aika yksinkertainen: Jos olet harrastanut irtoseksiä tai olisit sellaiseen valmis, niin silloin seksin harrastaminen ei edellytä parisuhdetta tai vastaavaa erityissuhdetta seksipartneriin. Tällöin seksin harrastaminen itsessään ei voi kertoa parterin erityisyydestä, koska muutoin se kertoisi myös irtopartnereiden erityisyydestä. , Vääjäämättömän viileä johtopäätös on, että mummomuorin ajatusrakenteissa on korjattavaa, tältä osin.

    Pettäminen on sitä, että lupaa toista ja tekee toista, yleensä jotain mikä vahingoittaa. Jos tarkoitat suhdetta jossa mies on ottanut ”seksuaalisen vapauden” naisen tietämättä, eikö hän juuri ole mainitsemasi takinkääntäjä? Jos molemmat ovat sitä mieltä, että seksiä voi harrastaa muidenkin kanssa, ei se ole pettämistä.

    Äänestä

  • mummomuori* kirjoitti:

    Pettäminen on sitä, että lupaa toista ja tekee toista, yleensä jotain mikä vahingoittaa. Jos tarkoitat suhdetta jossa mies on ottanut ”seksuaalisen vapauden” naisen tietämättä, eikö hän juuri ole mainitsemasi takinkääntäjä? Jos molemmat ovat sitä mieltä, että seksiä voi harrastaa muidenkin kanssa, ei se ole pettämistä.

    "eli johtopäätöksesi oli (näin sen ymmärsin) että jos ihmisellä on useampi kuin yksi seksikumppani elämänsä aikana, hän ei voi olla uskollinen, ja että hänen kumppaninsa ei voi olla mitenkään erityisiä."

    Väärin ymmärsit. Oikein on: jos ihminen on harrastanut irtosuhteita, niin hänelle seksin harrastaminen sellaisenaan ei kerro partnerin erityisyydestä. Siis voi hyvin sekstailla ilman erityissuhdettakin. Seksi ja erityisyys ovat tällöin toisistaan riippumattomia seikkoja. Seksuaalinen uskottomuus näin muodoin luonnollisesti aivan okei.

    "Niin, haluat kovasti pitää mm. yhdyntää itsessään erityisenä. Kyllä seksiä voi harrastaa vaikka ei olekaan erityissuhdetta, miksi ei?"

    En ole väittänyt, että pitäisiin yhdyntää erityisenä. ??

    "Vai tarkoitatko ettei seksi voi olla mitenkään erityistä kenenkään kanssa tai se ei tarkoita kenellekään mitään erityistä asemaa, vaikkei naikkaan muiden kanssa?"

    Tarkoitan sitä, että joillekin ihmisille seksillä todellakin on erityismerkitys. Nämä ihmiset ovat niitä, jotka sekstailevat vain parisuhteessa - tyypillisesti he eivät sekstaile ilman ns. rakkautta.

    "Niin, seksin ihan oikeasti voi latistaa arkipäiväksi ja harrastaa sitä satunnaisten kavereiden kanssa. Mutta siitä joka todella tykkää sinusta, se voi asettaa asemaan, ettet häntä arvosta sen kummemmin kuin noita muitakaan partnereitasi."

    Tuo on liioittelua. Ei tyypilliselle irtoseksin harrastajalle seksi ole arkipäiväistä vaan pikemminkin juhlapäiväistä. Mutta toki on niin, että irtoseksiä harrastaneelle seksi ei ole keino osoittaa erityisyyttä. Joko olemme tästä yhtä mieltä?

    "Pettäminen on sitä, että lupaa toista ja tekee toista, yleensä jotain mikä vahingoittaa."

    Olen samaa mieltä. Ja pettävät ovat yleensä ulkoisesti takinkääntäjiä, mutta sisäisesti he saattavat toimia johdonmukaisesti ja tinkimättömän loogisesti - pysyvät arvot ja toimintatavat läpi elämän. Ja kuten jo aiemmin sanoin, pettämisestä keskusteleminen on toisarvoista. Ensiarvoista on keskustelu uskottomuudesta, sen harrastamisen, sallimisen ja kieltämisen perusteista.

    Äänestä

Itseäni taas hirvittää lähinnä se täydellinen välinpitämättömyys ja tunteettomuus mitä nuo teot osoittavat mieheltä parisuhdetta kohtaan. Se saa myös miehen tuntumaan todella pelottavalta ja olon turvattomalta.. Ei ole kiva olla vain esine kulissimaisessa liitossa, missä mikään ei ole oikeastaan totta. Jotenkin tuo ylimalkainen, silkka julmuus hämmentää. Miellän sen julmuudeksi myös ns. viettelijätärtä kohtaan, koska yhtälailla häntä vain käytetään siinä missä kotona odottavaa puolisoakin, oman itsensä pönkittämiseen. Pahimmassa tapauksessa kukaan näistä naisista ei uskalla edes katsoa asioita kuten ne ovat, koska pelkäävät kohdata tuonlaista julmuutta. En usko kuitenkaan, että naiset ovat tyhmiä, he vain pelkäävät ja sitä pelkoa miehet käyttävät hyväksensä ja näin ollen tekevät pahimmassa tapauksessa ihan mitä sattuu miten sattuu..

Äänestä
  • Pari asiaa, joita joidenkin tulisi ajatella tässäkin keskustelujatkumossa: 1) seksi on asia, jota voi harrastaa ilman tunteita ja sitoutumista, jos sen nimi on pano, porno, nainti, tms.
    Rakastelu onkin sitten asia erikseen, ja senhän sanoo jo tuo sanakin; rakastelu = vaatii tunteita mm. hellyyttä, mielihyvän tuottamista toiselle vilpittömästi, sitoutumista. Rakkautta, pitämistä, tykkäämistä eli henkistä yhteyttä ja vetoa, halua olla tunnetasolla hyvä toiselle.
    Voin panna ilman tunnontuksia, tunteita ja seuraamuksia, mutta en voisi rakastella kuin sellaista, jota kohtaan tunnen jotain. -rock-

    Äänestä

  • -rock--- kirjoitti:

    Pari asiaa, joita joidenkin tulisi ajatella tässäkin keskustelujatkumossa: 1) seksi on asia, jota voi harrastaa ilman tunteita ja sitoutumista, jos sen nimi on pano, porno, nainti, tms.
    Rakastelu onkin sitten asia erikseen, ja senhän sanoo jo tuo sanakin; rakastelu = vaatii tunteita mm. hellyyttä, mielihyvän tuottamista toiselle vilpittömästi, sitoutumista. Rakkautta, pitämistä, tykkäämistä eli henkistä yhteyttä ja vetoa, halua olla tunnetasolla hyvä toiselle.
    Voin panna ilman tunnontuksia, tunteita ja seuraamuksia, mutta en voisi rakastella kuin sellaista, jota kohtaan tunnen jotain. -rock-

    tulee mieleen ehkä se ihminen ei olekkaan se tärkein vaan raha mitä saat mitä menetät
    ihmisistä viis
    en tiedä aika uskomatonta ! !!!
    mahtavaa en tidä mitä muuta sanois:)surullista ;(

    Äänestä

  • -rock--- kirjoitti:

    Pari asiaa, joita joidenkin tulisi ajatella tässäkin keskustelujatkumossa: 1) seksi on asia, jota voi harrastaa ilman tunteita ja sitoutumista, jos sen nimi on pano, porno, nainti, tms.
    Rakastelu onkin sitten asia erikseen, ja senhän sanoo jo tuo sanakin; rakastelu = vaatii tunteita mm. hellyyttä, mielihyvän tuottamista toiselle vilpittömästi, sitoutumista. Rakkautta, pitämistä, tykkäämistä eli henkistä yhteyttä ja vetoa, halua olla tunnetasolla hyvä toiselle.
    Voin panna ilman tunnontuksia, tunteita ja seuraamuksia, mutta en voisi rakastella kuin sellaista, jota kohtaan tunnen jotain. -rock-

    Tein tyhmän teon ryhtymällä "henkiseen" suhteeseen miehen kanssa jonka tiesin olevan vielä toisen kanssa. Se oli minulta virhe, myönnän täysin rehellisesti. Mies kuitenkin koko ajan tolkutti miten veemäinen tuo hänen naisensa on ja alvariinsa uhosi heittävänsä hänet pellolle. Samalla hän jatkuvasti kirjoitteli viestejä, soitteli ja kävi luonani kylässä, vannoi rakkauttaan.
    Kyseenalaistin asian monta kertaa ja kysyin mitähän oikeasti haluaa, tarjosin helppoa tietä ottaa pakkia,mutta hän edelleen pysyi kannassaan että haluaa minut. Tiesin loukkaavani tällä toiminnallani hänen naisystäväänsä mutta ajattelin että heidän suhteensa on lopussa, uskoin sokeasti miehen tarinoihin.
    Seksiä meillä ei ollut, halusin sentään sen verran toimia oikein etten ryhdy siihen ennen kuin ero on täysin selvä.
    Mitä teki mies sitten kun käry kävi. Ilmoitti kaverinsa kautta että hänet pitää jättää rauhaan, ei selittänyt minulle mitään, kaatoi koko paskan minun niskaani. Oli kertonut naiselleen että olin häntä väkisin yrittänyt vietellä. Nainen tietysti uskoi ja uhkaili minua jopa itämafialla ynnä muulla.
    Ei ollut ukolla munaa en vertaa että olisi osannut päättää kenet haluaa ja ilmoittaa sitten suoraan minulle vaikka häneltä usein kysyinkin onko hän nyt aivan varma mitä tekee.
    Katalaa touhua. Ymmärrän sen että tein itsekin väärin,mutta minä olin vapaa ihminen. Hän oli se varattu joka halusi pitää kahta naista otteessaan ja tiukan paikan tullen meni sieltä missä aita on matalin.
    Eniten ihmetyttää se raivo mikä kohdistui molempien suunnalta minuun. Täysin unohtui mitä mies oli tehnyt. Tätä en ymmärrä miksi nämä naiset eivät näe omissa miehissään mitään vikaa, kaikki syy on siinä kolmannessa osapuolessa jolle on syötetty paskaa silmät ja korvat täyteen.
    Kannan oman osani syyllisyydestä, mies ei ota mitään vastuuta. Elämä on laiffia.

    Äänestä

  • Jymäytetty hölmö kirjoitti:

    Tein tyhmän teon ryhtymällä "henkiseen" suhteeseen miehen kanssa jonka tiesin olevan vielä toisen kanssa. Se oli minulta virhe, myönnän täysin rehellisesti. Mies kuitenkin koko ajan tolkutti miten veemäinen tuo hänen naisensa on ja alvariinsa uhosi heittävänsä hänet pellolle. Samalla hän jatkuvasti kirjoitteli viestejä, soitteli ja kävi luonani kylässä, vannoi rakkauttaan.
    Kyseenalaistin asian monta kertaa ja kysyin mitähän oikeasti haluaa, tarjosin helppoa tietä ottaa pakkia,mutta hän edelleen pysyi kannassaan että haluaa minut. Tiesin loukkaavani tällä toiminnallani hänen naisystäväänsä mutta ajattelin että heidän suhteensa on lopussa, uskoin sokeasti miehen tarinoihin.
    Seksiä meillä ei ollut, halusin sentään sen verran toimia oikein etten ryhdy siihen ennen kuin ero on täysin selvä.
    Mitä teki mies sitten kun käry kävi. Ilmoitti kaverinsa kautta että hänet pitää jättää rauhaan, ei selittänyt minulle mitään, kaatoi koko paskan minun niskaani. Oli kertonut naiselleen että olin häntä väkisin yrittänyt vietellä. Nainen tietysti uskoi ja uhkaili minua jopa itämafialla ynnä muulla.
    Ei ollut ukolla munaa en vertaa että olisi osannut päättää kenet haluaa ja ilmoittaa sitten suoraan minulle vaikka häneltä usein kysyinkin onko hän nyt aivan varma mitä tekee.
    Katalaa touhua. Ymmärrän sen että tein itsekin väärin,mutta minä olin vapaa ihminen. Hän oli se varattu joka halusi pitää kahta naista otteessaan ja tiukan paikan tullen meni sieltä missä aita on matalin.
    Eniten ihmetyttää se raivo mikä kohdistui molempien suunnalta minuun. Täysin unohtui mitä mies oli tehnyt. Tätä en ymmärrä miksi nämä naiset eivät näe omissa miehissään mitään vikaa, kaikki syy on siinä kolmannessa osapuolessa jolle on syötetty paskaa silmät ja korvat täyteen.
    Kannan oman osani syyllisyydestä, mies ei ota mitään vastuuta. Elämä on laiffia.

    "Täysin unohtui mitä mies oli tehnyt. "

    no ethän sinä tiedä minkälaiseen höykytykseen mies on kotona joutunut.

    "mies ei ota mitään vastuuta"

    no ei kai tuo nyt VOINUT tulla yllätyksenä?

    Äänestä

  • 45435dsfgfd kirjoitti:

    "Täysin unohtui mitä mies oli tehnyt. "

    no ethän sinä tiedä minkälaiseen höykytykseen mies on kotona joutunut.

    "mies ei ota mitään vastuuta"

    no ei kai tuo nyt VOINUT tulla yllätyksenä?

    Mies ei taannutvastuuta, on ilmeisen tottunut siihen, että toiset tekevät päätöksen tämän puolesta tässä tapauksessa vaimo. Tuollainen ihminen joka ei osaa itse tehdä päätöksiä kovan paikan tullen aina tyytyy muiden tekemiin ratkaisuihin, hänestä ei koskaan tule onnellista ja todennäköisesti tulee aina pettämään puollisoaan päästäkseen edes jollain tapaa irsti painostuyksen alta. Tällaisia suhteitahan on paljon, muutenhan onnellisia ihmisiä olisi enemmän, valitettavasti nämä jotka alistavat puolisonsa aina omaan tahtoonsa on tämä maailma pullollaan ja saavat loppuun saakka vahtia sitä puolisoaan.

    Äänestä

  • kamala elämä kirjoitti:

    Mies ei taannutvastuuta, on ilmeisen tottunut siihen, että toiset tekevät päätöksen tämän puolesta tässä tapauksessa vaimo. Tuollainen ihminen joka ei osaa itse tehdä päätöksiä kovan paikan tullen aina tyytyy muiden tekemiin ratkaisuihin, hänestä ei koskaan tule onnellista ja todennäköisesti tulee aina pettämään puollisoaan päästäkseen edes jollain tapaa irsti painostuyksen alta. Tällaisia suhteitahan on paljon, muutenhan onnellisia ihmisiä olisi enemmän, valitettavasti nämä jotka alistavat puolisonsa aina omaan tahtoonsa on tämä maailma pullollaan ja saavat loppuun saakka vahtia sitä puolisoaan.

    Ihmiset elävät karmeissa parisuhteissa vuosikymmenet. Siinä vahdataan ettei toinen pääse edes hetkeksi vetämään henkeä perhehelvetin ulkopuolelle. Varmaan vahtimisessa on kyse siitä, että vahtija ei luota itseensä vaan ajattelee, että jokainen vastaantuleva on parempi kuin itse, ja saattaa vietellä sen hänen ukkonsa/eukkonsa. Toinen syy on varmaan se, että kokee olevansa yksi ja sama henkilö puolisonsa kanssa, ja kun se puoliso ei kuitenkaan sitä ole, niin sitä joutuu määräämään ja vahtimaan, että se ei alkaisi tekemään omiaan. Miehillä taas varmaan käy vain niin paljon arvon päälle, jos vaimolla paljastuu rakastaja, että he jättää vaimon. Pitkä parisuhde houkuttelee kahlitsemaan toista. Kun sen toisen kanssa joutuu elämään samassa taloudessa, niin on kätevää tietää sen kaikki mielenliikkeet. Turha naisten ihmetellä, että miksi mies ei sitten eroa. Ensiksikin miehellä ei ole mitään syytä erota, jos voi pitää kaksi naista. Toiseksi mies saattaa olla niin nuijittu, että ei kykene lähtemään, joskin tämä enempi esteenä naisilla. Raha tietenkin on myös hyvä laasti. Jos rahaa ei ole, kannattaa tehdä yhteistä velkaa. Sillä tavalla voi sitoa puolison itseensä vuosikymmeniksi. Ja lapset tietenkin, niillä voi myös pelata pitkälle.

    Äänestä

  • Aloittaja

    Puhutaan arvoituksin, eihän sitä tiedä mitä siellä kotona on mies saanut kestää, vain muutama nosti esiin asiaa, mutta kovin varovaisesti;

    ”itkua, huutoa, huonommuuden tunnetta, häpeää. Sitten vihaa miestä kohtaan, halveksuntaa, inhoa, epäluottamusta…”
    ” Se saa myös miehen tuntumaan todella pelottavalta ja olon turvattomalta..”
    ”… jäljelle jäi valtava raivo siitä, että tuo mies oli yrittänyt kääntää kaiken niin…”


    Olen koettanut itsekin analysoida, miltä oikeasti tuntui ja miksi ne tuntuivat siltä.
    Häpeä – mikä tilanteessa oikeastaan hävetti? Löysin monta puolta, häpeää että olin epäonnistunut naisena seksuaalisesti. Häpeää etten ollutkaan kyennyt arvioimaan toista sen paremmin ja tullut huijatuksi. Häpeää koska olin joutunut sääliteltävien luokkaan. Häpeää jota ei osannut pukea sanoiksi ja jolla ei ollut edes järkevää pohjaa.

    Inho kohdistui omaan itseeni ja mieheen. Kuinka joku VOI käyttäytyä niin? Sen ymmärtäminen, että se josta piti, halusi minun kokevan nöyryyttämistä ja asetti minut muiden ihmisten silmissä alentavaan asemaan, oli vaikeaa. Etenkin se, että hän antoi aseet tuolle toiselle naiselle loukata ja ilkkua minulle, teki niin kipeää, ettei sitä ihan heti pystynyt käsittelemään. Siksi ymmärrän sen, miksi tuota kipua väistetään ja projisoidaan se itsensä ulkopuolelle siihen toiseen naiseen.

    Vaikka kyse ei ollut ns. normaalista miehestä, niin tilanteessa käytiin melkein kaikki versiot läpi, mitä täälläkin tuodaan esiin. Kyse oli siitä, että mies kokeili kaikki ne keinot, mitkä useimmiten toimivat naisiin. Vetoaminen kilpailunhaluun lienee tavallisin. Tarkoittaa, että sitä toista naista aletaan alentaa ja näin saadaan se oma puoliso tuntemaan voimaa ja näin puolustamaan sitä mies ”parkaa”. Ellei se tehoa, käännetään asetelma nurin kurin, ”sinä olet sairaalloisen mustasukkainen, kuvittelet vain, jne.”

    Jos huomaatte, niin näitä tunteita käyttävät myös ne härskit toiset naiset (muistutan että tilanteet vaihtelevat!) hyväkseen. He iskevät siihen heikoimpaan paikkaan ja syyllistävät voimakkaasti, samoin ne puolisot, jotka tulivat petetyiksi tai jatkavat sen pettäjän kanssa. Kokemus että on toisen luokan nainen (oli sitten se petetty tai se toinen nainen), satuttaa takuu varmasti. Vaikka totuus ei olisikaan niin, siitä huolimatta puolustautumisreaktio on voimakas.

    Onko niin, että kyse on liian syvällisestä asiasta, josta on vaikeaa keskustella?

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Puhutaan arvoituksin, eihän sitä tiedä mitä siellä kotona on mies saanut kestää, vain muutama nosti esiin asiaa, mutta kovin varovaisesti;

    ”itkua, huutoa, huonommuuden tunnetta, häpeää. Sitten vihaa miestä kohtaan, halveksuntaa, inhoa, epäluottamusta…”
    ” Se saa myös miehen tuntumaan todella pelottavalta ja olon turvattomalta..”
    ”… jäljelle jäi valtava raivo siitä, että tuo mies oli yrittänyt kääntää kaiken niin…”


    Olen koettanut itsekin analysoida, miltä oikeasti tuntui ja miksi ne tuntuivat siltä.
    Häpeä – mikä tilanteessa oikeastaan hävetti? Löysin monta puolta, häpeää että olin epäonnistunut naisena seksuaalisesti. Häpeää etten ollutkaan kyennyt arvioimaan toista sen paremmin ja tullut huijatuksi. Häpeää koska olin joutunut sääliteltävien luokkaan. Häpeää jota ei osannut pukea sanoiksi ja jolla ei ollut edes järkevää pohjaa.

    Inho kohdistui omaan itseeni ja mieheen. Kuinka joku VOI käyttäytyä niin? Sen ymmärtäminen, että se josta piti, halusi minun kokevan nöyryyttämistä ja asetti minut muiden ihmisten silmissä alentavaan asemaan, oli vaikeaa. Etenkin se, että hän antoi aseet tuolle toiselle naiselle loukata ja ilkkua minulle, teki niin kipeää, ettei sitä ihan heti pystynyt käsittelemään. Siksi ymmärrän sen, miksi tuota kipua väistetään ja projisoidaan se itsensä ulkopuolelle siihen toiseen naiseen.

    Vaikka kyse ei ollut ns. normaalista miehestä, niin tilanteessa käytiin melkein kaikki versiot läpi, mitä täälläkin tuodaan esiin. Kyse oli siitä, että mies kokeili kaikki ne keinot, mitkä useimmiten toimivat naisiin. Vetoaminen kilpailunhaluun lienee tavallisin. Tarkoittaa, että sitä toista naista aletaan alentaa ja näin saadaan se oma puoliso tuntemaan voimaa ja näin puolustamaan sitä mies ”parkaa”. Ellei se tehoa, käännetään asetelma nurin kurin, ”sinä olet sairaalloisen mustasukkainen, kuvittelet vain, jne.”

    Jos huomaatte, niin näitä tunteita käyttävät myös ne härskit toiset naiset (muistutan että tilanteet vaihtelevat!) hyväkseen. He iskevät siihen heikoimpaan paikkaan ja syyllistävät voimakkaasti, samoin ne puolisot, jotka tulivat petetyiksi tai jatkavat sen pettäjän kanssa. Kokemus että on toisen luokan nainen (oli sitten se petetty tai se toinen nainen), satuttaa takuu varmasti. Vaikka totuus ei olisikaan niin, siitä huolimatta puolustautumisreaktio on voimakas.

    Onko niin, että kyse on liian syvällisestä asiasta, josta on vaikeaa keskustella?

    Ruoho on vihreämpää ja MAITTAVAMPAA aidan toisella puolella.
    Käytän aina tilaisuutta hyväkseni, kun pääsen eukon valvovan silmän alta, vaikkapa kauppaan.
    Mua on alkanut ahdistaa se p..lleellinen kyttääminen, vaikken aluksi edes pettänytkään. Jostain se eukko sai päähänsä, että harrastan ulkopuolista seksiä. Ite se pihtaa ja jakaa armollisesti kahdesti kuussa, jos on hyvällä tuulella. Pikkuhiljaa alkoi kyrsiä "hattu kädessa" vonkaaminen ja nyt olen todella seikkaillut omilla teilläni aina, kun se on mahdollista. Olenpa oppinut hyvinkin viilaamaan eukkoa linssiin. Pitäkööt mun puolesta tavaransa. Toki hyppään pukille, kun tarjoaa, eipähän sitten epäile. Vähän vaikeata on tässä iässä lähteä lätkimään ja jakaa omaisuus. Ainakin tämä järjestely on toistaiseksi toiminut, näillä eväillä nyt mennään.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Puhutaan arvoituksin, eihän sitä tiedä mitä siellä kotona on mies saanut kestää, vain muutama nosti esiin asiaa, mutta kovin varovaisesti;

    ”itkua, huutoa, huonommuuden tunnetta, häpeää. Sitten vihaa miestä kohtaan, halveksuntaa, inhoa, epäluottamusta…”
    ” Se saa myös miehen tuntumaan todella pelottavalta ja olon turvattomalta..”
    ”… jäljelle jäi valtava raivo siitä, että tuo mies oli yrittänyt kääntää kaiken niin…”


    Olen koettanut itsekin analysoida, miltä oikeasti tuntui ja miksi ne tuntuivat siltä.
    Häpeä – mikä tilanteessa oikeastaan hävetti? Löysin monta puolta, häpeää että olin epäonnistunut naisena seksuaalisesti. Häpeää etten ollutkaan kyennyt arvioimaan toista sen paremmin ja tullut huijatuksi. Häpeää koska olin joutunut sääliteltävien luokkaan. Häpeää jota ei osannut pukea sanoiksi ja jolla ei ollut edes järkevää pohjaa.

    Inho kohdistui omaan itseeni ja mieheen. Kuinka joku VOI käyttäytyä niin? Sen ymmärtäminen, että se josta piti, halusi minun kokevan nöyryyttämistä ja asetti minut muiden ihmisten silmissä alentavaan asemaan, oli vaikeaa. Etenkin se, että hän antoi aseet tuolle toiselle naiselle loukata ja ilkkua minulle, teki niin kipeää, ettei sitä ihan heti pystynyt käsittelemään. Siksi ymmärrän sen, miksi tuota kipua väistetään ja projisoidaan se itsensä ulkopuolelle siihen toiseen naiseen.

    Vaikka kyse ei ollut ns. normaalista miehestä, niin tilanteessa käytiin melkein kaikki versiot läpi, mitä täälläkin tuodaan esiin. Kyse oli siitä, että mies kokeili kaikki ne keinot, mitkä useimmiten toimivat naisiin. Vetoaminen kilpailunhaluun lienee tavallisin. Tarkoittaa, että sitä toista naista aletaan alentaa ja näin saadaan se oma puoliso tuntemaan voimaa ja näin puolustamaan sitä mies ”parkaa”. Ellei se tehoa, käännetään asetelma nurin kurin, ”sinä olet sairaalloisen mustasukkainen, kuvittelet vain, jne.”

    Jos huomaatte, niin näitä tunteita käyttävät myös ne härskit toiset naiset (muistutan että tilanteet vaihtelevat!) hyväkseen. He iskevät siihen heikoimpaan paikkaan ja syyllistävät voimakkaasti, samoin ne puolisot, jotka tulivat petetyiksi tai jatkavat sen pettäjän kanssa. Kokemus että on toisen luokan nainen (oli sitten se petetty tai se toinen nainen), satuttaa takuu varmasti. Vaikka totuus ei olisikaan niin, siitä huolimatta puolustautumisreaktio on voimakas.

    Onko niin, että kyse on liian syvällisestä asiasta, josta on vaikeaa keskustella?

    Yksi puoli asiasta on se, että pettävän miehen kanssa asiaa todella puidaan kotona. Tarkoitan sitä, että on ainakin jonkin moinen vuorovaikutussuhde olemassa. Mutta ilmeisesti harva vaimo ottaa kakkoseen yhteyttä ja keskustelee asiasta. Joten asiaa pystyy purkamaan miehen kanssa, mutta kolmannen pyörän osuus/kommentit yms jää arvailuksi. Silloin tämä foorumi on yksi kanava siihen keskusteluun. En tiedä saitko kiinni ajatuksestani..Ainakin minä koen niin, että ei ole tarvetta käydä keskustelua mieheen liittyvistä asioista, mutta tämä kummallinen maailma, mihin joku nainen voi tietoisesti ryhtyä sekoilemaan varatun miehen kanssa herättää kyllä ajatuksia,tunteita yms.

    Äänestä

  • Aloittaja

    vani62 kirjoitti:

    Yksi puoli asiasta on se, että pettävän miehen kanssa asiaa todella puidaan kotona. Tarkoitan sitä, että on ainakin jonkin moinen vuorovaikutussuhde olemassa. Mutta ilmeisesti harva vaimo ottaa kakkoseen yhteyttä ja keskustelee asiasta. Joten asiaa pystyy purkamaan miehen kanssa, mutta kolmannen pyörän osuus/kommentit yms jää arvailuksi. Silloin tämä foorumi on yksi kanava siihen keskusteluun. En tiedä saitko kiinni ajatuksestani..Ainakin minä koen niin, että ei ole tarvetta käydä keskustelua mieheen liittyvistä asioista, mutta tämä kummallinen maailma, mihin joku nainen voi tietoisesti ryhtyä sekoilemaan varatun miehen kanssa herättää kyllä ajatuksia,tunteita yms.

    Ihmettelen vain että se puiminen on sivulauseessa. Ajattelin vain heitä, joille tilanne on akuutti ja hyvät neuvot tai valaisevat kokemukset olisivat ihan hyvä juttu. Se voisi auttaa selviytymään ehkä paremmin. Ainakin itselleni oli järkytys se, että reagoin niin vahvasti tilanteessa, jossa se ei ollut edes järkevää. Kysyinkin monesti itseltäni että miksi tunsin häpeää vaikka siihen ei ollut aihetta? Samoin se viha oli jotain, mistä selvisin vasta kuukausien työn jälkeen.

    En vain kohdistanut tunteita siihen naiseen vaan mieheen itseensä. Toki tuo nainen oli erittäin affektiivinen, mutta hän oli sairas. Jotenkin koen että maailmassa on kaikennäköisiä ihmisiä, naisiakin. Mutta eikö se kerro miehestä jotakin että on sellaiseen sotkeentunut? Miksi se mies on tykännyt ja halunnut olla sellaisen naisen kanssa? Täytyyhän siinä naisessa olla jotain mikä sitä miestä innosti asiaan? Mieshän se ratkaisee, milloin aloittaa suhteen ja milloin ei.

    Yksi tapa väistää vastuuta on antaa ”tilanteiden ajautua” ja mies ottaa passiivisesti vastaan. Eikö tuollainen mies toimi siis missä tahansa muussakin tilanteessa samoin – niin töissään kuin avioliitossaan tai taloudenhoidossaan? Eikö se kerro miehen luonteesta aika paljon? Onko tällainen mies etsinyt alistetuksi tulemisen tai vietellyksi tulemisen fantasiaa? Entä jos takana onkin turvattomuuden tunne, ja mies on lähtenyt hakemaan sitä vahvaa äitiä, joka kenties lapsena antoi turvallisuuden tunteen? Ja entä jos hän halusikin tulla paljastetuksi vain nähdäkseen, onko oma vaimo sellainen turva? Hän vähän manipuloi saadakseen vaimon taistelemaan itsestään. Tai ehkä hän halusi vain saada kokea olevansa haluttu myös vaimonsa mielessä?

    Siksi se vieras nainen voi ehkä sillä tavoin toimia että se kertoo miestä enemmän, kuin mitä siihen saakka on hänestä tiennyt? Yleensä he ovat aivan tavallisia naisia, eivät mitään ihmeotuksia. Tosin on hyvä että näistäkin keskustellaan. On hyvä ymmärtää myös heitä, joilla arvot ja asenteet ovat erilaisia kuin itsellä. Silloin kun tapaa silmästä silmään tuon ulkopuolisen ihmisen voi itse todeta, millainen hän on.

    Pahinta ehkä lienee tilanne, kun tuosta toisesta naisesta ei tiedä mitään, niin mielikuvitus näyttää demonisoivan ihan taruhohtoisen olennon hänestä. Vihaa on helpompaa siirtää ulospäin suhteesta tuohon mielikuvitusolentoon eikä sitä totuutta tarvitse katsoa siellä kotona silmiin. En tiedä onko se sitten hyvä lähtökohta sen suhteen uusiutumiselle?

    En voi välttää ottamasta yhä esiin tätä ”osallisuus” kysymystä. Aikoinaan kun tavaratalot tekivät tuloaan, nousi varkauksien määrä huimasti. Siitä syytettiin kauppiaita, jotka mahdollistivat sen asettamalla tavarat vapaasti esille. VArkaudet ovat siis yrittäjien omaa syytä. Samoin voisi ajatella uusista hienoista autoista, että ne mahdollistavat hurjat ylinopeudet, eihän vanhoilla päässyt edes niin lujaa. Ylinopeudetovat siis autojen valmistajein syytä. Kieltolaki perustui aikoinaan siihen, että vapaa alkoholin myynti mahdollistaa alkoholismin. Alkoloongelmat ovat siis valmistajien ja myyjien syy. Vaikka kaikki maailman naiset päättäisivät olla olematta varatun kanssa, siitä huolimatta sitä tapahtuisi – miehet huijaa, ovat juovuksissa, miettivät eroa jne. kyllä se joka haluaa pettää, tekee sen.

    Ei uskollisuus ole sitä, että kielletään ja estetään seksin saaminen. Se on sitä että ymmärretään miksi uskollisuus on parempi vaihtoehto, ja halutaan sitä. Niin kauan kun vieraissa käyminen ja salasuhteet tuntuvat paremmilta vaihtoehdoilta, pettämistä on.

    Äänestä

  • raunielisa kirjoitti:

    Ihmettelen vain että se puiminen on sivulauseessa. Ajattelin vain heitä, joille tilanne on akuutti ja hyvät neuvot tai valaisevat kokemukset olisivat ihan hyvä juttu. Se voisi auttaa selviytymään ehkä paremmin. Ainakin itselleni oli järkytys se, että reagoin niin vahvasti tilanteessa, jossa se ei ollut edes järkevää. Kysyinkin monesti itseltäni että miksi tunsin häpeää vaikka siihen ei ollut aihetta? Samoin se viha oli jotain, mistä selvisin vasta kuukausien työn jälkeen.

    En vain kohdistanut tunteita siihen naiseen vaan mieheen itseensä. Toki tuo nainen oli erittäin affektiivinen, mutta hän oli sairas. Jotenkin koen että maailmassa on kaikennäköisiä ihmisiä, naisiakin. Mutta eikö se kerro miehestä jotakin että on sellaiseen sotkeentunut? Miksi se mies on tykännyt ja halunnut olla sellaisen naisen kanssa? Täytyyhän siinä naisessa olla jotain mikä sitä miestä innosti asiaan? Mieshän se ratkaisee, milloin aloittaa suhteen ja milloin ei.

    Yksi tapa väistää vastuuta on antaa ”tilanteiden ajautua” ja mies ottaa passiivisesti vastaan. Eikö tuollainen mies toimi siis missä tahansa muussakin tilanteessa samoin – niin töissään kuin avioliitossaan tai taloudenhoidossaan? Eikö se kerro miehen luonteesta aika paljon? Onko tällainen mies etsinyt alistetuksi tulemisen tai vietellyksi tulemisen fantasiaa? Entä jos takana onkin turvattomuuden tunne, ja mies on lähtenyt hakemaan sitä vahvaa äitiä, joka kenties lapsena antoi turvallisuuden tunteen? Ja entä jos hän halusikin tulla paljastetuksi vain nähdäkseen, onko oma vaimo sellainen turva? Hän vähän manipuloi saadakseen vaimon taistelemaan itsestään. Tai ehkä hän halusi vain saada kokea olevansa haluttu myös vaimonsa mielessä?

    Siksi se vieras nainen voi ehkä sillä tavoin toimia että se kertoo miestä enemmän, kuin mitä siihen saakka on hänestä tiennyt? Yleensä he ovat aivan tavallisia naisia, eivät mitään ihmeotuksia. Tosin on hyvä että näistäkin keskustellaan. On hyvä ymmärtää myös heitä, joilla arvot ja asenteet ovat erilaisia kuin itsellä. Silloin kun tapaa silmästä silmään tuon ulkopuolisen ihmisen voi itse todeta, millainen hän on.

    Pahinta ehkä lienee tilanne, kun tuosta toisesta naisesta ei tiedä mitään, niin mielikuvitus näyttää demonisoivan ihan taruhohtoisen olennon hänestä. Vihaa on helpompaa siirtää ulospäin suhteesta tuohon mielikuvitusolentoon eikä sitä totuutta tarvitse katsoa siellä kotona silmiin. En tiedä onko se sitten hyvä lähtökohta sen suhteen uusiutumiselle?

    En voi välttää ottamasta yhä esiin tätä ”osallisuus” kysymystä. Aikoinaan kun tavaratalot tekivät tuloaan, nousi varkauksien määrä huimasti. Siitä syytettiin kauppiaita, jotka mahdollistivat sen asettamalla tavarat vapaasti esille. VArkaudet ovat siis yrittäjien omaa syytä. Samoin voisi ajatella uusista hienoista autoista, että ne mahdollistavat hurjat ylinopeudet, eihän vanhoilla päässyt edes niin lujaa. Ylinopeudetovat siis autojen valmistajein syytä. Kieltolaki perustui aikoinaan siihen, että vapaa alkoholin myynti mahdollistaa alkoholismin. Alkoloongelmat ovat siis valmistajien ja myyjien syy. Vaikka kaikki maailman naiset päättäisivät olla olematta varatun kanssa, siitä huolimatta sitä tapahtuisi – miehet huijaa, ovat juovuksissa, miettivät eroa jne. kyllä se joka haluaa pettää, tekee sen.

    Ei uskollisuus ole sitä, että kielletään ja estetään seksin saaminen. Se on sitä että ymmärretään miksi uskollisuus on parempi vaihtoehto, ja halutaan sitä. Niin kauan kun vieraissa käyminen ja salasuhteet tuntuvat paremmilta vaihtoehdoilta, pettämistä on.

    minun pitäisi YMMÄRTÄÄ tietoisesti ukkomieheen sekaantuvia? Minulle riittää, kun ymmärrän mitä liitossani tapahtuu. Niin avara mieletäni en tule olemaan, että tuollaisilla arvoilla, kun tietoisesti aiheutetaan pahaa toisille alkaisin ala-arvoisesta toiminnasta päätä silittämään. Sorry, empaattisuuteni ei riitä.

    Äänestä

  • kerro minullle kirjoitti:

    minun pitäisi YMMÄRTÄÄ tietoisesti ukkomieheen sekaantuvia? Minulle riittää, kun ymmärrän mitä liitossani tapahtuu. Niin avara mieletäni en tule olemaan, että tuollaisilla arvoilla, kun tietoisesti aiheutetaan pahaa toisille alkaisin ala-arvoisesta toiminnasta päätä silittämään. Sorry, empaattisuuteni ei riitä.

    Ymmärtäminen on oivallusta. Ymmärtämistä tarvitset siihen että voit tehdä jotain uutta tai kehittyä. Näin sinä opit itsetäsi jotain uutta ja smaoin ehkäpä siitä miehestäsi jotain uutta.


    Eli voit ymmärtää syyt ja seuraukset paljon muuta. Se ei ole sama asia kuin hyväksyminen tai salliminen.

    Äänestä

Kyllä on fiksua asiaa mitä mummomuori kirjoittaa läpi koko ketjun :) t. 32 v. nainen

Äänestä

Mulle tuli aivan uutena asiana että sitä toista naista voisi pitää syyllisenä ja oma mies on vain vietelty, ja tietysti mies sitten yritetään pitää miten tahansa ja haukutaan toinen nainen huoraksi ties mitä. Olin aivan järkyttynyt kun luin tätä palstaa ensimmäisen kerran. Mun avomies petti mua, ei se nainen jota en tuntenut. En koskaan ole sitä naista syyttänyt millään tavalla, ei hän mulle mitään tehnyt. Mies kielsi, mutta ei todellakaan ollut asiasta mitään epäselvyyttä, eikä hän pystynyt tiettyjä asioita selittämään vaan suuttui mulle kun kysyin. Silloiin tiesin satavarmaksi että hän on pettänyt. Erosimme samana iltana. En ole häntä kaivannut, mutta en myöskään vihannut. Lähinnä ihmettelen vieläkin itseäni miten käytin niin monta vuotta siihen mieheen... Eron jälkeen selvisi monta muutakin asiaa kun järki alkoi taas pelata. Sitä en tiedä onko hän jatkanut pettämistä, eikä se asia mua kiinnosta, enkä olisi edes vahingoniloinen jos hän tätä naista pettäisi (en tiedä ovatko he enää yhdessä edes).

Äänestä

Kommentoi aloitusta


raunielisa kirjoitti:

Täällä useimmat naiset ovat tukkanuottasilla keskenään siitä, kumpi on suurempi syyllinen miehen pettämiseen. Sivulauseisessa toki todetaan että kyllä se mieskin osansa saa. ”…en todellakaan usko, että mies pääsee kotona helpolla, päinvastoin! Jos sen ryöpytyksen jaksavat, niin sitä voi jo pitää merkkinä miehen halusta jatkaa liittoaan...”

Täältä puuttuu kuitenkin tykkänään asiallinen kesksutelu siitä, mitä tunnette tuota pettäjää kohtaan? Miten reagoitte siihen kun salajuttu paljastuu? Kuinka te koette miehen olevan syyllinen? Millä tavoin? Miten miehet itse selittävät tapahtuneen teille siellä kotona? Mitä uskotte ja mitä ette?

Minä väitän että suurin osa naisista on valmis hyväksymään miehille syrjähypyt, etenkin ne tilapäiset. Miehen kyvyttömyys hallita omaa seksuaalista käyttäytymistä tuntuu olevan hyväksyttyä?

Mies vietellään (objekti) mutta nainen viettelee (tekijä) asetelma tuntuu pitävän hyväksyä kritiikittömästi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu